Julkishallinnossa on viime vuosina lisätty palvelumuotoilua ja muita yhteiskehittämisen keinoja palveluiden suunnittelussa. Usein kuitenkin osallistamisinto lopahtaa palvelun lanseerauksen jälkeen ja palataan vanhaan tuttuun hallintolähtöiseen moodiin. Osallistamista olisi kuitenkin hyvä jatkaa myös alkuinnostuksen hiivuttua.
Yhteiskehittäminen on suosittu teema palveluiden kehittäjien piirissä tällä hetkellä. Sen voi määritellä esimerkiksi seuraavasti: Yhteiskehittäminen on ratkaisuiden ideointia, protoilua ja kehittämistä yhdessä niiden ihmisten kanssa, joiden elämään ratkaistava asia vaikuttaa. (Henna Pursiainen, HAUS)
Tyypillisesti yhteiskehittämisellä tavoitellaan esimerkiksi parempaa ymmärrystä asiakkaiden ja palvelun järjestäjien tarpeista. Sen avulla saadaan enemmän ideoita ja sitoutumista palveluun. Yhteiskehittämisen kautta abstraktit tavoitteet konkretisoituvat sellaiseen muotoon, että niitä on mahdollista lähteä toteuttamaan osaksi suunniteltavaa palvelua.
Haluatko informoida vai tehdä aitoa yhteistyötä?
Yhteiskehittämisessä on tasoja sen mukaan, miten paljon yhteisyyttä kehittämisessä on. Tähän liittyen on olemassa jäsennys:
Kansalaisosallistumisen spektri. Lähde: Vaasan yliopiston raportteja, 1 (Nabatchi 2012; AbouAssi, Nabatchi & Antoun 2013; IAP 2014)
Usein esimerkiksi sähköisen asioinnin tai palveluiden kehittämisen alkuvaiheessa yhteiskehittämisen keinot ovat laajemmin käytössä, ja sidosryhmiä osallistetaan ensimmäisten versioiden kehittämiseen vahvemmin kuin seuraaviin julkaisuihin.
Ethän anna palvelun irtautua todellisuudesta
Kuitenkin myös palvelun ylläpito on jatkuvaa kehitystä, ja yhteiskehittäminen olisi hyvä säilyttää elinkaaren eri vaiheissa. Tyypillistä on, että palvelun tuotantoon viennin jälkeen kehitysprosessi irtautuu asiakkaista ja kehittämistä priorisoidaan virheilmoitusten ja omien asiantuntijoiden ehdotusten perusteella. Pahimmillaan todellisuus ja palvelu alkavat irtautua toisistaan.
Miten sitten saisi asiakkaan äänen kuuluviin paremmin palvelun elinkaaren eri vaiheissa? Keinoja on monia. Voidaan kerätä palautetta, haastatella, järjestää työpajoja tai fokusryhmätapaamisia. Voidaan perustaa asiakasraateja tai muita pysyviä rakenteita, jotka keräävät ja priorisoivat kehittämisehdotuksia. Kannattaa myös kerätä teknistä tietoa palvelun käytöstä eli miten palvelua käytetään ja missä ovat suurimmat ongelmat.
Usein kehittämisresurssit kapenevat rakennusvaiheen jälkeen. Tällöin tuntuu ehkä turhalta osallistaa asiakkaita, jos mitään aitoa kehittämistä ei voida tehdä. Kuitenkin, jos palvelun halutaan pysyvän relevanttina ja käyttökelpoisena, tarvitaan jatkuvaa yhteyttä asiakkaiden todellisuuteen ja tarpeisiin. Jos palvelu irtautuu niistä, se menettää tarkoituksensa.
Case Nuoret SIB, Tampere: Nuorten mukaan ottaminen itsestään selvää
Tampereella 2021 startanneessa Nuoret SIB -hankkeessa tuetaan lastensuojelun sijaishuollosta aikuistuvia nuoria. Kymmenvuotisen hankkeen tavoitteena on sijaishuollon 15-17 -vuotiaiden nuorten toisen asteen koulutuksen ja työllistymisen lisääminen. Hankkeen tavoitteena on myös se, että nuorten usko ja luottamus tulevaisuuteen kasvaa.
