Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tukee yhdenvertaisuutta oppimisessa ja lukemisessa. Celian palvelut ovat tarkoitettu niille, joille tavallisen kirjan lukeminen on esimerkiksi lukivaikeuden, sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Valtiokonttorin vastuullisuustiimi pääsi vierailemaan Celiassa ja tutustumaan erikoiskirjaston moninaisiin palveluihin. Celian toimintaa meille esitteli sisältöpalveluiden suunnittelija Sami Määttä sekä kirjastopalveluiden jakeluvastaava Seija Räikkä. Samin työhön kuuluu muun muassa saavutettavien kirjojen valmistus ja jakeluun saattaminen. Seija työskentelee pääsääntöisesti kirjapainossa, jossa tuotetaan saavutettavia oppikirjoja ja kohokuvakirjoja sekä poltetaan äänikirjoja äänilevylle.
Kirjallisuuden maailmat kuuluvat kaikille
Erikoiskirjastossa tuotetaan kirjallisuutta saavutettavaan muotoon: ääni- ja pistekirjat avaavat ovet maailmoihin lukijoille riippumatta heidän kyvyistään tai rajoitteistaan. Kauno- ja tietokirjallisuuden lainaaminen on Celian asiakkaille täysin maksutonta. Vuosittain kirjasto tuottaa ääni- ja pistekirjoiksi noin 30 prosenttia kaikesta Suomessa julkaistusta kauno- ja tietokirjallisuudesta.
”Tyypillisesti meidän äänikirjamme saa käyttöön verkkosivuiltamme tai lukusovelluksestamme, josta voi lainata äänikirjoja. Meillä on myös CD-jakelu, joka on tarkoitettu paikkamaan äänikirjapalveluja henkilöille, joille mobiililaitteen käyttö on hankalaa. Näin on haluttu mahdollistaa kuuntelu heillekin”, kertoo Sami.
CD-jakelu on perua alkuperäisistä fyysisistä äänitteistä, joita on lainattu kirjastosta. Nykyään asiakkaat saavat CD-muotoiset kirjat omaksi.
”Alun perin kirjat olivat C-kaseteilla muovisissa koteloissa, joita lainattiin ja palautettiin. Nythän CD-levyt menevätkin asiakkaille omaksi. Näin jää myös pois tuotteen toinen postimatka, sillä toimintamme kattaa kuitenkin koko Suomen”, kertoo Seija.
”Nämä ovat asiakkaillemme henkireikä ja tätä palautetta kyllä saadaan, miten tärkeää työtä tehdään ja kuinka merkittävää asiakkaille on saada näitä kirjoja”, lisää Sami.
Monimuotoiset asiakasryhmät ja aineistot
Celian käyttäjäkunta on moninaista ja tämä näkyy nykyään myös kirjaston nimessä.
”Vuoden 2023 alusta nimemme vaihtui Saavutettavuuskirjasto Celiaksi, kun aiemmin olimme Näkövammaisten kirjasto. Ennen uudistustakin asiakkainamme olivat olleet muutkin lukuvaikeuksia omaavat, mutta tämä ei näkynyt nimessämme. Saavutettavuus-termin myötä on nimessäkin mukana eri käyttäjäkunnat ja mahdolliset asiakkaat”, kuvaa Sami.
Moninainen käyttäjäkunta tarkoittaa myös moninaisia kirjoja ja aineistoja. Ääni-, piste- ja e-kirjojen lisäksi tuotetaan oppikirjoja, kohokuvia ja -karttoja sekä koskettelukirjoja. Kohokuvat ovat käsin tunnusteltavia kuvia ja karttoja, jotka on painettu muoville tai kuohupaperille.
Koskettelukirjat taas ovat käsin kankaasta tehtyjä kuvakirjoja, jotka soveltuvat näkö- ja monivammaisille, autistisille ja kehitysvammaisille lukijoille. Koskettelukirjat ovat yksilöllisiä ja eri materiaaleista valmistettuja luomuksia, joissa voi olla erilaisten tekstuurien lisäksi myös ääntä tuottavia osia. Sivunnumeroita voidaan ilmaista esimerkiksi kirjaan ommelluilla helmillä ja niiden lukumäärillä.
”Esimerkiksi lasten kanssa näitä kirjoja voidaan tutkia koskettelemalla: tämä on heille tapa saada kirjallisuuden maailma avattua ”, kertoo Sami.
Kuvassa koskettelukirja
Uusien toimintatapojen kokeilua
Toimintatapojen kehitys ja uuden kokeilu näkyy Celiassa muun muassa siten, että kirjaston väki on kartoittanut PVC-muovia sisältävien kohokuvien erilaisia valmistusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä käyttäjiä ohjeistetaan materiaalin oikeaoppisesta kierrätyksestä. Vuoden 2024 aikana olisi tarkoitus selvittää uusia keinoja kohokuvien tekemiseen myös sen vuoksi, että kohokuvat on aiemmin valmistettu käsityönä.
