”Meidän toimintamme on jo nyt hyvin kattavaa ja olemme ottaneet isoja askelia vaikuttamistavoitteiden mukaantulon myötä. Näkisin, että yhteistyön ja systeemisen ajattelun korostaminen on tärkeää sekä sisäisesti että talon ulkopuolella. Uskon, että kun yhdessä tehdään, saadaan tehtyä nopeammin ja helpommin. Kun monet aivot ajattelevat, saadaan parempia tuloksia”, kuvaa Anu Nurkka.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuullisuusnäkökulmista ja -raportoinnista kertoo pitkään laitoksella työskennellyt Kehittäminen ja ohjaus -yksikön laatupäällikkö Anu Nurkka. Anu on tullut mukaan vastuullisuustyöhön omien tehtäviensä ohella. Lakisääteisen ydintehtävän myötä laitos edistää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä tuottaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on valittu neljä strategista yhteiskunnallista vaikuttamistavoitetta, joita edistetään. Tuottaja Mari Kiviniemi työskentelee kahden strategisen tavoitteen, kokonaisturvallisuuden sekä planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen parissa. Mari on myös mukana seuraavalla vastuullisuusraportoinnin kierroksella laatimassa THL:n vastuullisuusraporttia toimintavuodesta 2023.
Planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin vaikuttamistavoite nostaa esiin muun muassa systeemistä ajattelua
Planetaarisen terveyden käsitteen voi ymmärtää lähestymistapana. Ytimessä on ymmärrys siitä, että ihmisen ja muun luonnon terveys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Näkökulman mukaan ihmisillä ei voi olla hyvinvointia ilman, että luonto voi hyvin.
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella olemme halunneet tuoda hyvinvointi -sanan mukaan planetaariseen terveyteen. Hyvinvointiin liittyy sosiaalisesta kestävyydestä huolen pitäminen: oikeudenmukaisuuden näkökulmat täytyy myös ottaa huomioon ilmastonmuutostoimissa. Täytyy pitää huolta, että kaikki ihmisryhmät pysyvät mukana ja että tulevilla sukupolvilla on paikka, jossa elää ja voida hyvin”, kertoo Mari.
Planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin vaikuttamistavoitteessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on tunnistettu neljä keskeistä näkökulmaa: kokonaisvaltainen kestävyys, oikeudenmukaisuus, ilmiöiden systeeminen tarkastelu ja tarve muutokselle.
”Näkökulman mukainen systeeminen ajattelu tarjoaa myös esimerkiksi vastuullisuustyölle sen, että tätä työtä ei tehdä hyvin rajatusti vain jossakin kohtaa organisaatiota, vaan että vastuullisuus on aidosti strategian tasolla ja kaikessa toiminnassa mukana”, kertoo Mari.
”Systeeminen ajattelu on myös sellainen, mikä itseäni ilahduttaa — nähdään niitä riippuvuuksia ja kytköksiä, ettei nämä asiat ole yksittäisiä ja erillisiä”, lisää Anu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee laajaa tutkimus- ja asiantuntijatyötä planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Teemoja ovat muun muassa vesiturvallisuuteen, hyvinvointipolitiikkaan, tartuntatauteihin sekä ilmastonmuutoksen ja terveyden yhteyksiin liittyvät kysymykset.
”Luonnon ja terveyden yhteyksiä on lukuisia: jos miettii esimerkiksi tupakoinnin vähentämistä, tupakantumpit taitavat olla edelleen yleisimpiä muoviroskia maailmassa. Voimme systeemisen näkökulman avulla tunnistaa parhaimmillaan tämänkaltaisia tilanteita, jotka yhtä aikaa auttavat ihmisten ja luonnon terveyttä ja hyvinvointia”, kuvaa Mari.
Luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kytköksen voi havaita myös ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. Tähän liittyvää tutkimus- ja vaikuttamistyötä tehdään laaja-alaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Suomessa ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset liittyvät etenkin lisääntyvien helteiden haittoihin ja mielenterveysvaikutuksiin. Lisääntyvät hellejaksot ovat yksi keskeisimmistä terveysvaikutuksia tuovista muutoksista Suomen sääolosuhteissa. Epäsuoria ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi ilman- ja vedenlaadun muutokset sekä ruuan saatavuuden muutokset.
