Tule linjoille tai Työ2.0Labiin törmäämään uusiin ja vanhoihin tuttuihin jonkin mielenkiintoisen ja ajankohtaisen aiheen äärellä! Perjantaiaamuisin kerran kuussa klo 8.00–9.00.
Kevään ajankohdat
Pe 31.1. #ToivostaTotta2025 – tekoja toivottavien tulevaisuuksien eteen -haastekampanjan lanseeraus
Millaisia tulevaisuuskuvia mielessäsi pyörii, millaista tulevaisuutta haluat itsellesi, potentiaalisille lapsillesi, lapsenlapsillesi ja lastenlastenlapsillesi? Mikä on hyvä ja toivottava tulevaisuus Suomelle – maailmalle? Mitä sinä ja taustaorganisaatiosi teette paremman tulevaisuuden eteen? Tulevaisuutta rakennetaan nyt. Puheella, teoilla, valinnoilla, elämäntavoilla…
Vuoden 2025 ensimmäinen Törmäämö (Työ2.0Lab ja Teams) on omistettu erilaisille tulevaisuuskuville ja sen pohtimiseen, minkä eteen kukin meistä ja meidän taustaorganisaatiomme vaikutamme tänään, huomenna, tänä vuonna. Mukana myös Maiju Lehto, Diakonissalaitos, Mari Tähjä, Tulevaisuuskoulu ja Mikko Dufva, Sitra.
Keiden ajatuksia tulevaisuuksista kuunnellaan? Diakonissalaitos on järjestänyt viime vuonna 43 tulevaisuustyöpajaa muun muassa haavoittuvassa asemassa olevien nuorten, maahan muuttaneiden, kehitysvammaisten, autismikirjon henkilöiden, ikääntyvien, muisti- tai riippuvuussairaiden ja mielenterveyspalveluiden piirissä olevien kävijöiden ja asiakkaiden parissa. Kaikissa ryhmissä nousee toive siitä, että jokaista ihmistä kohdeltaisiin arvokkaasti, riippumatta esimerkiksi iästä, sukupuoli-identiteetistä, vammasta, tehokkuudesta tai taustasta. Yhtenä selkeänä erona kaksi vuotta sitten ilmestyneeseen raporttiin nousee ihmisten väsymys vihaa ja vihaista puhetapaa kohtaan sekä huoli luonnon hyvinvoinnista. ”Toivolle on tilaa ja suurta tilausta”, toteaa projektipäällikkö Maiju Lehto Diakonissalaitokselta.
Onko nuorilla mahdollisuutta toimia ja tehdä kestäviä tekoja omassa ammatissaan toivottavien tulevaisuuksien eteen? Tulevaisuuskoulussa työskennellään tällä hetkellä nimenomaan ammattiin opiskelevien nuorten tulevaisuuslukutaidon vahvistamiseksi sekä kestävien ammatillisten taitojen rakentamiseksi. Pintaan kumpuaa nuorten halu ja toive toimia kestävästi myös omassa ammatissaan – sekä halu vaikuttaa enemmän. Miten rakentaa yhteiskuntaan ja rakenteisiin lisää nuorille mahdollisuuksia toimia niiden kestävyystekojen ja toimintamallien puitteissa, jotka ovat heille itselleen merkityksellisiä, kysyy Tulevaisuuskoulun asiantuntija Mari Tähjä.
Sitran ennakointitiimin vetäjää Mikko Dufvaa pohdituttavat mm. ylisukupolvisuus, tulevaisuusvalta sekä tulevaisuuskuvat. Miten onnistuisimme samaan aikaan haastamaan falskia toivoa luovia tulevaisuuskuvia, oppimaan uhkakuvista lamaantumisen sijaan ja löytämään innostuksen rakentaa parempaa tulevaisuutta lapsillemme. Tulevaisuus ei pelota, mutta nykyhetken toimimattomuus sitäkin enemmän.
Pe 28.2. Vihreällä osaamisella kohti toivottavia tulevaisuuksia
Vihreä siirtymä ei ole pelkkä lakisääteinen velvoite tai yritysvastuuhanke. Se on strateginen prioriteetti, jonka tulee vaikuttaa organisaation kaikkiin tasoihin, operatiivisista prosesseista aina kulttuuriin ja johtamiseen. Vihreä siirtymä ei vain tapahdu, me teemme sen.
Miten, millä osaamisella? Vanhempi asiantuntija, OTM Eedla Sofia Rahikainen ajatushautomo Demos Helsingistä esittelee heidän tuoretta tutkimustaan vihreän siirtymän osaamistarpeista.
Pe 28.3. Teknologia ja ajan henki – edistystä, riskejä ja vallankäyttöä
Maaliskuussa Törmäämössä puhutaan uskomusten, politiikan, datan, medianäkyvyyden, normien, maailmankatsomusten, arvokäsitysten, myyttien ja metaforien yhteydestä teknologian ajan henkeen. Millaisten kehityskulkujen kautta teknologiasta, jota pidettiin ihmiskuntaa yhdistävänä lenkkinä, on tullut riskialtis geopoliittinen taistelukentän näyttämö?
Tule linjoille kuulemaan Traficomin erityisasiantuntijan ja ennakointitiimin jäsenen Paul Hermansson ajatuksia teknologiasta ja sen kehityksen kaarista.
Pe 25.4. Yhteiset työympäristöt tulevat, oletko valmis?
Valtiolla siirrytään laajasti 2020-luvun aikana työskentelemään yhteisissä työympäristöissä eli YTYissä. Yhteisissä työympäristöissä työskentelee useita eri virastoja ja tilat ja niihin liittyvät palvelut ovat virastojen yhteisessä käytössä. Lisäksi yhteisissä työympäristöissä on viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyviä toimintamalleja, yhteisiä rooleja ja yhteistyön rakenteita sekä pelisääntöjä. Niissä on useimmiten myös yhteinen asiakaspalvelupiste eli Suomi-piste (ruots. Finlandsdisken), jossa palvellaan asiakkaita, jotka haluavat asioida viranomaisten kanssa paikan päällä.
YTYjä toteutetaan vuoteen 2030 mennessä 18 paikkakunnalle. Paikkakunnat ovat pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkeja ja ne muodostavat yhdessä yhteisten työympäristöjen verkoston. Osalla paikkakunnista voi olla myös useampia yhteisiä työympäristöjä. Muutamia yhteisiä työympäristöjä on jo olemassa ja niiden määrä tulee lisääntymään vaiheittain. Tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee YTYissä vuoteen 2030 mennessä.
Huhtikuun Törmäämössä kuullaan, mistä YTYissä on kyse ja keskustellaan yhdessä erityisesti siitä, millaisia organisaatiorajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia YTY:t tarjoavat ja miten YTYistä otetaan tässä mielessä kaikki hyöty irti. Tervetuloa!
Pe 23.5.
Ilmoittaudu tästä >>
Pe 13.6.
Ilmoittaudu tästä >>
Täydennämme aiheita ja otsikoita pikkuhiljaa. Meille voi myös ehdottaa aihetta ja alustajaa. Onko sinulla mielessä jotain, josta haluaisit haastaa näillä #TöissäSuomelle -brändin alla kulkevilla aamukahveilla? Jos on, ole yhteydessä Johannaan (johanna.kotipelto at vero.fi) tai Liisaan (liisa.virolainen at valtiokonttori.fi).