Se jo tiedetään, ettei sosiaalinen media ole pelkkää hupia. Sitä ei niinkään vielä ymmärretä, miten sosiaalista mediaa voisi hyödyntää verkostojen luomisessa ja innovaatioiden synnyttämisessä. Tutkija Sanna Ketonen-Oksi kertoo, mitä annettavaa sosiaalisella medialla olisi julkishallinnolle.
”Some on ensimmäinen teknologia, joka on mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman globaalin vuorovaikutuksen. Tämä on valtava mahdollisuus”, Sanna Ketonen-Oksi sanoo.
Sanna Ketonen-Oksi on taustoiltaan muun muassa humanisti, kielitieteilijä, matkailunkehittäjä, tutkija ja tulevaisuusasiantuntija. Moni Sannan uralle osunut kehityshanke on kuitenkin kytkeytynyt tavalla tai toisella innovaatiotoiminnan edistämiseen.
Sanna puhuu mielellään monialaista osaamista yhteen tuovista innovaatioekosysteemeistä eli tulevaisuuden osaamista rakentavista verkostoista ja siitä, mikä rooli sosiaalisella medialla on tässä yhtälössä. Tätä hän myös tutki väitöskirjassaan, joka julkaistiin kesäkuussa 2019 Tampereen yliopistossa.
Ja hyvä niin, sillä valtioneuvoston kanslian visiona on rakentaa Suomesta maailman kiinnostavinta ja osaavinta kokeilu- ja innovaatiokulttuurin kehittäjää vuoteen 2030 mennessä.
Alamme vasta ymmärtää somea
Sanna selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka organisaatioiden innovaatioprosesseja voitaisiin kehittää sosiaalista mediaa hyödyntävien joukkoistamisalustojen avulla. Erityisesti hän halusi selvittää, miten innovaatiotoimintaa voidaan edistää yksittäisiä organisaatioita laajemmissa ekosysteemeissä.
”Olen aina ollut kiinnostunut vuorovaikutuksesta erilaisten toimijoiden välillä. Niinpä tutkimukseni keskittyi nimenomaan siihen, miten erilaiset toimijat, kuten yritykset, julkishallinto tai tutkimus- ja koulutusorganisaatiot saadaan yhteen ja muodostamaan uusia vuorovaikutusverkostoja, ja miten ne voisivat näissä verkostoissa sitten synnyttää jotain ihan uutta”, Sanna sanoo.
Muutosten havainnointi on
tehokkaampaa yhteisvoimin.
Toistensa löytämisen ohella tarvitaan yhteistä visiota eli sellaista tavoitetta, joka yhdistää ja vie keskusteluja eteenpäin ja jonka vuoksi ollaan valmiita jakamaan osaamista. Kun huomioidaan, kuinka nopeasti modernit liiketoimintaympäristöt muuttuvat, muutosten havainnointi ja niihin reagoiminen on huomattavasti tehokkaampaa yhteisvoimin.
”Kykymme ekosysteemiseen yhteisarvonluontiin on vasta hiljalleen muotoutumassa. Ylipäätään ymmärryksemme siitä, kuinka sosiaalinen media ja uudet teknologiat vaikuttavat toimintaympäristöihimme, toimintatapoihimme ja jopa ajatteluumme on vielä varsin rajallista.”
Somen monta vaikuttavaa roolia
Perinteinen tapa toimia sosiaalisessa mediassa perustuu yksittäisten käyttäjien luomille, valikoiduille kaveriporukoille. Tämä kuplissa eläminen on Sannan mukaan omiaan vahvistamaan vastakkainasettelua. Sosiaalisella medialla on kuitenkin monia muita ulottuvuuksia, joista kannattaa ottaa kaikki hyöty irti.
”Sosiaalinen media toimii yhdistäjänä. Se voi parhaimmillaan tuoda yhteen erilaisia ihmisiä ja resursseja. Uusien ekosysteemien kehittyminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista yhteistyöhön, jossa mukana olevien toimijoiden on uskallettava haastaa omaa ajatteluaan ja toimintamallejaan”, Sanna toteaa.
