Julkisen hallinnon säästöt, leikkaukset, yt-neuvottelut ja irtisanomiset puhuttavat. Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin? Näihin kysymyksiin vastaa työelämäprofessori, valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki.
Taustalla on hallituksen säästökuuri, joka osuu poikkeuksellisen voimakkaasti julkiseen hallintoon. Yhteensä viime hallitusohjelmassa jo päätetyn 250 miljoonan euron kanssa hallinnosta on tarkoitus säästää 400 miljoonaa. Tästä vuoden 2025 tavoitteeksi asetettiin 200 miljoonaa, joiden on kerrottu kohdistuvan ministeriöissä ja virastoissa suurimpiin kulueriin: henkilöstökulujen vähentämiseen.
”Nykytilanteessa valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, mikä tietää leikkauksia ja niiden myötä yt-neuvotteluja. Näitä on ymmärrettävästi vaikea hyväksyä, koska syyt ovat osin toimintaympäristössämme, joka on muuttunut meistä johtumattomista syistä”, Martti Hetemäki sanoo.
”Kukaan ei tiedä täydellistä vastausta”
Syyt siihen, miten nykyiseen taloustilanteeseen on tultu, ovat moninaiset ja juontavat pitkälle. Talouden heikko kasvu on jatkunut Suomessa yli 15 vuotta ja julkisen sektorin menot ovat olleet tuloja suurempia vuodesta 2009 lähtien. Syntynyt krooninen alijäämä paisuttaa velkataakkaa.
”Velkaantuminen on jatkunut pitkään ja jatkuu edelleen muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun Suomessa velkasuhde on kasvanut, muissa Pohjoismaissa se on laskenut”, Hetemäki toteaa.
Hetemäen mukaan kukaan ei tiedä täydellistä vastausta Suomen talouden heikkoon kehitykseen, mutta ikärakenteen aiheuttamat muutokset tiedetään. Suomalaiset eläköityvät ja ikääntymiseen liittyvät menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisen väestön kehitys hiipuu, josta kertoo se, että syntyvyys on kutistunut huippuvuodesta 1947 nykyiselle 1820-luvun alkua vastaavalle tasolle. Toki muitakin syitä on.
”Säästöt ovat välttämättömiä ja vaikeita”
Ilmaan voidaan heittää monenlaisia kysymyksiä. Olisiko julkisen sektorin vähennyksiä pitänyt tehdä jo paljon aiemmin? Tuudituttiinko Suomen kansantaloudessa liikaa Nokian vetovoimaan? Olisiko tutkimus- ja kehitystoimintaan pitänyt panostaa merkittävästi varhaisemmassa vaiheessa? Ovatko tehdyt toimenpiteet riittäviä kilpailukyvyn parantamiseksi? Olisiko tämän päivän kriiseihin pitänyt ymmärtää varautua ennakkoon?
”Leikkaukset ovat välttämättömiä, vaikka ne ovat vaikeita”, Martti Hetemäki toteaa.
”Suuri vaikuttaja nykykehitykseen on se, että Suomessa talouskasvu syntyy pitkälti yksityisellä sektorilla, jolle julkinen sektori luo puitteet. Kun Nokian aiempi vahva vaikutus kasvukehitykseen hiipui, talouden hiipumiseen alkoi vaikuttaa myös muun muassa metsäteollisuuden rakennemuutos”, Hetemäki sanoo.
Vuonna 2023 julkinen velka oli 77,1 prosenttia bruttokansantuotteeseen verrattuna. Vuonna 2024 luku oli 82,5 prosenttia valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan. Se ei Hetemäen mukaan ole EU-maihin verrattuna korkeammasta päästä, mutta Pohjoismaihin verrattuna se on karkeasti laskettuna kaksinkertainen.
”Tähänkin taustaan peilaten julkisen sektorin säästöt ja leikkaukset ovat välttämättömiä, vaikka ne ovat vaikeita. Heikomman taloudellisen kasvun tilanteessa on pyrittävä rauhoittamaan tilannetta eri tavoin, jotta hyvinvointivaltion lupaus pystytään pitämään. Velkaantuminen on laitettava kuriin.”
”Joiltain sektoreilta on vaikeampi tinkiä kuin toisista”
Hetemäki muistuttaa, että taloustilanteeseen vaikuttavat myös Suomesta johtumattomat syyt, kuten koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, muuttunut geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuuden turvaaminen.
”Säästöurakka on joillain sektoreilla suurempi kuin toisilla, sillä joistain asioista on vielä vaikeampi tinkiä kuin toisista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä ministeriöissä vaadittavat säästöt ovat pienempiä kuin muilla hallinnonaloilla.”
Koko ajan on mietittävä ratkaisuja, joilla julkisen hallinnon palveluja sekä tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan kehittää. Talouden kasvun ja tuottavuuden välinen suhde on Hetemäen mukaan kutenkin monimutkainen mittauskohde. Karkealla tasolla tuottavuutta voidaan tarkastella organisatorisen tehokkuuden, hankintojen ja toimitilojen tehokkuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta.
”Viimeksi mainittu on se vaikein asia. Paljonko esimerkiksi terveydenhuollon palveluntarvetta voidaan vähentää ennaltaehkäisevää hoitoa kehittämällä? Miten tuottavuus ja henkilöstövähennykset saadaan kohtaamaan siten, ettei palvelujen laatu kärsi eikä työn vaikuttavuus heikkene?”, Hetemäki tuumii.
”Olemme olleet ennenkin tiukassa paikassa”
Uutisia julkisen sektorin yt-neuvotteluista, säästötoimista, supistuksista, lomautuksista ja tehostamistoimista talouden tasapainottamiseksi on jo luettu, mutta miten tästä eteenpäin. Hetemäki ei ota kantaa irtisanomisten määriin ja yksityiskohtiin, mutta kehottaa hyväksymään tosiasiat ja katsomaan tulevaisuuteen.
”Synkkyydelle ei pidä antaa sijaa. Tehtävät panostukset tuottavat vähitellen ja vaikutukset tuottavuuden kasvuun näkyvät hitaasti. Tätä linjaa tulee jatkaa määrätietoisesti, sillä mitään hokkupokkus-temppuja tai oikoteitä kansantalouden nopean kasvun kiihdyttämiseksi ei ole tarjolla”, Hetemäki vastaa.
”Olemme olleet ennenkin tiukassa paikassa ja pystyneet laittamaan julkisen talouden kuntoon, joten miksi emme nyt. Kyllä tästäkin selvitään, vaikka suunta muuttuu hitaasti. Hyödyt tulevat viiveellä, joten sopeutumista ja kärsivällisyyttä tarvitaan. Hyvinvoinnin edellytykset ovat kuitenkin edelleen olemassa: yhteiskunnan turvaverkosto on hyvä ja palvelut toimivat.”
