”Olemme huomanneet, miten paljon voimme virastona edistää kestävää kehitystä, joten yritämme kiriä muiden etumatkaa kiinni. Erityisesti haluaisimme saada sidosryhmät työhön mukaan – haluamme oppia ja uudistua yhdessä muiden kanssa”, Ruokaviraston asiantuntijat arvostavat yhdessä tekemistä vastuullisuustyössä.
Vastuullisuustyön uusi aikakausi: kestävän kehityksen ohjelma raportoinnin tueksi
Nyt loppusyksystä 2022 lähestymme valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin saralla jälleen uudenlaista aikaa, kun ensimmäisen vastuullisuusraportointiurakan jälkeen katseet kääntyvät tuleviin raportteihin ja vastuullisuustyön jatkuvuuteen. Kysyimme Ruokaviraston asiantuntijoilta ajatuksia vastuullisuusraportoinnista, kestävän kehityksen ohjelmasta sekä vastuullisuustyön mittaamisesta. Ruokavirastossa vastuullisuustyötä koordinoivat Ulla Poutiainen, Liisa Maunuksela, Petra Svahn ja Stina Itkonen.
”Vastuullisuus kulkee viraston kaiken toiminnan rinnalla. Virastossa on käynnistynyt kestävän kehityksen ohjelman valmistelu, mikä tarkoittaa ensisijaisesti sen pohtimista, miten voimme parantaa vastuullisuutta niissä toiminnoissa, joita tunnistimme merkityksellisiksi laatiessamme vastuullisuusraporttia viime keväänä. Lisäksi virastolla on ollut käytössä yli 10 vuoden ajan, jo edeltävästä virastosta lähtöisin, Green Office -ympäristöjärjestelmä tukemassa oman ekologisen jalanjäljen pienentämistä. Kädenjäljen lisääminen on tullut uudempana näkökulmana pohdintoihimme ja siihen aiomme jatkossa keskittyä”, tutkimusjohtaja Liisa Maunuksela kuvailee.
Kestävän kehityksen ohjelmaa ei tehdä yksin
Vastuullisuuden näkökulmasta Ruokaviraston toiminta on laajaa, mutta se tunnistettiin tästä näkökulmasta melko hajallaan olevaksi. Ratkaisuksi tähän virastossa päädyttiin laatimaan kestävän kehityksen ohjelma ja ottamaan sidosryhmät mukaan työhön.
”Vastuullisuusraporttia laadittaessa totesimme, että asia on niin tärkeä, että sen edistäminen vaatisi syvällistä pohdintaa ja koordinaatiota. Vastuullisuuden erilaisten näkökulmien huomioiminen, yhteiskunnallisen merkityksen tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen ja niiden edistymisen mittaaminen ja seuranta tuntuivat niin isolta kokonaisuudelta, että ohjelman laatiminen nähtiin välttämättömäksi”, johtava asiantuntija Ulla Poutiainen kertoo.
Kestävän kehityksen ohjelman laatiminen voi herättää pohdintoja ohjelman ja vastuullisuusraportin harmoniasta. Millaisia ajatuksia talousasiantuntija Stina Itkosella on tähän liittyen?
”Kestävän kehityksen ohjelman valmistelulla tavoitellaan toimintatapoja kestäville käytännöille, kuten Green Office -työn vahvempaa linkitystä toimintaamme. Vastuullisuusraportin on tarkoitus toimia kestävien toimintatapojen raportointi- ja seurantakanavana. Tavoitteena on myös vahvistaa nykyisten toimiemme tehoa ja näkyvyyttä. Tässä avainasemassa ovat esimerkiksi tavoitteiden mittaamisen selkeyttäminen, mikä vaatii paneutumista ja työpanosta, joka on alati kortilla.”
Yksi mittari harvoin riittää – kokonaisuus ratkaisee
Vastuullisuustyössä ja sen vaikuttavuuden seurannassa on tärkeää tunnistaa mittarit, joilla vastuullisuuden edistymistä tai strategian toteutumista voi seurata.
Suunnittelija Petra Svahn kertoo, että Ruokaviraston strategian visio on Vastuullista ruokaa – hyvää elämää. ”Visio, arvot ja strategiset päämäärät viitoittavat työtämme vastuulliseen suuntaan ja virasto on myös laatinut mittarit strategian tavoitteiden mittaamiseksi. Ensimmäisessä vastuullisuusraportissa tarkastelimme lähinnä sitä, miltä osin strategian mittarit soveltuvat vastuullisuuden mittaamiseen.”
Mittaaminen lienee vaikeimpia vastuullisuustyön osa-alueita ja mittarityö voi olla haastavaa.
”Yksi mittari on harvoin eksakti, kuvaava ja ymmärrettävä, mistä seuraa, että tarvitaan useita mittareita. Tällöin kokonaisuus hämärtyy helposti, eikä asiaan vihkiytymätön enää tiedä, miten tulisi toimia, vaikka haluaisikin edistää tavoitetta. Tämä on ehkä keskeisin haaste mittarityössä, jota kädenjäljen osalta vasta harjoittelemme. Pyrimme tämän takia mittaamisen kehittämisessä läpinäkyvyyteen. Haluamme kertoa myös niistä asioista, joissa on vielä kehitettävää. Tärkeintä on, että mittarit ovat vaikuttavia ja mittaamme niitä asioita, joiden kehittämisellä saavutamme vastuullisuustavoitteet.”
Vastuullisuuden tuleva vuosikymmen Ruokavirastossa
Vastuullisuusohjelma taikka Ruokaviraston tapauksessa kestävän kehityksen ohjelma usein tähtää pitkän aikavälin suunnitteluun ja tarkasteluun. Jos asiat menevät suunnitellusti, miltä Ruokaviraston asiantuntijat toivovat virastonsa vastuullisuustyön näyttävän vuosikymmenen kuluttua?
”Ruokavirasto on 10 vuoden päästä vastuullisuustyössä suunnannäyttäjänä omalla toimialallaan. Viraston tekemä vastuullisuustyö on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Virasto on haluttu ja vastuullinen työpaikka, jossa otetaan ansiokkaasti kestävä kehitys huomioon kaikessa toiminnassa. Parasta olisi, jos pysyminen ekologisten rajojen sisällä olisi turvattu ja voisimme keskittyä taloudellisiin ja sosiaalisiin kestävyystavoitteisiin.”
Valtionhallinnon vastuullisuusraporttien työn tueksi Valtiokonttori koordinoi Vastuullisuusverkostoa. Tutustuminen muiden organisaatioiden vastuullisuustyöhön on ollut antoisaa sekä antanut puhtia omaan tekemiseen.
”Olemme huomanneet, miten paljon voimme virastona edistää kestävää kehitystä, joten yritämme kiriä muiden etumatkaa kiinni. Erityisesti haluaisimme saada sidosryhmät työhön mukaan – haluamme oppia ja uudistua yhdessä muiden kanssa.”
Lue Ruokaviraston vuoden 2021 vastuullisuusraportti täältä.
Kirjoitus on osa Vastuullisuus näkyväksi -blogisarjaa, joka tarkastelee valtionhallinnon vastuullisuusraportointia erilaisista näkökulmista ja antaa äänen eri toimijoille.
