På svenska nedan

Loman jälkeinen paluu arkeen voi ajoittain tuntua raskaalta. Sen vuoksi olen listannut muutaman noston Tiedon luo -podcastista, joiden avulla voi aloittaa työnteon mielenkiintoisten ja ajankohtaisten keskusteluiden parissa. Jaksot olen valinnut kiinnostavien aiheiden, mielenkiintoisten keskustelijoiden sekä merkittävien aiheiden perusteella. Aiheet käsittelevät muun muassa tekoälyn kontrollia ja etiikkaa yhteiskunnassa, rasismia sekä sen tunnistamiskeinoja, Elisabeth Rehnin ajatuksia maailman poliittisesta tilanteesta ja sitä, mitä ”huipputiimi” tarkoittaa ja miten henkisiä voimavaroja voi kehittää.

Voiko ihminen luottaa tekoälyyn?

Miten tekoäly vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja yhteiskunnan muutokseen? Onko tekoälyllä paikkansa ilmastonmuutoksen tai köyhyyden torjunnassa? Hennin kanssa keskustelemassa tekoälystä, etiikasta ja autonomisista aseista ovat filosofi ja kirjailija Maija-Riitta Ollila ja data-analyytikko Wolf Wikgren Valtiokonttorista.

Itse viestijänä koen algoritmin erittäin mielenkiintoisena ilmiönä, koska sen avulla voidaan kohdentaa viestintää tehokkaasti ja vaikuttaa siihen, miten paljon käyttäjää voidaan ”koukuttaa” tietyn median kulutukseen. Hyvänä esimerkkinä nerokkaasta algoritmin käytöstä on sosiaalisen median palvelu ”TikTok”. Koska algoritmin avulla on mahdollista altistaa yleisöä eri sisällöille, voidaan pohtia sitä, että voidaanko kohdennetun mainonnan avulla muokata ihmisten ajattelutapoja maailmapoliittisten aiheiden suhteen? Mikä on rooli algoritmien suunnittelijoilla yksilön etiikkaan vaikuttamisessa markkinoiden avulla? Mielestäni onkin relevanttia jakson tavoin pohtia sitä, kuinka paljon teknologialla on kontrollia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Jakso on siis hyödyllinen informaatiovaikuttamisen ymmärtämisen kannalta, ja on hyvin ajankohtainen teema nykymaailmassa.

Miten yhteiskunnan syrjiviä rakenteita voi tunnistaa ja purkaa?

Rasismissa on kyse rakenteista, mutta tunnistetaanko rasismia, jos se ei ole äärimmilleen vietyä vihapuhetta tai väkivaltaa? Miten syrjintätiedon keräämisellä, lainsäädännöllä ja väestösuhdepolitiikalla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja rakenteisiin? Hennin kanssa keskustelemassa rasismista ja rakenteista ovat Euroopan komission rasismin torjunnan koordinaattori Michaela Moua, oikeusministeriön erityisasiantuntija Katriina Nousiainen ja Depolarize-hankkeen tutkija Panu Artemjeff.

Yhdenvertaisuudella ei sovi rakentaa työnantajamielikuvaa, ennen kuin se oikeasti toteutuu.

Lähes kaikkien organisaatioiden työkulttuureissa korostetaan hyvää, tiivistä ja yhdenvertaista työyhteisöä, mutta onko se sitä oikeasti? Jakson keskustelu tuo hyvin esille sen, miten vanhat normit ja tottumukset aiheuttavat selkeän rasismin lisäksi myös ”tahatonta” syrjintää vähemmistöjä kohtaan yhteiskunnassa. Koen, että jakso koskettaa kaikkia, sillä Suomessa on vielä paljon työtä rasismin ehkäisemisen suhteen, jolloin on tärkeää yksilötasolla miettiä omia toimintatapoja. Omia toimintatapoja on yleisesti ottaenkin tervettä kyseenalaistaa ja miettiä aika ajoin, etenkin tämänkaltaisten teemojen tiimoilta. Rasismista tulisi keskustella enemmän, sillä se auttaa siihen liitettävien piirteiden tunnistamista, joka on avainasia sen ehkäisemisessä. Lisäksi koen tärkeäksi jakson sen vuoksi, että se levittää tietoisuutta ja jakaa rasismiin puuttumisen keinoja, joita voidaan aktiivisesti hyödyntää omassa työyhteisössä.  Mielestäni jakso antaa hyvän pohjan sille, että jokainen voi aktiivisesti lähteä kehittämään itseään ja omaa toimintaympäristöään turvallisemmaksi kaikille.

