Uteliaisuus sai joukon valtionhallinnon esihenkilöitä ja asiantuntijoita kokoontumaan Esimiestreffeille. Mitä uteliaisuus on ja miten se näkyy työssä – entä miten uteliaisuutta voisi hyödyntää enemmän? Muun muassa näitä asioita pohdittiin uteliaisuusvalmentaja Mertzi Bergmanin innoittama.
Uteliaisuus-teema herättää uteliaisuutta. Mitä se oikein on? Mertzi Bergman selittää asiaa tuoreessa kirjassaan Uteliaisuus – opas työhön, johtamiseen ja muutoksen supervoimaan.
”Uteliaisuus on viimeisiä ihmismielen ratkaisemattomia arvoituksia. Se on kuin sähköä. Kukaan ei ole uteliaisuutta koskaan nähnyt, mutta sen vaikutus näkyy ja tuntuu. Tieteentekijätkään eivät ole löytäneet yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää, vaikka yrityksiä on ollut”, Bergman kirjoittaa.
”Uteliaisuus on DNA:ssamme. Se on sukupolvien ketjun kuljettama lahja menneisyydestä tähän hetkeen. Elä joka päivä hieman uteliaammin. Tämä on jatkuvan uteliaisuuden ydinstrategia, sillä pieni muutos riittää. Uteliaisuus tapahtuu tässä ja nyt.”
Mertzi Bergman kannustaa olemaan joka päivä hieman uteliaampi.
Jo teoreettinen fyysikko Albert Einstein sanoi…
Uteliaisuudesta ei ole paljon kirjoitettu, mutta nyt uteliaisuuden merkitys on nousujohteessa. Esikuvia löytyy, sillä jo Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen: ”I have no special talents. I am only passionately curious.” Rekryilmoituksissakin jo osataan hakea uteliaita henkilöitä.
Esimiestreffien ennakkokyselyssä Mertzi haki vastauksia kysymykseen, mitä uteliaisuus on. Vastausten perusteella se on mm. avoimuutta todellisuuden eri väreille ja ilmentymille, halua saada vastauksia kysymyksiin miten ja miksi, tilan antamista uudelle ja kohtaamisille, toisten ajatusten arvostamista, erilaisten signaalien havainnointia, kiinnostusta niin uutta kuin tuttua kohtaan, aitoa kiinnostusta sekä halua oppia, ymmärtää ja ennakoida.
”Uteliaisuus voidaan jakaa kahteen perustyyppiin. Toinen niistä on kevyttä, helppoa ja spontaania uteliaisuutta: ihminen näkee jotain ja innostuu. Toiseen tyyppiin tarvitaan enemmän tahdonvoimaa, koska se ei tule itsestään eikä ole välttämättä helppoa, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä”, Mertzi sanoo.
Oppiva organisaatio on utelias – ja päinvastoin
Työelämän jatkuvassa muutoksessa jatkuvasta uteliaisuudesta on tutkimusten mukaan hyötyä. Oppiva organisaatio on utelias organisaatio – ja päinvastoin. Tärkeää on vahvistaa organisaation arjessa positiivista oppimisasennetta sekä näyttää oma uteliasuus käytännössä.
”Uteliaisuus kannattaa jokaisessa työpäivässä. Se on jonkin tunteen antamista juuri sillä hetkellä olevalle asialle, jossa olet läsnä. Uteliaisuuden paikkoja voi lähteä etsimään ja niitä voi löytää joka päivä omasta lähiympäristöstä, kun katsoo uusin silmin”, Mertzi tuumii.
Esimiestreffien ennakkokyselyn mukaan uteliaisuutta löytyy, ja se voi ilmetä monin tavoin. Uteliaisuus on mm. kehittämisen ja kehittymisen edellytys. Se on aitoa kiinnostusta asiantuntijoiden uusia avauksia sekä tiimiläisten ajatuksia ja mielipiteitä kohtaan. Se on kysymistä ja kuuntelemista, ilmiöiden seuraamista. Se on myös heikkojen signaalien jatkuvaa ymmärrystä.
Moni asia etenee vastausten mukaan ”pulisemalla ja löyhällä keskustelulla, sillä liian tavoitteellinen keskustelu voi tappaa luovuuden” sekä ”heikkoja signaaleja haistelemalla vaikkapa yhteisellä lounaalla”.
