”Hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuu työpaikoilla monin arkisin teoin. Laskuri auttaa kertomaan lähtötilanteen ja asettamaan tavoitteen”, professori Markku Kanninen sanoo. Kilojen karistaminen kannattaa eikä se vaadi edes suuria resursseja. VTT näyttää mallia omalla pilotillaan.
Markku Kanninen on tehnyt töitä ilmastonmuutosasioiden parissa jo 90-luvun alusta alkaen, jolloin Suomessa perustettiin ilmakehän muutosten tutkimusohjelma. Hän on tutkinut ilmastonmuutokseen sopeutumista ja metsäkysymyksiä erityisesti kehitysmaissa sekä istuu ilmastosopimuksen alaisessa sopeutusmisrahaston johtokunnassa.
Kanninen vaikuttaa myös Suomen ilmastopaneelissa sekä opettaa Helsingin yliopistossa trooppista metsätaloutta maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Luontevasti hän on ollut mukana myös Suomen ensimmäisen järjestöille räätälöidyn hiilijalanjälkilaskurin synnyttämisessä.
Painon punnintaa ja pudotustavoitteita
”Hiilifiksu järjestö -laskuri on kuin vaaka, jonka perusteella voi asettaa painonpudotustavoitteen”, professori Markku Kanninen kuvailee. (kuva: Helsingin yliopisto)
Helsingin Metsätieteiden osaston ja Sitran yhteistyössä kehittämä Hiilifiksu järjestö -laskuri auttaa päästöjen todentamisessa. Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä, joita syntyy esimerkiksi energian käytöstä, matkustamisesta, hankinnoista, palveluista tai tapahtumien järjestämisestä.
”Laskuri havainnollistaa, mistä osa-alueista hiilijalanjälki muodostuu. Se on ikään kuin vaaka, joka kertoo lähtötilanteen, jonka perusteella voi asettaa painonpudotustavoitteen”, Kanninen kuvailee.
”Ajatuksena on saada järjestöt tietoisiksi ilmastovaikutuksista ja kannustaa valitsemaan hiilifiksumpia vaihtoehtoja. Näin järjestöt voivat vaikuttaa kasvihuonepäästöihin arjen toiminnallaan, rajoittamalla turhaa luonnonvarojen kulutusta ja luomalla kysyntää vähähiilisille ratkaisuille.”
Nyt jos koskaan on aika tarttua toimeen
Hiilifiksu järjestö -laskuri on helppokäyttöinen ja sen avulla voi kätevästi selvittää esimerkiksi, paljonko jätepaperia toimistolla syntyy viikossa, paljonko työmatkat vaikuttavat hiilijalanjälkeen tai kuinka suuri merkitys ruokahävikin minimoinnilla on hiilijalanjäljen kannalta.
Hiilijalanjäljen laskeminen tuo kilpailuetua.
”Moni järjestö pitää hiilijalanjäljen laskemista osana vastuullisuusohjelmaansa ja profiilinsa kehittämistä. Se tuo monelle kilpailuetua ja voi myös olla toiminnan rahoituksen edellytys”, Kanninen toteaa.
Kanninen pitää hiilijalanjälkilaskureita tärkeänä osoituksena siitä, että asiat kiinnostavat aidosti. Jokainen teko asioiden parantamiseksi on askel oikeaan suuntaan. ”Jos joku ajattelee, ettei mitään kannata enää tehdä tai että juna meni jo, se ei pidä paikkansa. Asemia on jäljellä, mutta aikaa ei ole tuhlattavaksi.”
Iso ekoteko: ruokahävikin minimointi
Hiilifiksu järjestö -laskurin käyttöön on koulutettu noin satakunta kansalaisjärjestöä, joista osa on ottanut laskurin aktiiviseen käyttöön. Henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä voi laskea myös esimerkiksi Sitran Elämäntapatestillä tai Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskurilla.
Ympäristöystävälliset valinnat tuovat säästöjä.
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 000 hiilidioksidiekvivalenttikiloa vuodessa, joka koostuu mm. liikkumisesta, asumisesta ja syömisestä. Laskuri auttaa hahmottamaan, mistä kilot kertyvät ja miten niitä voi keventää. Ympäristöystävälliset valinnat tuovat myös kustannussäästöjä.
