Valtioneuvoston kanslia on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen. Myös valtion virastot ovat mukana resurssiviisaissa talkoissa. Mitä nyt tavoitellaan? Mitä jo tehdään? Tehdäänkö tarpeeksi? Kysyimme sitoumuksen tehneiltä.
Valtioneuvoston kanslian koordinoima yhteiskuntasitoumus tähtää muutokseen. Sitoumus 2050 kattaa ympäristönäkökulman lisäksi taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden.
”Kyse on muun muassa hiilijalanjäljen pienentämisestä, resurssiviisaasta taloudesta ja luontoa kunnioittavasta päätöksenteosta, mutta myös työn kestävyydestä ja hyvinvoinnin yhdenvertaisista mahdollisuuksista”, kehittämispäällikkö Kimmo Takamaa valtioneuvoston kansliasta kertoo.
Ne voivat tuntua pieniltä, mutta yhdessä ne ovat suuria
”Yksittäiset teot voivat tuntua pieniltä ja maltillisilta, mutta niistä voi syntyä jotain suurta”, Kimmo Takamaa sanoo. Kuva: valtioneuvoston kanslia
Sitoumus esittää tavoitetilan, johon pyritään. Se on jatkoa vuosien 2014–2016 tehdylle sitoumukselle, joka osoittautui nopeasti varsin kunnianhimottomaksi. Tuolloin linjattiin, että ”valtioneuvoston kanslia vähentää henkilökohtaisten tulostimien määrää ja puolittaa niiden määrään kahdessa vuodessa.”
”Uusi Sitoumus 2050 on ajallisesti ja tavoitteellisesti paljon kunnianhimoisempi ja konkreettisempi. Se on myös mitattava ja todennettava sekä realistinen”, Takamaa toteaa.
Lue lisää ja tutustu: sitoumus2050.fi
Valtioneuvoston kanslia pyrkii näyttämään mallia sekä vaikuttamaan ohjaamalla. ”Yksittäiset teot voivat tuntua pieniltä ja maltillisilta, mutta niistä voi syntyä jotain suurta. Edistyminen vaatii asennemuutosta ja omalta mukavuusalueeltakin poistumista. On aika tehdä toisin. Vaikka valtio on aika hidas uudistumaan, valmiutta löytyy nyt ehkä enemmän kuin koskaan”, Takamaa pohtii.
Kahdeksan konkreettista ja keskeistä tavoitetta
Sitoumuksessa esitetään kahdeksan konkreettista ja keskeistä tavoitetta, joita on määrä seurata vuositasolla. Jos on tarvetta, tehdään korjausliikkeitä.
- Koko valtioneuvoston hiilidioksidipäästöjä pienennetään viidenneksellä vuoteen 2026 mennessä. Tavoite koskee niin sähköä, lämpöä, jätteitä, paperia kuin lentomatkustamista.
- Valtioneuvoston kiinteistöjen jätekierrätysjärjestelmät yhtenäistetään ja päivitetään ajan tasalle. Tavoitteena on esimerkiksi kerätä talteen kaikki muovijäte ja toimittaa se uusiokäyttöön.
- Koska henkilöstö on resurssiviisaan viraston perusta, Valtioneuvoston kanslia haluaa parantaa henkilöstönsä hyvinvointia, jaksamista ja osaamista. Harjoittelijoiden käyttöä lisätään nuorten työllistymisen lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
- Henkilöstöravintoloissa sekä kokous- ja seminaaritarjoiluissa lisätään lähi-, kasvis-, luomu- ja sesonkiruokaa, vähennetään ruokahävikkiä, mitataan biojätteen määrää ja seurataan euroja.
- Kiinteistöjen hyvä sisäilma varmistetaan ja rakennusten energiatehokkuutta, esteettömyyttä sekä viihtyvyyttä parannetaan. Peruskorjaushankkeita ohjataan materiaalitehokkuuteen – samalla, kun huolehditaan kiinteistöjen kulttuurihistoriallisista arvoista.
- Valtioneuvoston kanslia kouluttaa kestävän työympäristön toteuttamiseksi, jotta henkilöstö osaisi valita järkevimmät työvälineet ja materiaalit sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisen etätyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi videoneuvottelujen ja Skype-yhteyksien käyttö pyritään tuplaamaan nykyisestä vuoteen 2026 mennessä.
- Sitoumus tähtää paperittoman toimiston toteutumiseen sekä entistä tehokkaampaan digi- ja älyratkaisujen hyödyntämiseen.
- Kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja lisätään. Tämä tarkoittaa muun muassa kalusteiden käyttöiän kasvattamista ja kierrättämistä sekä ympäristökriteereillä kilpailutettujen tuotteiden ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä.
Opetushallitus: Kestävä kehitys ja ilmastovastuu kansalaistaidoksi
”Menemme eteenpäin kokeilemalla, arkisin teoin ja pieninkin askelin”, Anne Liimatainen kertoo. Kuva: Opetushallitus
Opetushallituksessa arvostetaan sitä, että valtionhallinnon ja virastojen yhteinen sitoumus näyttää mallia ja tekee ympäristötoimia näkyväksi. Sitoumus ei kuitenkaan saa jäädä pelkäksi asiakirjaksi vaan sen tulee näkyä, kuulua ja tuntua myös käytännössä.
”Pyrimme elämään kuten opetamme. Haluamme varmistaa, että omat toimemme ovat ilmastovastuullisia. Menemme eteenpäin kokeilemalla, arkisin teoin ja pieninkin askelin. Kokeilemme esimerkiksi kaupunkipyöriä lyhyillä virkamatkoilla ja kannustamme vegaanitarjoiluihin siirtymistä”, ohjelmavastaava Anne Liimatainen toteaa.
On pyrittävä elämään, niin kuin opettaa.
Opetushallituksessa toimii Agenda2030 -ryhmä sekä vuonna 2019 myös Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma. Ohjelman tavoitteena on tukea ilmastovastuun toteutumista kouluissa, oppilaitoksissa ja muussa oppimisessa.
”Pienten askelten ohella voimme vaikuttaa perustehtävämme kautta, kuten varmistamalla kestävän kehityksen sisällyttämisen opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteisiin oppimispolkuna varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Ilmastovastuun ja kestävän kehityksen tulisi olla kaikille yhteinen kansalaistaito”, Liimatainen pohtii.
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Iloa koko maapallon puolesta
Hannu Vainonen pitää tärkeänä sitä, että kestävästä kehityksestä puhutaan yhteisellä kielellä. Kuva: opetus- ja kulttuuriministeriö
Erityisasiantuntija Hannu Vainonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kiittää sitoumuksen tavoitteiden moninaisuutta ja sisältöä työpaikan arkea ja kestävää kehitystä ajatellen.
”Oleellista on, että resurssiviisaan viraston tavoitteet saatetaan yhteneväisellä tavalla kaikkien ministeriöiden ja virastojen tietoon yhteiseksi toimintapohjaksi. Oleellista on sekin, että puhutaan samalla kielellä kestävästä kehityksestä, resurssiviisaudesta ja hiilineutraaliudesta”, Vainonen korostaa.
”Yhteisen pohjan lisäksi kukin virasto voi laatia omia visioitaan, joissa vain mielikuvitus on rajana. Asetettujen tavoitteiden tulisi kuitenkin aina olla realistisia ja aidosta tarpeesta syntyneitä, ei tavoitteita vain tavoitteiden asettamisen vuoksi.”
Tavoitteiden tulee syntyä aidosta tarpeesta.
Ministeriössä kestävistä käytännöistä huolehtii sisäinen kestävän kehityksen työryhmä. Talossa on tehty vuosien aikana monia yksittäisiä tempauksia kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta nyt pyritään siihen, että kestävästä kehityksestä kasvaisi luonnollinen osa hallinnonalan kaikkea toimintaa. Tähän tähtää myös ministeriön vuoteen 2030 ulottuva strategia.
”Haluamme näyttää mallia muillekin toimijoille. Asiat kehittyvät, kun kaikki tietävät, mistä on kysymys, tuntevat yhteiset tavoitteet, ovat sisäistäneet ne omikseen ja elävät niin kuin opettavat. Parhaimmillaan kestävän kehityksen tekemiseen sisältyy myös intoa ja iloa koko maapallon puolesta”, Vainonen sanoo.
ELY-keskus: Työmatkat edistämään kestävää kehitystä
Liisa Nyrölän mukaan virastotasolla voidaan vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen paljonkin. Kuva: ELY-keskus
ELY-keskuksessa pistettäisiin vähän lisää pökköä pesään, sillä sitoumuksen tavoitteet voisivat olla kunnianhimoisempiakin. ”Voisiko pitkän aikavälin tavoitteena olla jopa hiilineutralius?”, ylitarkastaja Liisa Nyrölä pohtii. ”Valtionhallinto ja koko julkishallinto voisivat sitoutua resurssiviisauteen omassa toiminnassaan kaikilla eri sektoreilla. Valtionhallinto ja kuntasektori voisivat toimia toistensa kirittäjinä.”