”Tutkimukset tukevat uteliaisuutta. Yritysjohtajien mukaan uteliaisuus lisää tehokkuutta ja tuottavuutta, mahdollistaa luovempaa ajattelua ja luovempia ratkaisuja, vahvistaa yhteistyötä ja tiimihenkeä sekä lisää ajatusten ja näkemysten monipuolisuutta”, Mertzi kertoo.
Uteliaisuus vaatii henkistä turvallisuutta
Vaikka moni johtaja uskoo uteliaisuuden olevan arvokas taito, monet kokevat sen edistämisen tukemisen olevan hankalaa. ”Mutta miksi ihmeessä?”, Mertzi kysyy.
Uteliasuudelle löytyy Esimiestreffien osallistujien mukaan organisaatioissa myös esteitä, kuten ajanpuute, ihminen itse omine epävarmuuksineen, kehtaaminen ja aina on tehty näin -mentaliteetti.
”Selittelemme epäuteliaisuuttamme usein kiireellä, toimenkuvan kapeudella tai yleisellä väsymyksellä. Emme valitettavasti edes tiedä, mihin kaikkeen uteliaisuudesta voisi olla. Uteliaisuus vaatii työyhteisössä henkistä turvallisuutta – sitä tunnetta, jonka avulla uskallat olla utelias”, Mertzi korostaa.
Voi olla myös tarve murtaa uteliaisuuden myytit ja kenties liian yksiulotteinen käsitys uteliaisuudesta. Psykologian tohtori Todd Kashdan jaottelee uteliaisuuden kolmeen päätyyppiin: iloiseen kokeilijaan, puutteille herkistyvään ongelmien ratkojaan ja sosiaalisesti uteliaisiin.
Asiantuntijasta uteliaaksi ihmettelijäksi?
Olipa niin tai näin, Mertzin mukaan omaa organisaatiota kannattaa haastaa rajoja ylittävin kokeiluin, innostamalla, leikkimielisellä ihmettelyllä, rönsyilyllä ja epävarmoilla lopputuloksilla. Kukaan ei jaksa määrätöntä muutosta, mutta oppiva organisaatio on aina utelias organisaatio – ja jälleen päinvastoin.
”Meidän on syytä lopettaa uteliaisuusresurssien hukkaaminen organisaation kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä emme anna vielä riittävästi arvoa supervoimallemme ja uteliaisuustaidoillemme. Kuinka monessa kehityskeskustelussa on puhuttu uteliaisuudesta? Oletko koskaan kuullut, että organisaation muutos olisi suunniteltu uteliaisuus edellä”, Mertzi kysyy kirjassaan.
”Nyt on aika antaa arvo lepattavalle uteliaisuuden liekille, kun puhutaan johtamisesta tai muutoksesta. Voisimmeko olla asiantuntijuuden lisäksi yhä useammin asian uteliaita ihmettelijöitä? Rutiinit himmentävät uteliaisuuden kutsuvaa kiiltoa ja tuttu tukahduttaa uteliaisuuden helpommin kuin tuntematon.”
”Todellinen uteliaisuuden win-win -case”
Uteliaisuus on Mertzin mukaan keino ja asenne toisen potentiaalin näkemiseksi. Kaikissa meissä on aina hyödyntämätöntä potentiaalia, joka sopivissa olosuhteissa – ja uteliaisuuden avustamana – voi tulla näkyviin. Uteliaisuus on toista arvostavaa, kohottavaa toimintaa.
”Sitä, mitä tekee meidät uteliaiksi, voi olla vaikea tiedostaa. Jokainen voi tehdä oman elämänsä uteliaisuusinventaarion pohtimalla, mikä tekee uteliaaksi ja miksi. Kun olemme kiinnostuneita, olemme myös uteliaita. Tämä on todellinen win-win -case”.
”Ole siis joka päivä hiukan uteliaampi. Kun vaihdat hetkeksi paikkaa, vaihdat näkökulmaa ja virität uteliaisuutta. Seikkaile työaikana uteliaasti vaikka lyhyesti, mutta sydän ja aistit jäntevinä. Testaa arkiseikkailun voimaa havainnoimalla ja hämmästelemällä.”
Lähde: Mertzi Bergman, Uteliaisuus – opas työn, johtamisen ja muutoksen supervoimaan (Basam Books 2022)