”Hankkeessa on tutkittu mahdollisuutta käyttää uv-tasotulostimia kohokuvien tuottamiseen. Tämä perustuu siihen, että tulostetaan useampi kerros, jolloin kuva tulee koholle uusien kerrosten myötä. Lisäksi aivan muutama viikko sitten olemme testanneet laserleikattua puuta, jolla olemme tuottaneet pohjia, joita voidaan käyttää kohokuvien valmistukseen”, kuvaa Sami.
Uutta on myös tekoälyn hyödyntämisen kokeilut. Celiassa on kokeiltu tekoälyääntä äänikirjoissa, joita on mahdollista lukea ja kuunnella yhtä aikaa. Näitä kutsutaan DaisyTrio-kirjoiksi. DaisyTrio-kirjoissa tekstin korostus etenee sitä mukaa kuin itse lukee ja kuuntelee.
”Nämä ovat meidän kruununjalokivemme tällä hetkellä, sillä ne tukevat teknisen lukutaidon kehittymistä ja ymmärtämistä. Tähän tullaan myös jatkossa panostamaan enemmän”, kertoo Sami.
Vastuullisuutta kokoaan suuremmassa virastossa
Celian lakisääteisen tehtävän kytkös kestävään kehitykseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen on selkeä. Celia on vastuullisuusraportissaan sitoutunut edistämään neljää YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joita ovat eriarvoisuuden vähentäminen, hyvä koulutus, yhteistyökumppanuudet ja ilmastoteot. Vastuullisuuslinjauksia ja -raportointia kehitetään vastuullisuustyöryhmässä. Takana on kaksi raportointikierrosta, joiden pohjalta työtä on hyvä jatkaa.
”Ainahan sitä miettii, mitä voisi tehdä enemmän ja miten voisi olla kunnianhimoisempi. Me olemme pieni virasto, mutta toiminnan kautta kokoamme suurempi. Meidän tekemillämme asioilla on paljon vaikutusta”, pohtii Sami.
Kirjaston toiminnassa ympäristöaiheita tuodaan esiin muun muassa erilaisten teemaviikkojen kautta - esimerkiksi Itämeriviikon aikana teemaan sopivilla kirjanostoilla. Kirjaston valikoimassa on nostettu esiin myös yhdenvertaisuusnäkökulmia.
”Pride-viikolla on tuotu sateenkaariteemoja esiin kirjanostoilla. Yksi tavoite on myös huomioida eri kieliryhmiä paremmin valikoimassa tarjoamalla enemmän vieraskielistä kirjallisuutta”, kertoo Seija.
Saavutettavuus on kaikkien asia
Celia ei ole vain kirjasto – vaan myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Celian vastuullisuusraportti vuodelta 2022 paljastaa, että toiminnan kirjasto- ja asiantuntijapalvelut koskettavat tuhansia ihmisiä ympäri Suomea. Celia toimintaan kuuluu myös saavutettavien sisältöjen palveluja, kuten saavutettavuusneuvontaa. Saavutettavien sisältöjen palvelut ovat suunnattu valtionhallinnon organisaatioille ja voittoa tavoittelemattomille julkisen sektorin toimijoille. Celian asiantuntijat pitävät myös yllä ohjesivustoa saavutettavasti.fi, joka sisältää kattavasti ohjeita esimerkiksi siihen, miten tuotetaan saavutettavia Word-tiedostoja tai kuinka kuville tehdään alt-tekstit.
Mitä mietteitä herää siitä, mitä kaikki organisaatiot voisivat muistaa saavutettavuuden osalta omassa työssään?
”Kaikissa nettisivuissa olisi hyvä muistaa, että ne olisivat sellaisia, joita voisi käyttää ruudunlukuohjelman kautta. Yksi yleinen asia on se, että informaatiota on vain kuvina, mutta ei välttämättä tekstinä missään muualla sivustolla. Saavutettavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei koskaan käyttäisi kuvia. Ennemminkin saavutettavuus on sitä, että yritetään viestiä niin, että ihmiset saavuttavat viestin ytimen. Joillekin henkilöille kuvien mukana oleminen tukee viestiä ja sen ymmärrettävyyttä”, avaa Sami.
Entä mitä erityisesti virkamiesten olisi hyvä muistaa?
”Virkamiestyössä tärkeää on esittää asiat vähintään selkeällä kielellä tai parhaimmillaan selkokielellä. Se on yksi asia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota kansalaisten näkökulmasta: että pyritään viestimään ymmärrettävästi”, kiteyttää Sami.
Tutustu Saavutettavuuskirjasto Celian vastuullisuustyöhön organisaation verkkosivuilta.