Projektipäälliköt Esko-Pekka Järvinen ja Outi Valkama Tampereen kaupungilta korostavat moniäänisen valmistelun merkitystä. Etenkin nuorten itsensä mukaan ottaminen valmisteluun sekä hankkeen aikaisen toiminnan toteuttamiseen on ollut ensiarvoisen tärkeää. ”Nuoret ovat antaneet kiitosta siitä, että ovat saaneet osallistua ja että heitä kuunnellaan. Eihän sen kuitenkaan pitäisi olla näin, vaan heidän mukaan ottamisensa tulisi olla päivän selvää”, Valkama ja Järvinen toteavat.
SIB-hankkeessa toimijat ovat saaneet arvokkaita, uusia näkökulmia sijaishuollon palveluiden parissa olevista nuorista ja siitä, miten heitä tulisi puhutella: ”Nuoret ovat esittäneet toiveen, että puhuttaisiin mieluummin nuoresta eikä leimaavasti sijaishuollon nuoresta. Viestinnällä on iso merkitys mielikuvien luomisessa, ja sillä voidaan luoda yhteistä, kestävää pohjaa.”
SIB eli Social Impact Bond on vaikuttavuusinvestoinnin muoto, johon osallistuvat rahoittajina sekä julkiset että yksityiset toimijat. Sen on oiva keino edistää yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä hyvinvointisektorilla. Sen on todettu toimivan erityisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa, jolle voidaan asettaa mitattavia tavoitteita. Tampereen Nuoret SIB -hanke on osa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Lapset SIB -hanketta.
”SIB mahdollistaa palvelun, joka tulee lakisääteisten palveluiden lisäksi. Sillä voidaan ehkäistä koulupudokkuutta, lisätä yhdenvertaisuutta ja kenties katkaista ylisukupolvista huono-osaisuutta”, Järvinen ja Valkama toivovat.
Kunnianhimoa yhteiskehittämiseen
Toivomme, että SIBin ja muiden yhteiskehittämishankkeiden avulla uudet toimintatavat muuttuisivat osaksi sellaista julkishallinnon uutta arkea, joissa sidosryhmät ja verkostot otetaan mukaan jatkuvaan kehittämiseen. Siinä missä asiakkaan mahdollisuudet osallistua parantavat asiakaskokemusta, parantaa henkilöstön osallistaminen työntekijäkokemusta.
Parhaassa tapauksessa yhteiskehittämisestä muodostuu luonteva vuoropuhelu, joka synnyttää merkityksellisyyttä ja sitoutumista. Se jos mikä turvaa myös jatkuvuutta, ja sen vuoksi kunnianhimoa tulee olla enemmän kuin yhden kerran osallistamisen verran.
Terveisin yhteiskehittämisen keväthangilta
Helena Hurri, kehittämisasiantuntija, Kansalaispalvelut, Valtiokonttori
Antti-Pekka Seppänen, kehittämispäällikkö, Valtionavustuspalvelut, Valtiokonttori
https://julkisenhallinnonstrategia.fi/
https://www.eoppiva.fi/yhteinen-suunta-uudistumiselle/
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ohjelmat/tampere-junior/nuoret-sib.html
Kirjoittajilta:
Osallistumme kevään 2022 aikana HAUSin järjestämään Ihmiskeskeisten palveluiden suunnittelu ja toteutus julkisella sektorilla -valmennukseen yhdessä lähes 40 muun valtion ja kunnan työntekijän kanssa. Otamme kunniatehtäväksemme ruohonjuuritason vaikuttamisen sekä ihmiskeskeisyyden sanansaattamisen omassa organisaatiossamme ja yli organisaatiorajojen.
Edellinen samaan valmennukseen liittyvä kirjoituksemme: Ihmiskeskeisyys paradigmaksi