Vastuullisuustyössä ja -raportoinnissa tavoitteellisuutta kohti
Vastuullisuusraportointia on tehty laitoksella nyt kaksi kierrosta. Ensimmäinen raportointikierros eteni nopeasti ja raportoinnin tueksi tunnistettiin useita tavoitteita, joiden kautta tarkasteltiin ja peilattiin tehtyä työtä. Laitos onkin iso ja toiminnan skaala on laaja:
”Ensimmäisellä raportointikierroksella oli miettimistä siinä, mitä nostetaan raporttiin, peilaten vaikka toimintakertomukseen, jossa toiminnasta on hyvin tarkkaan ja kattavasti raportoitu. Päädyimme viestinnän kanssa kompaktiin vastuullisuusraporttiin, josta tulee esille ne tavoitteet, joihin ajattelemme, että voimme vaikuttaa”, Anu kertoo.
Toisella raportointikierroksella on päädytty pohtimaan raporttia strategisten vaikuttamistavoitteiden kautta. Vaikuttamistavoitteet ovat tuoneet myös tuottajat, kuten Marin, mukaan työhön.
”Planetaarisen terveyden näkökulmassa vaikuttavuus menee molempiin suuntiin — ilmaston ja ympäristön tila vaikuttaa meihin ihmisiin, mutta myös me ihmiset vaikutamme maapallon tilaan. Tätä kautta voimme miettiä kädenjälkeä ja miten voisimme sitä kasvattaa”, kertoo Mari.
Muutamassa vuodessa on vastuullisuustyön kanssa edetty pitkälle ja myös tietoisuus aiheista on Anun mukaan lisääntynyt. Vuonna 2023 laitos sai Green Office sertifikaatin Helsingin toimipisteelle ja myös tutkimuksen puolella on järjestäydytty aiheen tiimoilta. Ilmassa on paljon innokkuutta ja kuhinaa: käytännön esimerkiksi työstä Anu nostaa henkilöstöravintolan kanssa tehdyn yhteistyön ja henkilöstölle suunnatun Loska -tapahtuman, jonka ohjelmassa oli muun muassa työmatkaliikennettä koskeva paneeli.
Suurta ja pientä vaikuttamista yhteistyön kautta
Planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteen edistämiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella pyritään ensisijaisesti vaikuttamalla yhteiskunnan toimiin ja päätöksentekoon. Hyvillä yhteiskunnallisilla päätöksillä vaikutetaan laajempiin kehityskulkuihin.
”Ei riitä, että vaikka vain yksi sektori on mukana, vaan tarvitaan laajasti koko yhteiskunnan eri toimijat mukaan”, kuvaa Mari.
Vaikutusmahdollisuuksiin liittyen Anu näkee, että kaikki laitoksella tehtävä työ jollakin tavalla tukee vastuullisuutta, myös jo lähtökohtaisesti ydintehtävän kautta. Edellytykset vaikuttaa ja toimia monipuolisesti ovat tältä pohjalta hyvät.
”Näkisin, että meillä on hyvät vaikuttamismahdollisuudet. Olemme luotettavia ja jaamme tietoa, joka perustuu tutkimukseen. Edistämme muun muassa hyvinvointitaloutta ja yhdenvertaisuutta sekä terveysuhkiin varautumista. Sitten on näitä arjen vaikuttamistapoja, joista yksi on vaikkapa tämä aiemmin mainittu henkilöstöruokailu. Joukkoruokailun valintojen kautta voidaan työarjessa edistää ja tuoda mukaan planetaarisen terveyden ajattelua”, pohtii Anu.
Entä mitä mietteitä herää yhteistyön merkityksestä kestävyyden edistämisen kannalta?
”Yhteistyö on avainsana ja jopa kaikkein olennaisinta kestävyystyössä. Voi tehdä omalta osaltaan valintoja, mutta kaikki muu vaatii yhteistyötä. Näkisin, että kestävyyden aiheet vaativat myös yhteistä ajattelua”, kiteyttää Anu.
Tutustu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastuullisuustyöhön organisaation verkkosivuilta.
