Jokaisella ihmisellä on tarve olla hyvä työssään ja onnistua. Työelämän muutokset ja haastavat viime vuodet ovat kuitenkin synnyttäneet myös särkyneitä työidentiteettejä. Työidentiteettivalmentaja Salme Mahlakaarto kertoo, mistä on kysymys ja nostaa esiin neljä tarinaa.
”Viime vuosien tunnekattila on ollut hurja, kun ajatellaan esimerkiksi hoitoalan isoa kriisiä. Kyse on resursseista, massiivisesta työmäärästä ja sen äärellä uupumisesta. Kyse on myös työn arvosta ja sen merkityksestä: onko minulla merkitystä työssäni, voinko kehittyä ja uudistua”, Salme sanoo.
”Luottamus organisaatioon on vähentynyt ja kokemus uhanalaisena olemisesta kasvanut. Olen nähnyt dramaattisia tunnevirtoja ja ihmisten etääntymistä organisaatiosta sekä asettumista vastapositioon – uupumista, johon pitäisi kiinnittää paljon huomiota. Kyse on sekä yksilöllisistä että yhteisöllisistä identiteettikriiseistä.”
Neljä tarinaa haurastuneista tai särkyneistä identiteeteistä
Salme nostaa esiin neljä särkyneen identiteetin prototyyppiä. Parhaimmillaan näistäkin syntyy uudistumista, hyviä työelämän tarinoita. On pakko pysähtyä ja löytää uudenlainen suhde itseensä ja työhönsä.
1 Työelämän muutoksen masentama
Kyseessä on pitkän työuran ja hyvän osaamisen omaava, yli 50-vuotias henkilö, joka on juuttunut tapaansa tehdä työtä. Hän reagoi hyvin emotionaalisesti toimintaympäristönsä ja työnsä muutoksiin. Hän muistaa omat onnistumisen kokemuksensa, mutta nähdessään juuttumisensa ja työn muutokset, työn sisin tavallaan romahtaa. Hän on sitoutunut, mutta väsynyt ja pettynyt.
Kyse on uupujatarinasta, toivottomuudesta ja depressiosta aiemman työelämän merkityksellisyyden ja palkitsevuuden menettämistä kohtaan. Hän näkee ympärillään olevan mahdottomuuden ja muiston vanhoista hyvistä ajoista, jolloin kaikki oli paremmin. Hänelle uudistumisen mahdollistuminen edellyttää usein henkilökohtaisen identiteettivoiman löytymistä.
2 Nuori merkityksen etsijä – oman identiteetin luoja
Nuori merkityksen etsijä tulee työelämään sisäisen merkityksen kaipuun kautta. Hänellä itsellään on usein taustalla jokin tarina tai tapahtuma, joka on koskettanut syvästi ja joka johtaa haluun luoda merkityksellistä identiteettitarinaa.
Työelämään tultuaan hän järkyttyy siitä, ettei se vastaa odotuksia eikä hänellä olekaan niitä viisaita oppaita organisaatioissa, joita hän on odottanut. Kyse on myös ristiriidasta omien tavoitteiden ja ympäristön tarjooman välillä. Hän turhautuu ja irtisanoutuu nopeasti. Näin käy, sillä modernit ihmiset ottavat jalat alleen ja siirtyvät seuraavalle näyttämölle. Organisaatio päästää heistä irti usein liian helposti, vaikka joukossa olisi kultahelmiä.
3 Hiljainen todistaja – arjen puurtaja
Hiljainen todistaja on työyhteisöjen reunamilla oleva ihminen, joka toteuttaa työtään nöyrästi ja hiljaisesti. Hän katselee tilannetta ulkopuolelta ja on ehkä se henkilö, joka sanoo, että ”käyn vain töissä”. Tällaisessa tilanteessa itsen ja oman työn välinen suhde ohenee ja ulkoistuu eikä kehittämisen paikkoja enää löydy.
Kyseessä on arjen puurtaja, joka tarttuu työhön, mutta ajelehtii ja työn merkitys karkaa yhä kauemmaksi. Häntä uhkaa merkityskatko: en ole enää kukaan täällä, en näe itseäni enää organisaation toiminnan osana. Kuuleminen, huomiointi ja kohtaaminen ovat hiljaisen todistajan ohjaamisen tärkeitä elementtejä.
4 Raivokas taistelija – puuskuttava suorittaja
Raivokkaalla taistelijalla on paljon voimavaroja ja sosiaalisen suotuisuuden valtaa. Hän tekee työtä suurella dynamiikalla, puuskuttaa eteenpäin. Työ on suorite ja siinä onnistuminen on henkilökohtaisesti merkityksellistä. Joskus on kysymys myös siitä, että työyhteisöstä on tullut oman arvon peilin ja mittari. Kun toimintaympäristö on täynnä turbelenssia eikä työ vastaa enää omia tarpeita, asenne työhön kyynistyy.
Raivokkaasta taistelijasta tulee usein vihainen ja onneton ihminen työssään. Hän taistelee työyhteisön ehdoista, menettää työnsä sielun ja ytimen joskus kokonaan. Työ käy vähemmän merkitykselliseksi ja hän panostaa kaiken energiansa työn ulkopuolelle. Joskus tätä syntynyttä tunnekuonaa on vaikea irrottaa ja keventää, usein vahva osaaminen ja voima jäävät varjoon.
Nyt puhutaan toimijuudesta ja työidentiteetistä
Salmen keskeisiä teemoja ovat toimijuus ja työidentiteetti. Yksilön toimijuus on kykyä osallistua sekä vaikuttaa omaan työhönsä, sen kehittämiseen ja itsensä toteuttamiseen työssä siten, että oma työidentiteetti vahvistuu. Työidentiteetti on kokemuksellinen ja kerronnallinen kokonaisuus itsestä suhteessa työhön.
”Työidentiteetti kuvaa sitä, miten ihminen toteuttaa itseään työssään, millainen hänen henkilökohtainen identiteettinsä ja tarinansa on, millainen työrooli hänellä organisaatiossa on, millaista ammatillista osaamista ja kehittymistä hän omaa ja tavoittelee. Se on omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden edistämistä.”
”Eheä työidentiteetti lisää henkilökohtaista toimijuutta ja vaikuttaa myönteisesti koko työyhteisöön. Se vaikuttaa myös veto- ja pitovoimaan ja sitä kautta organisaation kilpailukykyyn. Se vastaa kysymyksiin: Mitä haluan antaa ja saada elämääni ja työhöni? Entä tälle työpaikalle?”
