Marco Steinberg on erikoistunut valtion uudistamiseen. Julkishallinnon suunnittelijana hänellä on rohkeita ja radikaaleja ajatuksia, joista hän ammentaa myös päättäjille ja vaikuttajille. On ajateltava uudestaan, sillä nykymeno ei yksinkertaisesti toimi.
Marco Steinbergin yrityksellä, Snowcone & Haystack, on kivijalkatoimisto Helsingin Punavuoressa. Siellä hän harvemmin ehtii istumaan, sillä työ on pitkälti maailmalla. Tänäkin vuonna valtaosa työajasta kuluu Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) uudistustöissä, mutta aikaa riittää myös Suomeen.
Steinberg on maailmankansalainen. Hänellä on suomalainen äiti ja amerikkalainen isä, mutta lapsuutensa hän on viettänyt Italiassa. Yhdysvalloissa Steinberg opiskeli arkkitehdiksi ja mm. työskenteli Harvardin yliopistossa arkkitehtuurin professorina. Suomeen hänet toi työ Sitrassa designin johtajana, ja vuodesta 2013 hän on toiminut yrittäjänä.
”Kiinnostuin aluksi kaupungeista ja arkkitehtuurista sekä siitä, miksi joskus lopputuloksena syntyy toimiva ratkaisu ja joskus ei. Onko kyse hyvistä suunnittelijoista vai päättäjistä? Kyse ei ole siitä, etteikö meiltä löytyisi riittävästi innovatiivisia ja luovia suunnittelijoita, vaan siitä, miten ja minkä mukaan päättäjät ja koko koneisto toimivat”, Steinberg pohtii.
Perinteinen malli ei vain toimi
Perinteessä roikkuminen ei edesauta nykyisen kompleksisen maailman tarvitsemien uudenlaisten ratkaisujen syntyä. Ja vaikka tahtoa uudenlaiseen ajatteluun ja tekemiseen olisikin, mikään ei muutu niin kauan kuin uutta rakennetaan vanhan päälle. Parhaimmillaan vanhasta saadaan vähän miellyttävämpi, mutta ei lopulta toimivampaa.
Nyt jos koskaan maailma
tarvitsee rajat ylittävää toimintaa.
Suurin haaste on Steinbergin mukaan toiminta- ja ajattelutavoissa. Otetaan esimerkiksi YK, joka on perustettu 1945 ylikansalliseksi toimijaksi ja maailmanlaajuiseksi hallitusten väliseksi yhteistyöjärjestöksi. ”YK:lle oli sotien jälkeisessä maailmassa tilausta, mutta se ei ole sittemmin uudistanut itseään riittävästi, vaikka maailma on muuttunut valtavasti”, Steinberg sanoo.
”Nyt jos koskaan maailma tarvitsee rajat ylittävää toimintaa. Niin kuin ei kansainvälistä rauhaa tai ihmisoikeuksia, ei myöskään ilmastonmuutosta tai muita megatrendejä ratkaista ilman yhteistyötä. Suomella on pieni mahdollisuus vaikuttaa, mutta yksinään mikään valtio, organisaatio, ministeriö tai henkilö ei ongelmia voi ratkaista.”
Hierarkia ja siilot pitävät paikallaan
Työ vie Marco Steinbergia maailmalle mm. YK:n uudistustöiden perässä. Kuva on työmatkalta Sri Lankasta. Kuva: Marco Steinberg
Kaikilla julkisen hallinnon toimijoilla – olipa kyseessä YK, Suomen valtio tai muu valtio – on yhteinen ongelma. ”Päätöksiä tehdään hierarkkisilla, siiloutuneilla ja lineaarisilla tavoilla vaikka haasteet ovat liikkuvia, epävarmoja ja kompleksisia. Nykylogiikan tehostaminen ei tässä kuviossa riitä, sillä se ei pysy jatkuvasti muuttuvien ja liikkuvien ongelmien perässä”, Steinberg korostaa.
Steinberg on suunnittelija, joten otetaan esimerkki siltä sektorilta. Kun suunnittelija lähtee suunnittelemaan uutta tuotetta, se perustuu johonkin tarpeeseen. Suunnittelun tuloksena syntyy ensimmäinen prototyyppi eli hahmotelma, jonka toimivuus altistetaan kokeiluille, joiden perusteella kerätään kokemuksia ja joiden mukaan prototyyppiä kehitetään eteenpäin ja jatkojalostetaan.
”Näin suunnittelu ja toteutus tapahtuvat yhtä aikaa. Tämä on ainoa keino hallita epävarmuutta ja pysyä muuttuvan maailman mukana. Yritysmaailmassakaan kukaan ei heittäisi täysin valmista tuotetta markkinoille ja toivoisi parasta, että se toimii. Näin kuitenkin valtionhallinnossa pitkälti toimitaan.”
