Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?
Vuonna 2021 uudistetun kansalliskielistrategian tavoitteena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Päämääränä on, että kumpaakin kansalliskieltä käytetään aktiivisesti julkishallinnon kielenä. Tähän liittyen strategiaan oli kirjattu tavoitteeksi käynnistää selvitys, jossa kartoitetaan kansalliskielten ja muiden kielten osaamista valtionhallinnossa.
Oikeusministeriö tilasi selvityksen Valtiokonttorin Analysointipalveluilta, ja se toteutettiin vuoden 2022 aikana.
Mitä tehtiin?
Toimeksiannon aluksi kartoitettiin mahdollisia tietolähteitä, joita voitaisiin käyttää valtionhallinnon kielitaito-osaamisen selvittämiseen. Potentiaalisimmiksi tietolähteiksi tunnistettiin erillinen virastoille lähetettävä kysely sekä Osaava-järjestelmään tehdyt kielitaitokirjaukset.
Kun Osaava-datan käyttökelpoisuutta selvitettiin yhteistyössä Palkeiden kanssa, kävi ilmi että suurin osa virastoista (155, 84% työnantajavirastoista) oli ottanut Osaavan käyttöön, ja 131 virastolla (71% työnantajavirastoista) oli siellä tosiasiallisesti kielitaitokirjauksia. Laajan kattavuuden vuoksi selvityksen ensimmäisessä vaiheessa päätettiin edetä Osaava-dataan pohjautuen.
Selvityksen ensimmäisessä osassa paitsi tarkasteltiin kielitaitoja Osaava-dataan pohjautuen, myös tunnistettiin ne virastot, joilla ei ollut Osaavaa käytössä tai siellä lainkaan kielitaitokirjauksia. Tuomioistuimista suuri osa kuului tähän joukkoon, joten selvityksen toisessa vaiheessa luotiin Webropol-kysely, joka lähetettiin kaikille tuomioistuimille kesällä 2022, ja jonka tuloksia tarkasteltiin selvityksen toisessa osassa.
Mitä saavutettiin?
Selvityksen lopputuloksina oli kaksi raporttia, joissa tarkasteltiin valtionhallinnon työntekijöiden kielitaito-osaamista. Tuloksia tarkasteltiin virastojen ja hallinnonalojen tasoilla, ja tuomioistuinten tapauksessa myös vastaajan ilmoittaman nimikkeen perusteella jaoteltuina. Raporteissa tarkasteltiin virkamiesten äidinkielien jakaumaa, yleisimmin osattuja kieliä valtionhallinnossa, taitotasojen jakaumaa osatuissa kielissä, sekä kohdennetusti myös ruotsin kielen osaamista.
Selvityksen tuloksia hyödynnetään kansalliskielistrategian toimeenpanon vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi tuloksia on jo hyödynnetty käräjäoikeuksien summaaristen menettelyjen uudistamisen vaikutusten arvioinnissa.
Mitä seuraavaksi?
Selvityksen viimeisessä vaiheessa kysely lähetetään lopuille Osaavan peiton ulkopuolelle jääneille virastoille. Vastaukset kerätään syyskuussa 2022 ja analysoidaan lokakuussa 2022.
