”Oikeusministeriössä sosiaalinen vastuullisuus on ollut tulokulma vastuullisuuteen, vaikka kytkökset kestävyyden osa-alueiden välillä voidaankin nähdä selkeästi. Pääsääntöisesti oikeusministeriö on edistänyt kestävää kehitystä oikeusvaltion ja demokratian edistämisen kautta. Kaikkien kestävyyden osa-alueiden täytyy yhdessä toteutua, esimerkiksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden kysymykset on otettava huomioon vihreässä siirtymässä”, pitkään oikeusministeriön vastuullisuus- ja kestävyystyössä mukana ollut yksikönpäällikkö sekä ministeriön kestävyys- ja vastuullisuusverkoston puheenjohtaja Vava Lunabba kertoo.
Vava Lunabba ja Maria Wakeham-Hartonen ovat tehneet yhdessä oikeusministeriön kestävyystyötä. Maria on ollut mukana laatimassa ministeriön Kestävän kehityksen visiota. Maria työskentelee ministeriössä demokratia- ja julkisoikeusosastolla, demokratia ja vaalit -yksikössä. Hän toimii nykyään myös osaston esikuntapäällikkönä.
”Läpileikkaava Leave no one behind -periaate on tärkeä. Sukupuolten tasa-arvo, ihmisarvoinen työ ja eriarvoisuuden vähentäminen, mutta toisaalta myös vastuullinen kuluttaminen ja ilmastoteot. Myös toiminnallisuuden kautta olemme ajatelleet, miten meidän hallinnonalallamme pystymme toteuttamaan ekologista, kestävää toimintaa. Konkreettisena esimerkkinä hallinnonalan toimitilat, joiden kautta tulee ekologinen ulottuvuus ”, Maria kertoo ministeriön hallinnonalasta.
Eriarvoisuuden vähentäminen, yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat keskeisiä teemoja kestävässä kehityksessä sekä Leave no one behind -periaatteessa. Sosiaalinen kestävyys on merkittävässä osassa kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden ja yhteiskunnan rakentamisessa esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteen 16 ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto” myötä. Työtä tämän eteen tehdään oikeusministeriössä muun muassa demokratiapolitiikan hankkeissa, joissa pyrkimyksenä on edistää avointa hallintoa ja kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Mistä muodostuu kansalaisten luottamus ja mahdollisuudet osallistua?
Oikeusministeriössä nähdään, että demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa tulee puolustaa niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin uhilta, jolloin vuoropuhelun ja luottamuksen vahvistaminen yhteiskunnassa on tärkeää. Vuorovaikutuksen parantaminen painottuu hallitusohjelmakirjauksiin pohjautuvassa demokratiaohjelmassa.
”Luottamus on hyvin tärkeä kysymys demokratian ja osallistumisen kannalta. Yksi siihen liittyvä asia on se, että kansalaiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon. Syntyy tietynlainen legitimiteetti siihen, että on oltu mukana päätöksenteossa. Päätökset eivät tule ylhäältä annettuina vaan niihin on ollut mahdollista antaa omia näkemyksiä. Toinen tärkeä kysymys on viestintä ja vuorovaikutus viranomaisten osalta kansalaisille: annetaan oikeaa tietoa oikea-aikaisesti ja avoimesti, kerrotaan mitä on meneillään, mihin päätökset perustuvat sekä miksi tietynlaisia päätöksiä on tehty”, Liisa Männistö kuvaa demokratian toimivuuden kannalta olennaisia tekijöitä.
Liisa työskentelee Marian tavoin demokratia- ja julkisoikeusosastolla, demokratia ja vaalit –yksikössä muun muassa kansallisen demokratiapolitiikan koordinaatioon ja kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimintaan liittyvissä tehtävissä.
Demokratiassa oikeusvaltion toiminnan kannalta merkityksellistä on pitää kiinni vallan kolmijaon periaatteesta sekä ylläpitää avoimuutta. Näiden voidaan nähdä vaikuttavan keskeisesti kansalaisten luottamukseen päätöksentekijöitä kohti.
”OECD toi taannoisessa luottamustutkimuksessaan ilmi, että suomalaiset poikkeuksellisen paljon luottavat yhteiskunnan toimijoihin, poliitikkoihin, virkamieheen ja oikeuslaitokseen, mutta kokevat siitä huolimatta, että heillä ei välttämättä ole kykyä vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tämä on mielenkiintoinen yhdistelmä, että on korkea luottamus, mutta toisaalta usko omiin kykyihin osallistua on matala. Se on mielenkiintoinen kysymys ja tähän liittyy myös ihmisoikeus- ja demokratiakasvatusulottuvuudet”, Maria kertoo.
Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen osallistumisen tukemisessa
Digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet ovat usein esillä julkisessa keskustelussa demokratian tukemisen kannalta. Teknologian käyttämisessä on kuitenkin tärkeää huomioida sen vastuullinen käyttö ja kartoittaa mahdolliset riskit.
”On hyvin mahdollista, että tekoälyä voisi hyödyntää yhtenä työkaluna muiden joukossa, jos se on hyvin säännelty, riskit tunnistetaan ja niitä pystytään myös ehkäisemään”, Liisa kiteyttää.
”Tekoälyyn liittyvät perus- ja ihmisoikeusvaikutukset tulisi varmasti pohtia ja tuoda näkyväksi”, Maria lisää.
Koronan myötä digiloikka on osaltaan edesauttanut digitaalisten osallistumisen mahdollisuuksia paikasta riippumattomiksi. Näin eri puolilta Suomea on mahdollista osallistua erilaisiin tilaisuuksiin. Korona-ajasta oppeina on korostunut kuulemisen ja etenkin tarpeeksi pitkän kuulemisajan merkitys päätöksenteossa avoimuuden ja luottamuksen kannalta.
”Koronan aikaan tuli käyttöön digitaalisia kuulemisvälineitä. Aiemmin oli hyvin paljon kirjallista kuulemista tai järjestettiin fyysinen tilaisuus. Tämän myötä on ollut laajemmin mahdollisuus ympäri Suomea osallistua valtioneuvoston erilaisiin tilaisuuksiin. Tällaisista pysyviksi tulleista toimintatavoista on myös hyötyä”, Vava kertoo.
Nopean reagoinnin tarve tiedonkulun varmistamisessa on korostanut tarvetta uusille käytännöille, joista osa onkin jäänyt elämään poikkeusajan jälkeen. Hyvä pysyvä käytäntö on esimerkiksi oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja Sitran yhteistyössä järjestämät poikkeusajan dialogit, joissa tarkoituksena oli pohtia sitä, millaista on elää Suomessa poikkeusaikana ja siitä eteenpäin. Tarkoituksena oli kuulostella minkälaisia mietteitä herää, mikä huolettaa ja toisaalta myös mikä herättää toivoa.
”Osittain tämän pohjalta on päädytty rakentamaan tällainen kansallisten kansalaisdialogien instrumentti vuoropuhelun mahdollistamiseksi. Tarkoituksena on pyrkiä kuulemaan mahdollisimman monia erilaisia ääniä valmistelun tueksi”, Maria kertoo.
”Tätä instrumenttia käytettiin myös tulevaisuusselonteon yhteisessä valmistelussa ja dialogin käyttöä tullaan jatkamaan. Huomattiin, että nämä etäyhteydet mahdollistavat sen, että saadaan erilaisia ihmisiä helposti yhteen”, Vava jatkaa.
Demokratiakasvatuksen merkitys nuorten mukana pitämisessä
Nuorten osallistuminen demokratiaan on keskeinen kysymys kaikkien kansalaisten mukana pitämisessä tulevaisuuden kannalta. Nuoret vaikuttaisivat viime vuosien trendin mukaan olevan entistä kiinnostuneempia demokratian kehityksestä, vaikka koko väestön tasolla äänestysaktiivisuudessa on havaittu pitkän aikavälin laskeva trendi.
Konkreettisia tekoja ja kokeiluja voidaan tehdä nuorten osallistumisen tukemiseksi. Tästä esimerkkinä on tekstiviestikampanja, joka järjestettiin vuonna 2022 ensimmäisten aluevaalien yhteydessä. Kampanjan kohderyhmänä oli alle 30-vuotiaat nuoret. Nuorille lähetettiin satunnaisotannalla tekstiviestejä, joissa kannustettiin äänestämään. Tuloksena havaittiin myös ajateltua laajempaa vaikutusta osallistumiseen.
”Tässä päätelmänä oli, että sillä pystyttiin parantamaan äänestysaktiivisuutta, tosin rajallisesti, mutta vaikutuksia oli myös näiden perheiden äänestyskäyttäytymiseen. Tekstiviesteillä aktivointi lisäsi siis myös äänestysaktiivisuutta näiden nuorten perhepiirissä,” Maria kertoo. Kampanja toistettiin myös eduskuntavaaleissa keväällä 2023, ja tuloksista tullaan viestimään kevään aikana.
Tutustu tarkemmin oikeusministeriön kestävyys- ja vastuullisuustyöhön ministeriön verkkosivuilta.
