Oikeusmuotoilu – mitä, miksi ja miten?

Parhaimmillaan 115 asiantuntijaa eri puolilta julkishallintoa ja suomalaista yhteiskuntaa osallistui 17.11. Työ 2.0 Labin ja Itla-säätiön järjestämään oikeusmuotoilun iltapäivään. Tilaisuudessa avattiin oikeusmuotoilua sekä teorian että käytännön kautta. Erityisen ilahduttavaa oli, että saimme paikalle monimuotoisen osallistujajoukon hyvin erilaisissa tehtävissä toimivia viestijöitä, kehittäjiä ja juristeja. Yhteistä osallistujille oli halu tehdä oikeudellisista asioista käyttäjälähtöisiä, ymmärrettäviä ja helposti lähestyttäviä. Asiaa työstettiin kahdeksassa ryhmässä, joiden teemat vaihtelivat verkkopalvelujen sisällön uudistuksesta oikeusmuotoilun hyödyntämiseen kriisitilanteissa.

 ”Laki kaikissa muodoissaan on palvelua”

Otsikko on oikeuskansleri Tuomas Pöystin puheenvuorosta, jossa hän painotti sitä, että lait ja asetukset ovat aina yhteiskunnan ja sen jäsenten palvelua ja että oikeusmuotoilu toteuttaa viime kädessä kansalaisten oikeuksien toteutumista ja oikeuksiin pääsyä. Oikeusmuotoilun periaatteiden toteutumisen kannalta tärkeää on uteliaisuus siihen, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla sekä nöyryys kuunnella. Myös väitöskirjatutkija Nina Toivonen korosti puheenvuorossaan sitä, että oikeuden tehtävä on ymmärtää ihmistä. ”Oikeus on sosiaalinen systeemi, joka on olemassa vain ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen kautta”, hän totesi. Siten vuorovaikutuksen ongelmien ratkaiseminen on myös oikeudellisten ongelmien ratkaisemista.

 Mistä oikeusmuotoilussa on kyse

Oikeus kuuluu kaikille. Sen pitäisi olla ymmärrettävää ja helposti hyödynnettävää muillekin kuin alan asiantuntijoille. Työpajan pääfasilitoijan Elise Rehulan määritelmän mukaan ”oikeusmuotoilu on muotoiluajattelun ja -tekemisen soveltamista oikeusalalle, joka perinteisesti tarkastelee maailmaa organisaation ja tiedon tuottajan näkökulmasta. Kyse on haastelähtöisestä prosessista, jonka keskiöön laitetaan käyttäjän ja kohderyhmän tarpeet sekä heidän oikeuksiensa toteutuminen. Tavoitteena on jonkun oikeudellisen ongelman poistaminen tai ratkaiseminen. Oikeusmuotoilun kautta autamme yksilöitä, organisaatioita ja yhteiskunnan eri toimijoita tekemään strategisia päätöksiä ja ratkaisuja, jotka perustuvat ymmärrykseen omista ja muiden oikeuksista.”

 Julkishallinnon myytinmurtajat

Laura Sorva Valtiokonttorista kertoi uudesta, sittemmin myös palkitusta, tavasta järjestää uusi julkishallinnon palvelu. ”Kun toimeksianto on pystytä kuudessa viikossa uusi palvelu, josta koronarajoitusten kurittamat yritykset voivat hakea tukirahaa, on pakko toimia toisin”, totesi Laura. Kehittämisen ajureita oli 4: kiire, etätyö, eri hallinnonalojen yhteistyö sekä korona. Kiire aiheutti sen, että oli pakko tehdä nopeasti uusia linjauksia sekä resursoida ja organisoida kehittämisen menetelmät ja yhteistyön tavat ja kanavat. Etätyö aiheutti sen, että uuden palvelun toteutti 160 ammattilaista täysin etätyömoodissa. Työssä tuli myös todistetuksi se, että yhteistyö yli hallinnonalarajojen toimii ja voi olla nopeaa ja tehokasta. Korona puolestaan pakotti tekemään uuden palvelun nopeasti ja loi yhteisen tahtotilan toimia yhteiskunnan ja asiakkaan parhaaksi. ”Päämäärä oli kirkas ja asiakkaan tarve kaikessa tekemisessä. Kehittämisen lähtökohtana olivat yhteiskunta ja asiakas, avainrooleissa päätösvaltaiset tekijät. Ensimmäistä kertaa Valtiokonttorissa laajamittaisesti hyödynnetty ketterän kehittämisen malli haastoi sietämään epävarmuutta, mutta mahdollisti työn sujuvuuden ja jatkuvan parantamisen”, totesi Laura.

