Suomeksi alla
Förståelse. Attityd. Bemötande. Genuint fungerande tvåspråkighet varierar från en situation till en annan. I vissa fall går det bra att slänga in några ord på ditt modersmål när du pratar ditt andraspråk medan det i andra fall är korrektheten i språket som är avgörande. I bildserien ”Språkfiilis – vad känner du?” som jag gjorde tillsammans med programledaren och komikern Janne Grönroos ville vi undersöka tvåspråkighetens olika sidor och vad det innebär att förlora en del av sin identitet när man byter språk.
Som tvåspråkig har man gjort en hel del misstag genom åren när man växlat mellan språk. En gång går det smidigt att byta språk medan det en annan gång känns otroligt svårt, det är som att vara en elefant i en porslinsbutik när man försöker hitta ord och formulera sina tankar. Det kan också hända att man av misstag säger lite fel och får ett glas på cafét då man ville beställa glass, vilket har hänt mig.
Språkinlärning är en ständigt pågående process, där motivation spelar en viktig roll. I Tiedon luo -podcastens andra avsnitt ”Vi älskar alla som bara ens försöker” funderar vi tillsammans med Janne och språkrättrådet Corinna Tammenmaa på frågor kring språklig identitet, tvåspråkighet och språkanvändning i arbetslivet. Viljan att väcka eller höja finskspråkigas inre motivation att lära sig svenska, öppna upp för tankar och reflektion samt sänka tröskeln för att tala svenska är tanken bakom både bildserien och poddavsnittet.
Myndigheterna behöver språkkunskaper för att bygga ett bättre samhälle där alla kan vara synliga. I dag talas över 160 modersmål i Finland, vilket innebär att fler och fler är flerspråkiga. Enligt Statistikcentralen talar 7,8 procent av befolkningen något annat språk än finska, svenska eller samiska som sitt modersmål. Bakom siffrorna finns personer som har olika behov att lära sig de officiella språken.
Kommentera gärna vad du har för tankar om tvåspråkighet och i vilka sammanhang du har haft nytta av att kunna svenska?
I Statskontorets podcast Tiedon luo tar Henni Purtonen lyssnarna med på en resa under vilken man utforskar viktiga frågor om framtidens arbete och ledarskap. I varje avsnitt bidrar gästernas erfarenheter och observationer av världen till att rama in ett visst ämne med anknytning till samhället eller arbetslivet. Henni pratar också med gästerna om livet, drömmar och framgång.
Tiedon luo: Kielifiilis – miten tänään sujuu?
Ymmärrys. Asenne. Kohtaaminen. Aidosti toimiva kaksikielisyys vaihtelee tilanteesta toiseen. Joissakin tilanteissa sopii hyvin sävyttää kieltä ja heittää muutama sana omalla äidinkielelläsi, kun puhut vierasta kieltä. Toisissa tilanteissa kielen oikeellisuus taas on ratkaisevaa. Toteutimme juontaja ja koomikko Janne Grönroosin kanssa kuvasarjan ”Kielifiilis – miten tänään sujuu?” jossa halusimme tutkia kaksikielisyyden eri puolia ja sitä, mitä tarkoittaa pudottaa osa identiteetistäsi vaihtaessa kieltä.
Kaksikielisenä on tullut tehtyä vuosien varrella iso joukko kielivirheitä vaihtaessa kielestä toiseen. Välillä kielen vaihtaminen sujuu muitta mutkitta, kun taas välillä se tuntuu uskomattoman vaikealta – aivan kuin olisi norsu posliinikaupassa yrittäessään löytää sanoja muotoillakseen ajatuksiaan. Voi myös käydä niin, että sanot vahingossa jotain väärin ja saatkin ruotsalaisessa kahvilassa jäätelön sijaan lasin, kuten minulle kerran kävi.
Kieltenoppiminen on jatkuva prosessi, jossa motivaatiolla on tärkeä merkitys. Tiedon luo -podcastin toisessa jaksossa ”Vi älskar alla som bara ens försöker” (Rakastamme kaikkia, jotka edes yrittävät) pohdimme yhdessä Jannen ja kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaan kanssa kielellistä identiteettiä, kaksikielisyyttä ja kielenkäyttöä työelämässä. Podcast-jakson ja valokuvasarjan tarkoituksena onkin herättää ja kasvattaa suomenkielisten sisäistä motivaatiota oppia ruotsia, kannustaa ajattelemaan ja pohtimaan sekä tietysti madaltaa kynnystä käyttää ruotsin kieltä.
Viranomaiset tarvitsevat kielitaitoa rakentaakseen parempaa yhteiskuntaa, jossa jokainen voi tulla nähdyksi. Nykyään Suomessa puhutaan yli 160 äidinkieltä, mikä tarkoittaa sitä, että yhä useammat ihmiset ovat monikielisiä. Tilastokeskuksen mukaan 7,8 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Numeroiden takaa löytyy ihmisiä, joilla on erilaiset tarpeet oppia maan virallisia kieliä.
Millaisia ajatuksia sinulle tulee mieleen kaksikielisyydestä ja missä yhteyksissä olet hyötynyt ruotsin osaamisesta?
Valtiokonttorin Tiedon luo -podcastissa Henni Purtonen johdattaa kuuntelijat tulevaisuuden työelämän ja johtamisen ajankohtaisten kysymysten äärelle. Jokaisessa jaksossa vieraiden kokemukset ja havainnot maailmasta kehystävät jotakin ajankohtaista yhteiskuntaan tai työelämään liittyvää teemaa. Henni juttelee vieraiden kanssa myös elämästä, unelmista ja menestyksestä.