Somen avulla tieto ei
jää tietokoneen uumeniin.
Myös sosiaalisen median rooli tiedon jakajana on suuri ja vaikuttava, koska tieto kulkeutuu näin ennennäkemättömän laajalla rintamalla. Some näyttää voimansa etenkin silloin, kun viestejä jaetaan eteenpäin ja niitä kommentoidaan.
”Monissa organisaatioissa tuotetaan paljon pitkälle mietittyä aineistoa, jota kukaan ei välttämättä löydä. Somen avulla tieto ei jää makaamaan tietokoneiden uumeniin, vaan se tuodaan osaksi keskusteluja. Some on olennainen tapa jakaa asiantuntijuutta ja vaikuttaa päätöksentekijöihin”, Sanna korostaa.
Sanna mainitsee hyväksi esimerkiksi Lounais-Suomen poliisilaitoksen, joka jakaa Facebookissa oivaltavia viestejä ja fiksua asiaa huumorillakin höystettynä. Kiinnostavalla tavalla ilmaistuna someviesti voi herättää laajan huomion ja kommenttitulvan. Tämä lisää viestin vaikuttavuutta.
Some tuo uutta tarttumapintaa työhön
Sosiaalinen media on myös mahdollistaja. Se toimii dialogin herättäjänä, uuden keskustelun synnyttäjänä, ihmisten osallistajana ja joukkoistetun tiedon tuottajana. Sosiaalisessa mediassa voi testata omia ajatuksia ja peilata niiden aiheuttamaa resonointia, jonka perusteella voi edelleen jalostaa ajatuksiaan.
Uuden synnyttäminen vaatii
oman ajattelun haastamista.
”Somen kautta pääsee mukaan erilaisen ajattelun maailmoihin. On hienoa heittäytyä keskusteluihin myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole niin sanotusti hengenheimolaisia. Yhteiskehittäminen ja uuden synnyttäminen vaatii oman ajattelun haastamista, erilaisten ihmisten kanssa toimimista ja laajaa kirjoa vuorovaikutusta”, Sanna tuumii.
”Moni kokee saavansa somen kautta paljon uutta tarttumapintaa omaan työhön. Some on hyvä kanava saada muut osallistumaan ja kentän ajatukset esiin.”
Miten some sitten muuttaa toimintamallejamme?
”Kysymys on monisyinen, mutta yksi tärkeimmistä muutoksista on ehdottomasti tietynlainen viestinnän demokratisoituminen ja sen vaikuttavuus aina päätöksentekoon asti. Somemaailmassa kuka tahansa voi saada puheenvuoron”.
”Viestijän osaaminen ja yhteiskunnallinen asema eivät enää ratkaise, vaan hänen kykynsä tulla nähdyksi ja kuulluksi. Siksi myös jokaisen asiantuntijan olisi tärkeää ottaa some haltuun”, Sanna summaa.
Sannan vinkit someen
- Pohdi tavoitteitasi. Mikä on somessa olemisesi tärkein tavoite? Mitä haluat saada aikaan? Haluatko jakaa osaamista, ymmärtää erilaisia ajattelumalleja vai kehittää omaa tai organisaatiosi osaamista?
- Etsi itsellesi luontevin tapa. Tutustu erilaisiin kanaviin, kuten Facebookiin, Twitteriin ja LinkedIniin. Ole paikalla, havainnoi, kokeile ja testaa. Vähitellen löytyy se oma tapa toimia.
- Ota vuorovaikutus haltuun. Some ei ole vain syöttö- tai jakokanava. Anna mukaan jotain omaa, herätä keskustelua, haasta ja argumentoi.
- Seura mitä muut tekevät. Kiinnostaako jokin tietty tapa toimia somessa? Tai jokin henkilö tai organisaatio? Mitä voisit oppia muita seuraamalla.
Teksti: Sari Okko | Kuvat: Jarmo Oksi ja Unsplash