Elisabeth Rehn: Uhkaako uusi sota Bosniassa Ukrainan kriisin varjossa?

Ministeri Elisabeth Rehnillä on ansioluettelossaan iso joukko erilaisia titteleitä. Entisenä tasa-arvo- ja puolustusministerinä sekä ihmisoikeustarkkailijana ja ihmisoikeuksien asiantuntijana hän on seurannut Balkanin ja Bosnian kehitystä pitkään. Elisabethin kanssa Henni keskustelee Ukrainan sodan aiheuttamasta humanitaarisesta kriisistä ja ajatuksista, joita vuoden 2022 tapahtumat saavat Elisabethin pohtimaan. Jakso on ruotsinkielinen.

Ruotsinkielisessä jaksossa Elisabeth Rehn kertoo pitkän ja arvokkaan uransa aikana kokemiaan tapahtumia, jotka antavat uutta perspektiiviä nykytilanteeseen. Mielestäni on surullista ja lannistavaa, että välillä maailmantilanne tuntuu toistavan historian katastrofeja yhä uudestaan ja uudestaan. Rehn puhuu eri olosuhteisiin sopeutumisesta, joka on yleispätevä taito kaikille yksilöille. Kannattaako kaikkeen kuitenkaan liikaa tottua ja turtua? Jaksossa puhutaan myös rohkeudesta tuoda omia näkemyksiä ja mielipiteitä esille.  Rohkealla vuorovaikutuksella on mahdollista luoda merkittävää keskustelua sekä tuoda esiin epäkohtia. Tämä mielestäni vaatii kuitenkin myös toimintaympäristön muokkaamista sellaiseksi, että siinä on turvallista aloittaa rakentavaa keskustelua asiasta. Liittyy tältä osin myös Rasismi-jaksoon, jossa myös korostetaan keskustelun aloittamisen tärkeyttä.

Erkka Westerlund: ”Huipputiimissä jokainen oppii toisilta”

Tällä kertaa Tiedon luo-podcastissa kuullaan, kun Henni ja urheiluvaikuttaja Erkka Westerlund pohtivat urheilu- ja organisaatiomaailman sekä valmentamisen ja johtamisen yhtymäkohtia. Keskustelunaiheiksi nousevat niin valmennuskulttuurin muutos, jatkuva oppiminen, dialogin merkitys kuin henkiset voimavaratkin. Valtiokonttorin korkeakouluharjoittelija Amira Attia puolestaan pohtii, millaisia tuntemuksia siirtymä opinnoista työelämään herättää.

Etenkin vastavalmistuneena ja työelämän keltanokkana törmää jatkuvasti työpaikkailmoituksia selatessa termeihin ”huipputiimi” ja ”huipputyyppi”, joten oli kiinnostavaa kuulla, miten joukkueita muodostava valmentaja kokee niiden merkityksen konkreettisesti.

Hauskaa myös vertailla, kuinka organisaatioympäristönkin voi nähdä tietynlaisena joukkueena, johon pätee samankaltaiset nuorat kuin vaikka jääkiekkojoukkueeseen. Tärkeänä teemana pidin etenkin hyvinvointikeskustelua, jota tulisi mielestäni työkulttuureissa korostaa entistäkin enemmän. Nykymaailman yhteiskunta painottuu suorituskeskeisyyteen, joka helposti ajaa kuuluisaan loppuun palamiseen. Oli kiinnostavaa kuunnella näkemyksiä henkisestä kestävyydestä ja sen kehittämisestä, sillä se vaikuttaa suoraan työkykyyn. Westerlund puhuu myös valmentamistyylin muutoksesta, jossa hierarkkinen ”ylhäältä alas” lähestymistapa on muuttunut dialogisempaan ja oppimista korostavaan suuntaan. Samanlainen työkulttuurin muutos oppivaan ja valmentavaan suuntaan on havaittavissa myös organisaatiotasolla (ks. VALOA-toimintamalli). Toimintamallina varmasti relevantti sisäistämisen kannalta, sillä nuorempi ja työuransa aloittava sukupuoli pitää tämänkaltaista toimintamallia jo oletusarvoisena. Oli myös mielenkiintoista kuunnella korkeakouluharjoittelijan näkemyksiä aiheesta, sillä olen itse samassa tilanteessa itsekin.