Laiva ei käänny hetkessä, mutta nyt on kiire
Steinberg haluaa antaa kunniaa Suomelle, joka on sotien jälkeen kehittynyt nykyisekseen uskomattoman lyhyessä ajassa. ”Kaikella on kuitenkin aikansa ja menestyksellä hintansa. Nykyinen käsitys hyvästä hallinnosta pitäisi kyseenalaistaa. Se mikä toimi eilen, ei välttämättä toimi tänään tai huomenna. Nykyinen toimintatapa ei ole tarkoituksenmukainen.”
Jo muutoksen aloittaminen kestää
liian kauan. Siihen ei ole aikaa.
Kun agendalla on ilmastonmuutos, päätöksiä ei voida tehdä nykymenon tuottamalla vauhdilla. Helsingissä pelkästään Kaisaniemen metroaseman nimen muuttaminen Helsingin yliopistoksi vei kolme vuotta. Sote-uudistusta on tehty alati kasvavien paperipinojen keskellä toistakymmentä vuotta. Yksittäisen Reinjoen ympäristöongelmien siivoaminen kesti 30 vuotta. Ja niin edelleen.
”On selvää, ettei maailmaa muuteta yhdessä yössä, mutta nykyisellä toimintamallilla jo pelkästään muutoksen aloittaminen kestää liian kauan. Siihen ei ole aikaa. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, Agenda2030:een, on enää kymmenisen vuotta. Jos pienimpienkin asioiden korjaamiseen menee vuosia, nykymeno ei riitä maailmanluokan asioiden korjaamiseen.”
Lupaava alku tipahti sittenkin siiloihin
Nykymeno on rapauttanut kansalaisten luottamusta päättäjien toimintatapoja ja hallintoa kohtaan, mikä näkyy vastareaktioina vaikkapa Trumpin tai Brexitin muodossa. Tämä kertoo Steinbergin mukaa siitä, että tapa tehdä politiikkaa ei toimi nykyisessä kompleksisessa maailmassa.
”Ne paikat, joissa pystytään uudistamaan asioita, ovat yleensä niitä, joissa ei ole vakiintuneita ja perittyjä toimintatapoja. Niissä paikoissa ollaan valmiita uudistumaan, kun tarvetta on”, Steinberg muistuttaa.
Uusi hallitus aloitti lupaavasti, mutta…
”Nyt jos koskaan maailma tarvitsee rajat ylittävää toimintaa”, Marco Steinberg sanoo. Kuva: Kalle Kataila
Uusi hallitus aloitti lupaavasti: uutta Suomea haluttiin lähteä toteuttamaan ilmiöistä käsin, mikä tarkoitti kaivattua poikkihallinnollista yhteistyötä yli rajojen ja siilojen sekä yhteisen ymmärryksen jatkuvaa kasvattamista ja kehittämistä.
”Nykyisellä rakenteella ilmiöiden pohjalta toimiminen on mahdotonta. Nytkin kävi niin, että tavoitteet tipahtivat sittenkin siiloihin ja strategisia painopistealueita on yhtä monta kuin ministeriöitä. Ennen kuin voidaan toimia kompleksisen maailman edellyttämällä tavalla, siiloja ylläpitävät rakenteet on purettava ja aloitettava puhtaalta pöydältä. Tarvitaan radikaalia uutta politiikkaa, resursseja ja uusia kyvykkyyksiä.”
Miksi emme onnistuisi jälleen muuttumaan?
Otetaan jälleen esimerkki. ”Verkkokauppa Amazon käyttää vuosittaisesta 233 miljardin liikevaihdostaan yli 10 prosenttia uusien palvelujen luomiseen. Googlen henkilökunnasta 39 prosenttia työskentelee T&K-asioiden parissa. Jos hieman kärjistetään, Suomen valtiolla vastaavat luvut ovat nolla. Meillä ei ole ihmisiä, jotka työskentelisivät vain kehitysasioiden parissa.”
Toivoa on aina.
Suomen hallitus on tehnyt kuusi lupausta politiikan uudistamiseksi, mikä on Steinbergin mukaan hieno asia. Hienoa on sekin, että kokeillaan. Lupausten tekeminen tai uusien asioiden kokeileminen ei kuitenkaan riitä, jos niiden toteuttamiseen ei löydy resursseja eikä niistä synny lopulta mitään uutta. Toivoa silti on – aina.
”Suomi on kasvanut muutamassa kymmenessä vuodessa kehitysmaasta hyvinvointivaltioksi. Miksi emme onnistuisi nytkin? Koneisto tosin vaatii öljyjen vaihtoa ja nykymenon tarkastelua sekä sen pohtimista, ovatko julkisen hallinnon resurssit ja kyvykkyydet linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa ja onko hallitusohjelma linjassa Agenda2030:n kanssa? Tämä muutostarve ei koske vain Suomea, vaan koko maailmaa”, Steinberg muistuttaa.
Teksti: Sari Okko | Kuvat: Seungho Lee, Marco Steinberg, Kalle Kataila
