På svenska nedan

Turvallisuuskeskustelussa mielikuvat ja todellisuus heijastavat toinen toisiaan. Kenellä on valta määritellä, milloin on turvallista? Digitalisoituvassa keskinäisriippuvaisuuksien maailmassa valtioiden kansalliseen turvallisuuteen sulautuvat niin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden näkökulmat kuin myös kyberturvallisuus.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen rajallisuus, sosiaalinen eriarvoistuminen, kriiseille altis globaali talousjärjestelmä ja kybermaailman uhkat ovat haasteita, joiden seuraukset voivat yllättää ja levitä ennakoimattomasti. Valtiollisten toimijoiden lisäksi myös organisaatioiden ja sidosryhmien välisistä vuorovaikutussuhteista on tullut monikerroksisempia ja hankalammin hallittavia. On paljon asioita, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja.

Suurvaltakamppailuna tunnettu kansainvälinen kilpailu vaikutusvallasta ja suorituskyvyistä on laajentunut digitalisaation seurauksena kilpailuksi teknologiasta. Datasta on tullut öljyyn tai muihin luonnonvaroihin, kuten mineraaleihin verrattava arvokas ja strateginen resurssi. Yrityksille data on yhä merkittävämpi osa liiketoimintaa. Se on arvoa luova pääoma, jota jalostamalla kehitetään asiakaskokemusta ja parempia palveluja.

Ilman innovaatioita ja niiden kaupallistamista ei voida löytää parempia keinoja uhkakuvien ennakointiin, datan hallintaan ja laittomalta tiedonhankinnalta suojautumiseen. Turvallisuuden tärkeimpiä voimavaroja ovat osaavat ihmiset, kokonaisturvallisuutta tukeva lainsäädäntö ja aiempaa vahvempi yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin sekä Pohjoismaiden välillä. Ilman luottamusta ei ole turvallisuuden tunnetta.

Turvallisuus ei ole vain lukuja tapahtuneista rikoksista tai kybermaailmassa tapahtuneista hyökkäyksistä, vaan se on mielikuvia, kokemuksia, tietoa ja ennen kaikkea kykyä toimia. Viestinnän merkitys turvallisuuden johtamisessa korostuu, sillä sanavalinnoilla luodaan mielikuvia. Ne taas vaikuttavat käyttäytymiseemme ja siihen, miten suhtaudumme eri asioihin.

Aalto yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin kanssa pohdimme Tiedon luo -podcastin ensimmäisessä jaksossa, millaista keskustelua turvallisuudesta pitäisi käydä. Varautumisen näkökulmasta keskustelussa on mukana myös Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen komentaja kommodori Matti Lallukka.

Mihin kysymyksiin suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa tulisi vastata juuri nyt?

Valtiokonttorin Tiedon luo -podcastissa Henni Purtonen johdattaa kuuntelijat tulevaisuuden työelämän ja johtamisen ajankohtaisten kysymysten äärelle. Jokaisessa jaksossa vieraiden kokemukset ja havainnot maailmasta kehystävät jotakin ajankohtaista yhteiskuntaan tai työelämään liittyvää teemaa. Henni juttelee vieraiden kanssa myös elämästä, unelmista ja menestyksestä.

Tiedon luo: På tröskeln till en ny era

I samtalen om säkerhet speglar föreställningarna och verkligheten varandra. Vem har makten att bestämma när något är säkert? I en allt mer digitaliserad värld av ömsesidiga beroenden införlivas i staternas nationella säkerhet perspektiven på såväl inre och yttre säkerhet som cybersäkerhet.

Finlands säkerhetsmiljö har förändrats. Klimatförändringen, de begränsade naturresurserna, ökad social ojämlikhet, ett sårbart globalt ekonomiskt system och hoten i cybervärlden är utmaningar, vars följder kan överraska och spridas oförutsägbart. Förutom statliga aktörer har även växelverkansrelationerna mellan organisationer och intressentgrupper blivit mer mångskiktade och svårhanterliga. Det finns många frågor som vi inte har några färdiga lösningar på.

Den internationella konkurrensen om inflytande och prestanda, känd som stormaktskampen, har till följd av digitaliseringen utvidgats till en kapplöpning om teknologi. Data har blivit en värdefull och strategisk resurs som är jämförbar med olja eller andra naturresurser, såsom mineraler. För företag är data en allt viktigare del av affärsverksamheten. Det är ett värdeskapande kapital som förädlas för att utveckla kundupplevelsen och bättre tjänster.

Utan innovationer och kommersialisering av dem kan vi inte hitta bättre sätt att förutse hotbilder, hantera data och skydda oss mot olaglig inhämtning av information. De viktigaste resurserna för säkerheten är kunniga människor, lagstiftning som stöder den övergripande säkerheten och ett starkare samarbete mellan den offentliga och privata sektorn samt de nordiska länderna. Utan tillit finns ingen trygghetskänsla.

Säkerhet är inte bara brottssiffror eller attacker i cybervärlden, utan också föreställningar, erfarenheter, kunskap och framför allt förmåga att agera. Kommunikationens betydelse för säkerhetsledningen framhävs, eftersom ordval skapar föreställningar. De i sin tur påverkar vårt beteende och hur vi förhåller oss till olika saker. I det första avsnittet av podcasten Tiedon luo funderar vi tillsammans med Jarno Limnéll, arbetslivsprofessor i cybersäkerhet vid Aalto-universitetet, på hurdana diskussioner som borde föras om säkerhet. I samtalet deltar också kommendören för Gränsbevakningsväsendets Bevakningsflygdivision, kommodor Matti Lallukka, med inlägg ur beredskapens perspektiv.

Vilka frågor borde besvaras i den finländska säkerhetsdiskussionen just nu?

I Statskontorets podcast Tiedon luo tar Henni Purtonen lyssnarna med på en resa under vilken man utforskar viktiga frågor om framtidens arbete och ledarskap. I varje avsnitt bidrar gästernas erfarenheter och observationer av världen till att rama in ett visst ämne med anknytning till samhället eller arbetslivet. Henni pratar också med gästerna om livet, drömmar och framgång.