 Mitä jätämme taaksemme, mitä säilytämme, mitä voisimme tehdä toisin?

 Oikeusmuotoilun iltapäivä oli myös osa OECD:n organisoimaa ”Governments After Shock” –tapahtumakokonaisuutta, jossa järjestettiin yli 60 tapahtumaa eri puolilla maailmaa ja joissa pohdittiin laajalla perspektiivillä koronakriisin vaikutuksia. Tapahtumien sisällöt vaihtelivat, mutta jokaisessa tapahtumassa pohdittiin myös kysymyksiä 1) Mitä jätämme taaksemme? 2) Mitä säilytämme? 3) Mitä voisimme tehdä toisin? Oikeusmuotoilun iltapäivässä päätettiin jättää taakse mm. siilot, laatikkoajattelu, vaikeaselkoiset säädökset, palvelujen tarjoaminen pelkästään oman organisaation ajattelun näkökulmasta sekä hankalasti käytettävät ja epäselvät viranomaissivustot, joissa tiedon löytäminen on vaikeaa.  Säilyttämisen arvoisena nähtiin eri asiantuntijoiden välinen vuoropuhelu, ymmärrys siitä, että olemme olemassa vain ja ainoastaan kansalaisia / asiakkaitamme varten sekä inhimillisyys ja uteliaisuus uuteen. Toisin tekemistä osallistujat toivovat mm. käyttäjien parempana osallistamisena valmisteluun alusta asti.  Jaettu käsitys oli, että muotoiluaspektille tulee myös varata nykyistä enemmän aikaa.

 Miksi Työ 2.0 Lab ja Itla ovat oikeusmuotoilun asialla

Työ 2.0 Lab on 2-vuotinen kokeilu, jossa työstetään alustaa yhdessä tekemiselle ja yhdessä oppimiselle. Ihmiskeskeinen, ilmiöistä käsin asioita lähestyvä hallinto ja sen ympärille rakentuvat uudet toimintatavat ovat labin keskiössä. Muotoiluajattelu (design thinking) ja muotoilu sen kaikissa ulottuvuuksissaan on yksi keskeinen toimintatapa, kun luodaan siilorajat ylittäviä, yhteen toimivia julkisia rakenteita ja palveluja. Oikeusmuotoilu on luonteva osa tätä kokonaisuutta, onhan hallinto perinteisesti juridispainotteinen ja asioita oikeudellisesta, eri viranomaisten toimivaltanäkökulmasta lähestyvä.

Itla säätiön missiona on rakentaa lapsimyönteistä Suomea ja visiona on tehdä Suomesta lapsille maailman paras paikka elää. Oikeusmuotoilun avulla voidaan vauhdittaa lapsen oikeuksien toteutumista koko yhteiskunnan rakentumiseksi. Lasten ja nuorten mukaan ottaminen heitä koskevissa asioissa oikeusmuotoilun ja yhteiskehittämisen keinoin vahvistaa lasten kuulluksi tulemista ja lasten oikeuksien toteutumista. Myös parlamentaarisessa valmistelussa olevan lapsistrategian pääpaino on lapsen oikeuksien toteutumisessa. Lapsistrategian valmistuttua sen painopisteiden toteuttamisessa on tärkeää, että eri toimijat sitoutuvat sen edistämiseen hallintorajat ylittävän yhteistyön hengessä tehden pitkäjänteistä työtä yhteisen tavoitteen eteen. Tämän tavoitteen onnistumiseksi tarvitaan uudenlaisia yhteistyön tapoja ja paikkoja sekä uudenlaista organisoitumista ja liikehdintää, jota Itla säätiössä olemme iloksemme saaneet toteuttaa Työ 2.0 Lab -yhteisön kanssa!

Virpi Einola-Pekkinen, VM                  Mari Hirvonen, Itla