”Tiedämme, keitä olemme, mutta emme tiedä, mitä meistä voi tulla”, Hamlet toteaa William Shakespearen näytelmässä. Muutos kohti kestävämpää taloutta avaa valtavia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja uudenlaiselle yhteistyölle, yritysekosysteemeille. Tiedon luo -podcastissa Perttu Pölönen toteaa, että Suomeen tulisi luoda sellainen ympäristö, että yritykset voisivat tulla tänne kokeilemaan ja rakentamaan tulevaisuutta.
Start-up-yritysten toimintaa tukeva ympäristö, eli ekosysteemi, koostuu toimivasta infrastruktuurista, osaavista yrittäjistä, kattavista verkostoista ja kasvuyrityksiä tukevista sijoittajista. Samaan aikaan myös kilpailu on maailmantaloudessa siirtynyt yhä vahvemmin erilaisten verkostojen ja ekosysteemien välille. Tämä johtuu muun muassa siitä, että ulkomaisten yritysten ja pääomasijoittajien on helpompi lähestyä laajempaa osaamisen kokonaisuutta yksittäisen yrityksen sijaan.
Yritykset, julkishallinnon edustajat tai kansalaissektorin toimijat voivat linkittyä oman osaamisensa kautta erilaisiin ekosysteemeihin. Vaikuttavuuden aikaansaamiseen tarvitaan useita eri toimijoita ja tekoja sekä useita samanaikaisia muutoksia. Laaja-alaista osaamista sisältävinä verkostoina ekosysteemit voivat osaltaan kirittää innovaatiotoimintaa sekä houkutella investointeja ja osaajia myös kansainvälisesti.
Ekosysteemit voivat kirittää innovaatiotoimintaa sekä houkutella investointeja ja osaajia myös kansainvälisesti.
Kun samaan aikaan mietitään haasteita, joita pohjoismainen hyvinvointimalli kohtaa pitkällä aikavälillä, ollaan globaalien megatrendien äärellä. Digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos haastavat pohtimaan, miten muuttuvilla työmarkkinoilla voitaisiin ylläpitää pohjoismaista hyvinvointimallia ja korkeaa työllisyyttä, joka toisaalta takaa hyvinvointimallin?* Hyvinvointivaltion arvot, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus ohjaavat etsimään ratkaisuja järjestelmien ja rakenteiden tasolta.
Ajatusta erilaista osaamista yhteen kokoavista ekosysteemeistä, kansainvälistä kilpailua ja vastuullisuutta tukevista rakenteista, on hyvä pysähtyä pohtimaan valtionhallinnon tasolla. Miltä hallintorakenteet näyttäisivät, jos julkisissa organisaatioissa hallinto ja johtaminen järjestäytyisivät merkityksellisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ratkaisemiseen ja hallintaan? Onko yksi ja eri hallinnonaloille yhteinen hallinto tulevaisuuden utopia vai kehityksen seuraava askel?
Historiantutkimuksen näkökulmaa keskusteluun työn murroksesta tuo Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander. Valtiokonttorista mukana ovat myös toimialajohtaja Lasse Skog ja työelämän kehittämisen parissa työskentelevä Liisa Virolainen. Lasse kertoo kommentissaan tarinan Keniasta ja sen pääosassa ovat niukoin resurssein tehdyt innovaatiot. Liisa puolestaan pohtii sitä, miten työn murros näyttäytyy valtionhallinnon ja toisaalta yksilön näkökulmasta.
Kuuntele Tiedon luo -podcastin jakso >
*Tutkimusraportti: The Future of Work in the Nordic countries >