”Laskelmien mukaan jokainen suomalainen heittää ruokaa roskiin 25 kiloa vuodessa. Siksi ruokahävikin minimointi onkin yksi merkittävimmistä hiilijalanjäljen pienentämisen keinoista, johon voi tarttua niin työpaikoilla kuin kotona. Samoin työmatkoihin on suhteellisen helppo vaikuttaa”, Kanninen toteaa.
VTT:llä innostuttiin ilmastotalkoista
VTT:llä työntekijöiden hiilijalanjälkeä on lähdetty pohtimaan Climate Leadership Coalitionin (CLC) koordinoiman kansainvälisen Nollapäästöpäivän innoittamana. Organisaation tasolla ilmastovaikutuksia on seurattu jo pitkään. Talossa tehdään paljon päästöjen vähentämiseen liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä, mutta intoa löytyy myös työntekijöiden omien valintojen tarkasteluun. Vauhtiin päästiin pienimuotoisella pilotilla, johon haettiin vapaaehtoisia kokeilijoita.
Tutkija Hanna Pihkola innostaa ilmastotalkoisiin. VTT:llä vauhtiin päästiin kokeilemalla ja ilman isoja investointeja. (kuva: VTT)
”Yllättävän moni lähti mukaan arvioimaan omaa hiilijalanjälkeään sekä pohtimaan mahdollisia vähennyskeinoja. Kokeilun aloittamiseen ei tarvittu suuria investointeja tai resursseja”, tutkija Hanna Pihkola kertoo.
Testiryhmäläiset arvioivat hiilijalanjälkensä Sitran elämäntapatestillä, SYKEn ilmastodieettilaskurilla tai molemmilla. Testiin osallistuneiden VTT:läisten hiilijalanjälki vaihteli noin 4 000 ja 18 000 vuosittaisen hiilidioksidiekvivalenttikilon välillä. Tulokseen vaikutti lukua pienentävästi esimerkiksi asuminen kaupungissa hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella ja suurentavasti pitkä työmatka.
”Moni VTT:läinen on jo onnistunut kutistamaan oman hiilijalanjälkensä mahdollisimman pieneksi, mutta yhteisönä meillä on vielä parantamisen varaa”, Pihkola toteaa.
Tiedolla eikä pelkästään mututuntumalla
Testiryhmäläiset ovat pohtineet keinoja, joilla työnantaja voisi tukea ja kannustaa työntekijöiden ilmastoystävällisiä valintoja. Monilla ilmastoystävällisillä valinnoilla on myös terveysvaikutuksia, joten jatkossa ilmastoteemaa on tarkoitus yhdistää enemmän myös työhyvinvoinnin hankkeisiin.
On hyvä tehdä valintoja tiedon perusteella.
”Sopivilla kannusteilla itselleen sopivia ilmastoystävällisiä valintoja voi tehdä päivittäin, vaikka arki ja asuinpaikka asettavatkin omat rajoitteensa. Olemme ideoineet mm. sähköpyörän leasing-mahdollisuutta, kimppakyytisysteemiä, kasvispohjaiseen ruokavalioon kannustamista sekä etätöiden ja etäkokousten lisäämistä”, Pihkola kertoo.
”Mallinnamme nyt VTT:n hiilijalanjälkeä ja tarkennamme, minkälaisia vaikutuksia 2 000 VTT:läisen valinnoilla voi olla. On hyvä tehdä valintoja tiedon eikä vain mututuntuman perusteella. Haluamme kannustaa positiivisen kautta ja helpottamalla ilmastoystävällisten valintojen tekemistä.”
Vinkkejä hiilijalanjäljen kutistamiseen
- korvaa yksi Brysselin kokous etäkokouksella: vaikutus 350-400 kg CO2
- korvaa yksi edestakainen kotimaan lento junamatkalla: 50-200 kg CO2
- pidä yksi etäpäivä viikossa ympäri vuoden: noin 150 kg CO2
- pyöräile työmatkat autoilun sijaan (5 kk/vuosi): jopa 300 kg CO2
- vaihda työajoissa polttomoottori biokaasuun: yli 700 kg CO2
- pidä kolme kasvisruokapäivää viikossa: noin 500 kg CO2
- siirry vegaaniruokavalioon: jopa 1000 kg CO2
Lähde: Sitra
Teksti: Sari Okko | Kuvat: Helsingin yliopisto, VTT, Pixabay
