Pilvipalvelujen käyttöä ei enää pitäisi ohjata lyhytnäköisen kustannussäästötavoitteiden tai yksittäisen tietojärjestelmän alustavalinnan pohjalta, vaan organisaatiossa yhteisesti määritettyjen liiketoiminnan tarpeiden ja niiden perusteella luodun pilvistrategian mukaan.
Pilvialustojen hyödyntäminen ei siis ole pelkkä teknologinen valinta, vaan se mahdollistaa substanssiprosessien tehostamisen ja kokonaan uusien palvelumuotojen kehittämisen. Tätä varten Valtori tarjoaa kumppaninsa Capgeminin kanssa Pilvikypsyysmallia kartoittamaan tilannetta ja jäsentämään tarvittavaa kehitystyötä.
Pilvikypsyysmalli (CMM – Cloud Maturity Model) on täysin teknologiariippumaton ja siinä käsitellään pilven mahdollisuuksia yleisellä tasolla. Jatkotoimenpiteet lähtevät liikkeelle asiakkaan tilanteesta riippuen esim. pilvistrategian, -arkkitehtuurin, -kyvykkyyden tms. kehittämiseksi ja sitä kautta käyttötapausten priorisoimiseksi.
AVIt pilotoimassa mallia
Aluehallintovirastot pilotoivat Valtorin Pilvikypsyysmallia tavoitteenaan kartoittaa pilvitarpeita ja luoda pohjaa pilvipalveluiden käytön edistämiselle. Kypsyysmallin toteutus käynnistyi suunnittelulla, johon osallistui muutamia AVIn avainhenkilöitä. Sen jälkeen pidettiin laajemman ryhmän kesken aloituspalaveri, jossa koko prosessi käytiin läpi ja sovittiin ensimmäisestä vaiheesta, joka oli työntekijöiden haastattelu.
Haastatteluun AVI:n tapauksessa valittiin jopa 25 henkilöä, koska virastoja on kuusi ja toiminta niissä haarautuu kuuteen eri vastuualueeseen sekä moniin erilaisiin tehtäviin.
Haastateltavat henkilöt edustivat johtoa, päälliköitä ja tietohallintoa sekä toiminnallisia että teknisiä asiantuntijoita. Malli sisältää valmiit kysymyspatterit, joiden avulla pilvitarpeita kartoitetaan. Vastauksista tehtiin yhteenveto, joka käytiin yhdessä työpajassa läpi.
Seuraavassa vaiheessa tunnistettiin pilvikäyttötapauksia eli etsittiin sopivia soveltamiskohteita pilvipalveluille. Sen jälkeen asetettiin kypsyystasolle tavoitetila sekä toiminnan että teknologian näkökulmasta. Lopuksi kartoitettiin nykysovellusten pilvikelpoisuutta ja tehtiin koko selvityksestä yhteenveto sekä kehitysaihioita jatkotoimenpiteiksi. Kehitysaihiot jakaantuivat kolmen päätason alle: ohjaus ja kokonaisuus, infrastruktuuri sekä kehittäminen.
Pilviasioiden käsittelyä kansantajuisesti
Työpajat ja palaverit toteutettiin virtuaalisina Teams-kokouksina, joissa tarpeen mukaan hyödynnettiin erillisiä kokoushuoneita pienryhmille. Työpajat valmisteltiin yhdessä asiakkaan avainhenkilöiden kanssa, ja ne toteutettiin joustavasti osallistujien tarpeiden mukaan.
AVIlaisten palaute koko prosessista ja sen hyödyllisyydestä oli hyvin myönteistä. Kiitosta tuli mm. kansantajuisesta pilviasioiden käsittelystä. Palautekyselyn asteikolla 0–5 kaikki osa-alueet keräsivät numeroita kolmosesta ylöspäin. Pilottia pääteltiin siis pitkälti hyvässä hengessä ”posin kautta”. Tästä on hyvä edetä jatkokehitystyön yksityiskohtiin.
Tutustu Valtorin Pilvikypsyysmalliin valtionhallinnon pilvipalveluiden tietopankki Nimbuksessa. Valtionhallinnon edustajat voivat hakea tarvittaessa oikeuksia sähköpostitse: ext.milla.turunen[at]valtori.fi tai juha.nieminen[at]valtori.fi.