Näiden kuunteluvinkkien lisäksi löydät lisää Tiedon luo -podcastin jaksoja Spotifysta ja Valtiolla.fi-sivustolta. Ei muuta kuin luurit korville ja kuuntelemaan!

//

Återgång till vardagen med podcasten Tiedon luo

Ibland kan det kännas tungt att återgå till vardagen efter semestern. Därför har jag listat några avsnitt av podcasten Tiedon luo så att du kan återgå till arbetet i sällskap av några intressanta och aktuella diskussioner.  Jag har valt ut avsnitt med intressanta ämnen och gäster samt viktiga ämnen. Ämnena handlar bland annat om kontroll och etik kring artificiell intelligens i samhället, rasism och hur man känner igen denna, Elisabeth Rehns tankar om det politiska läget i världen och om vad ett ”toppteam” innebär och hur man kan utveckla sina andliga resurser.

Kan människan lita på artificiell intelligens?

Hur påverkar artificiell intelligens människors beteende och förändringar i samhället? Har artificiell intelligens en plats i bekämpningen av klimatförändringen eller fattigdom? Filosofen och författaren Maija-Riitta Ollila och dataanalytikern Wolf Wikgren från Statskontoret diskuterar artificiell intelligens, etik och autonoma vapen med Henni. 

I egenskap av kommunikatör upplever jag algoritmen som ett mycket intressant fenomen eftersom den hjälper oss att rikta vår kommunikation på ett effektivt sätt och påverkar hur många användare vi kan få att ”fastna” vid en viss typ av medium. Ett bra exempel på en genial användning av algoritmen är den sociala medietjänsten ”TikTok”. Eftersom man med hjälp av algoritmen kan exponera allmänheten för olika innehåll kan man fundera på om man med hjälp av riktad reklam kan ändra människors tankesätt när det gäller världspolitiska ämnen? Vilken roll har de som planerar algoritmer när det gäller att påverka individens etik med hjälp av marknaden? Jag tycker också att det är relevant hur man i avsnittet funderar på hur mycket kontroll teknologin har på såväl individ- som samhällsnivå. Avsnittet bidrar alltså till att förstå hur information påverkar, vilket är ett mycket aktuellt tema i dagens värld.

Hur kan man identifiera och avveckla diskriminerande samhällsstrukturer?

Rasism handlar om strukturer, men går det att identifiera rasism när det inte är frågan om extrem hatretorik eller våld? Hur kan man genom att samla in information om diskriminering, genom lagstiftning och befolkningspolitik påverka attityder och strukturer? Europeiska kommissionens samordnare för bekämpning av rasism Michaela Moua, justitieministeriets specialsakkunniga Katriina Nousiainen och forskaren Panu Artemjeff från projektet Depolarize diskuterar rasism och strukturer tillsammans med Henni.

Det lönar sig inte att bygga sin arbetsgivarbild på jämlikhet innan jämlikhet faktiskt är verklighet.

I nästan alla organisationers arbetskulturer framhävs en bra, nära och jämlik arbetsgemenskap, men är det på riktigt så den är? Diskussionen i avsnittet lyfter väl fram hur gamla normer och vanor ger upphov till såväl tydlig rasism som ”oavsiktlig” diskriminering av minoriteter i samhället. Jag upplever att avsnittet berör alla eftersom vi i Finland ännu har mycket arbete att göra när det kommer till att förebygga rasism, och det är viktigt att var och en funderar på sina egna sätt att agera.

