Työelämässä käteviä taitoja ovat sellaiset, jotka tuovat mukanaan kavereita. Generatiivinen tekoäly, nopeat kokeilut ja kokemusten jakaminen kulkevat kimpassa.
Tekoälyn käyttöä oppii vain kokeilemalla. Kokemukset jakamalla työkaverit oppivat toisiltaan.
Tekoälytaitojen treenaaminen auttaa hahmottamaan sitä, että uuden oppiminen ja opitun jakaminen on työelämän tärkein taito.
Tekoäly on teknologiaa, mutta sen hyödyntäminen on ihmisen työtä ja inhimillistä työtä. Tekoäly tuo valtionhallinnon(kin) työhön muutoksia.
Tässä neljä:
- Asiantuntijatyö muuttuu
Voimme lisätä työn laatua, tuottavuutta ja mielekkyyttä, jos valitsemme laadun tavoitteeksi. Riski: Emme piittaa laadusta, meille riittää nopeus.
- Suhde koneeseen muuttuu
Voimme puhua tekoälylle kuin ihmiselle ja se vastaa ihmisen kielellä. Riski: Luottamus koneeseen estää näkemästä sen virheitä.
- Tarvittavat taidot muuttuvat
Opettelemme vuorovaikutusta koneen kanssa eli promptausta. Riski: Tekoäly laiskistaa sen sijaan, että käytämme sitä taitojemme vahvistamiseen.
- Käsitys ihmisestä muuttuu
Tukiäly imitoi avuliasta, ystävällistä ja kannustavaa työkaveria. Riski: Ihmisen käytöstä muistuttava kone voi pelottaa.
Ajattelen, että riskit ovat hallittavissa työkalujen valinnalla, koulutuksilla ja ohjeilla.
Valtionhallinnossa olemme ottaneet tekoälyä käyttöön hajautetusti. Meillä on yhteinen eettinen ohjeistus tekoälyn hyödyntämiseen, mutta ei yhteisiä työkaluja ja käyttökohteita. Tämä on aiheuttanut henkilöstössä myös hämmennystä ja ärsytystä, mikä on ymmärrettävää.
Toisaalta tekoäly on jo yhdistänyt virastoja jakamaan kokemuksia yli hallinnonalojen rajojen. Näin löytyy yhdessä ratkaistavia asioita.
Ajattelen, että nyt tarvitaan päätöksiä ja niiden toimeenpanoa, jotta voimme tekoälyä hyödyntämällä palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla.
Erityisesti nyt tarvitaan päätöksiä siitä, millaisia tekoälyä hyödyntäviä työkaluja valtionhallinnossa työntekijöille tarjotaan.