Tekoälyä on opetettava kuin lasta

9.1.2019

Helsinki on asettanut strategiseksi tavoitteekseen olla Maailman toimivin kaupunki. Siihen tarvitaan myös toimivat digitaaliset palvelut. Se on iso mahdollisuus, joka vaatii kulttuurimuutosta. Yksi suurimmista on oppia ymmärtämään, että kaupunki palvelee kaupunkilaisia. Siihen tarvitaan sekä ihmisten että koneiden oppimista.

Kun kehitys on tietyssä pisteessä, vastaukseksi ei enää riitä se, että onhan se palvelu jo verkossa. On uskallettava kysyä: Miten se on verkossa? Ymmärtääkö käyttäjä, kuinka sitä käytetään? Onko se verkossa vain sen vuoksi, että sen kuuluu olla verkossa, vai onko se siellä aidosti parantamassa ihmisten elämänlaatua?

Kehityksen etenemisen voi havaita siitä, kuinka käyttäjälähtöisesti asiat toimivat. Kehitys on epätahtista. Yhä edelleen edetään siinä vaiheessa, että on paljon kiinni siitä, sattuuko tehtävässä olemaan oikea ihminen, joka alkaa miettiä asioita oikeasti käyttäjien näkökulmasta. Se voi olla palvelumuotoilija tai sitten muuten vaan henkilö, jolla on kykyä empatiaan ja halua nähdä asioita käyttäjien näkökulmasta. Kyse on myös viitseliäisyydestä.

Käytettävyys a ja o

Kaupunkilainen ja palvelujen käytettävyys on siis keskiössä jatkossakin. Helsingissä on seurattu Iso-Britannian Government Digital Services (GDS) hanketta, jossa etusijalle on nostettu kaikkien digipalvelujen helppo löytäminen ja käytettävyys. Helsingin kaupungin digitaalisten palvelujen kehittämisperiaatteissa on sovellettu sekä GDS:n että esim. New Yorkin –kaupungin digitaalisten palvelujen kehittämisperiaatteita.

Iso-Britanniassa on tehty perusteellista työtä ja oikein houkuteltu ottamaan mallia ja kopioimaan sitä, mitä siellä on saatu aikaan. Siinä on pyrkimys päästä digitaalisesta sekamelskasta selvyyteen, parantaa palvelujen käytettävyyttä.

Avoimuus synnyttää ketteryyttä

Yksi Helsingin digikehityksen tekijöistä on ohjelmapäällikkö Ville Meloni. Hän korostaa avoimuuden merkitystä useilla eri tasoilla.

– Avoimuus on tärkeää koska se lisää vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ja vähentää kehittämisen kitkaa. Mekin lähdemme siitä, että meidän tuottamia avoimia ohjelmistoja voivat vapaasti hyödyntää esimerkiksi muut kaupungit, joilla on samanlaisia tarpeita. Avoimuus on jakamisen perusta ja jakaminen on digimaailmassa merkittävä lisäarvo, Meloni sanoo.

Tekoäly on jo ovella

Ville Meloni korostaa avoimuuden merkitystä.

Viime vuonna Helsingin kaupunki järjesti työpajatyöskentelyn, jossa etsittiin kohteita, joissa tekoäly toisi parannusta tarjottaviin palveluihin. 48 ideasta siivilöityi kuusi jatkokehittelyyn. Mukana oli mm. pysäköintilupien ympärivuorokautinen chatbot, katujen liukkaudesta varoittava palvelu, päiväkotien resurssitarpeen arvioija ja käyttäjien kiinnostuksen tunnistava kulttuuritapahtumien vinkkipalvelu Löytö.

– On tärkeää, että edetään yleisestä digihyörinästä konkreettisiin palveluihin.

– Tekoäly on tukiäly. Se on samanlainen kuin lapsi, joka tarvitsee opetusta. Tekoälyn opettamisessa tarvitaan dataa. Sitä pitää olla riittävästi ja sen tulee olla kunnollista. Koneoppiminen tarjoaa ison mahdollisuuden ohjelmistojen parantamiseen. Asiakas on tärkeä opettaja.

Ville Meloni muistuttaa, että kyse ei ole mistään uudesta asiasta. Esimerkiksi Google, Facebook sekä yhä enenevässä määrin kauppojen, pankkien ja muiden yritysten digitaaliset palvelut käyttävät algoritmejä, jotka tunnistavat käyttäjän yksilöllisiä ominaisuuksia ja tarpeita. Algoritmin avulla ne pystyvät ohjaamaan palvelua yksilöllisesti.

Ville Meloni näkee, että digitaalisuus haastaa kaupunkia myös organisaationa. Kulttuurimuutos on vaativa prosessi, joka vaatii oppimista kaikilla tasoilla.