Nyrölän mukaan virkatehtävissä, työympäristössä ja työmatkaliikkumisessa voidaan vaikuttaa kestävän kehityksen edistämiseen ja valtiolla työskentelevien toimintatapoihin paljonkin. Esimerkiksi ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen sekä liikkumisen ohjaaminen kestäviin kulkumuotoihin. Virastotasolla on vaikutettu omien työntekijöiden liikkumisvalintoihin.
”Kun Uudenmaan ELY-keskuksen työntekijöiltä poistuivat ilmaiset parkkipaikat ja samalla satsattiin muun muassa etätyömahdollisuuksiin ja pyöräilyn edistämiseen, saavutettiin merkittävää ja mitattavissa olevaa säästöä sekä CO₂-päästöissä että euroissa. Jos tämä on saatu onnistumaan yhdessä virastossa, miksei muuallakin? Viranhaltijoita voidaan kannustaa kestäviin liikkumismuotoihin myös esimerkiksi tukemalla joukkoliikenteen käyttöä ja kaupunkipyöräilyä”, Nyrölä kertoo.
Ilmaiset parkkipaikat pois, pyörät kehiin.
ELY-keskuksen käytännön onnistumisista kertoo vuodesta 2011 lähtien toteutettu työmatkaliikenteen seurantatutkimus, jossa on selvitetty, miten kodin ja työpaikan väliset matkat tehdään tutkimusviikon aikana. Tulosten mukaan etätyön määrä on 10-kertaistunut, autolla yksin töihin tulevien määrä vähentynyt huomattavasti ja liityntäliikenne lisääntynyt. Päästöt henkilöä kohden ovat pienentyneet viidessä vuodessa 40 prosenttia ja kokonaispäästöt puoleen.
ELY-keskuksessa on kokeiltu liikkumisen saralla monenlaista muutakin, kuten kimppakyytipalvelua, taloudellisen ajotaidon koulutusta sekä kilometrikisaan osallistumista. Uusia ideoita tulee koko ajan. ”Ilmaiset joukkoliikenneliput ja kaupunkipyöräilyn tukeminen kannustaisivat varmasti entisestään kestävien kulkumuotojen käyttöön. Kierrätettävien jätejakeiden joukkoon pitäisi nyt saada muovi”, Nyrölä toteaa.
Lisäksi pohdinnassa on, miten kaikkien ELY-keskusten yhteistyöllä ja virkatehtävien puitteissa paremmin edistettäisiin ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laaditaan parhaillaan tiekarttaa ELY-keskusten ilmastotyölle.
Senaatti: Kohti moni- ja yhteiskäyttöisiä tilaratkaisuja
Senaatin Sesam on kaikille valtionhallinnon työntekijöille avoin työskentelytila, joka on samalla Senaatti-kiinteistöjen oma toimitila. Kuva: Senaatti
Senaatissa yhteistä sitoumusta pidetään niin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana, että se saisi olla esillä enemmänkin.
”Kehitämme olemassa olevaa rakennuskantaamme pitkäjänteisesti, jotta tilat palvelisivat asiakkaidemme toimintaa ja työnteon tarpeita myös pitkällä tähtäimellä. Tilaratkaisujen tulee olla monikäyttöisiä, muunneltavia ja yhteiskäyttöisiä. On myös tärkeää varmistaa, että asiakkaat osaavat käyttää tiloja ja rakennuksia oikein”, yhteiskuntavastuun asiantuntija Katri Kallio-Koski sanoo.
Resurssiviisas työympäristö on paperiton.
”Hankinnoissa tavoitteenamme on noudattaa kiertotalousperiaatteita aina, kun se on mahdollista. Kiertotaloutta tulisi edistää siten, että sitä hyödynnettäisiin kaikessa tekemisessä yhteistuumin koko julkisen sektorin voimin”, Kallio-Koski lisää.
Tehty työ kantaa hedelmää. ”Kaikissa kohteissamme on käytössä sataprosenttisesti uusiutuva sähkö. Pääkaupunkiseudun kohteemme lämpiävät jo sataprosenttisesti uusiutuvalla kaukolämmöllä. Hiilidioksidipäästöt ovat kutistuneet vuodesta 2017 vuoteen 2018 peräti 42 prosentilla.”
Teksti: Sari Okko | Kuva: opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asiain sihteeristössä on käynnistetty omaehtoinen lähilajittelu ja kirjojenvaihtopiste.