Det är allmänt taget hälsosamt att ifrågasätta och fundera på sina egna handlingar, i synnerhet när det gäller teman som dessa. Vi borde tala mer om rasism eftersom det bidrar till att identifiera de särdrag som kopplas till fenomenet och som är nyckeln till förebyggande. Dessutom upplever jag att avsnittet är viktigt eftersom man i avsnittet sprider medvetenhet och delar med sig av metoder för att ingripa i rasism – metoder som aktivt kan användas i den egna arbetsgemenskapen. Jag tycker att avsnittet ger en bra grund för var och en att aktivt börja utveckla sig själv och sin egen verksamhetsmiljö så att den blir tryggare för alla.

Elisabeth Rehn: Hotar ett nytt krig i Bosnien i skuggan av ukrainakrisen?

Minister Elisabeth Rehn har en lång rad olika titlar i sin meritförteckning. Som tidigare jämställdhets- och försvarsminister och människorättsobservatör och expert på mänskliga rättigheter har hon länge följt utvecklingen på Balkan och i Bosnien. Henni pratar med Elisabeth om den humanitära kris kriget i Ukraina orsakar och vilka tankar händelserna 2022 får Elisabeth att fundera på.

I det svenskspråkiga avsnittet berättar Elisabeth Rehn om händelser under hennes långa och ansedda karriär som ger ett nytt perspektiv på nuläget. Jag tycker det är sorgligt och nedslående att det ibland känns som om historiska katastrofer i världen upprepas om och om igen. Rehn pratar om att anpassa sig till olika förhållanden, som är en generell färdighet för alla individer. Men lönar det sig att vänja sig vid allt och låta sig avtrubbas? I avsnittet diskuteras också modet att föra fram sina egna synpunkter och åsikter.  En modig växelverkan möjliggör en viktig diskussion och för fram missförhållanden. Enligt mig kräver detta dock också att verksamhetsmiljön bearbetas så att det blir tryggt att inleda en konstruktiv diskussion om ett ärende. Till denna del har temat en koppling till avsnittet om rasism, där man också betonar vikten av att inleda en diskussion.

Erkka Westerlund: ”I ett toppteam lär sig alla av varandra”

I podcasten Tiedon luo får vi den här gången höra när Henni och idrottspåverkaren Erkka Westerlund funderar på beröringspunkter mellan idrotts- och organisationsvärlden samt mellan coachning och ledarskap. Diskussionsämnen är förändringen i coachningskulturen, kontinuerligt lärande, dialogens betydelse och psykiska resurser. Statskontorets högskolepraktikant Amira Attia funderar för sin del på vilka känslor övergången från studier till arbetslivet väcker.

I synnerhet som nyutexaminerad och ny i arbetslivet stöter man då man bläddrar bland arbetsplatsannonser ofta på termerna ”toppteam” och ”toppentyp”, så det skulle vara intressant att höra hur tränare som bildar lag upplever denna betydelse rent konkret.

Det är också roligt att jämföra hur en organisationsmiljö kan ses som ett slags lag som berörs av samma principer som till exempel ett ishockeylag. Jag ansåg att i synnerhet diskussionen om välbefinnande är ett viktigt tema. Denna diskussion borde lyftas fram ännu mer i arbetskulturerna eftersom fokus i dagens samhälle ofta ligger på prestationer, vilket lätt leder till den berömda utmattningen. Det var intressant att ta del av olika synpunkter på mental uthållighet och hur denna utvecklas, eftersom den har en direkt inverkan på arbetsförmågan. Westerlund pratar också om hur tränarstilen har förändrats – det hierarkiska arbetssättet där man jobbar ”uppifrån ner” har utvecklats så att dialogen och inlärningen fått en större roll. Samma förändring av arbetskulturen i en mer lärande och coachande riktning kan också iakttas på organisationsnivå (se verksamhetsmodellen VALOA). Verksamhetsmodellen är säkert relevant att tillägna sig eftersom den yngre generationen som inleder sin karriär redan betraktar denna typ av verksamhetsmodell som standard. Det var också intressant att ta del av en högskolepraktikants synpunkter på ämnet eftersom jag själv är i samma situation.

Utöver dessa tips hittar du fler avsnitt av podcasten Tiedon luo på Spotify och på webbplatsen Valtiolla.fi. Bara att söka fram hörlurarna och börja lyssna!