Verkostomainen työskentely on viimeisen muutaman vuoden aikana lisääntynyt valtiolla merkittävästi. Yhtenä esimerkkinä verkostotyöskentelystä toimii valtiovarainministeriön asettama valtion henkilöstöjohdon foorumi. Sen tarkoituksena on kehittää valtion henkilöstöjohtamista. Yhteistyön ja verkostoitumisen kautta voidaan saavuttaa paljon hyvää.
Toimivat ideat muidenkin käyttöön
Henkilöstöjohdon foorumiin kuuluu henkilöstö- ja kehittämisasioista vastaavia henkilöitä valtion virastoista ja ministeriöistä. Foorumin työskentelyssä käsitellään ajankohtaisia teemoja. Työskentelyn tavoitteena on jakaa toimiviksi todettuja käytäntöjä ja hyviä ideoita verkoston kesken. Sen kautta saadaan kehitettyä henkilöstöjohtamista yhtenäisempään ja toimivampaan suuntaan koko valtionhallinnon laajuisesti.
”Me jaamme kokemuksia hyvistä käytännöistä, jotka ovat eri virastoissa käytössä, ja jo todettu toimiviksi”, henkilöstöjohdon foorumin puheenjohtaja Tiina Tähtinen valottaa. Jakamisen kautta voidaan lisätä yhtenäisyyden tunnetta, ja luoda samanlaisia toimintatapoja valtionhallinnon eri virastoihin. Hyviksi todettuja ideoita jakamalla voidaan myös säästää resursseja. Foorumin jäsenistö tapaa noin kuuden viikon välein aamukahvitilaisuuden merkeissä. Toisinaan järjestetään pidempiäkin tilaisuuksia, joissa jäsenistö pääsee kiireettömästi keskustelemaan eri teemoista.
”Meidän on hyvä katsoa välillä vähän kauemmas, mitä valtiolla tapahtuu henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Isoja teemoja, joita mietimme, ovat esimerkiksi monipaikkaisuus tai paikkariippumattomuus, sekä se, miten valtiolla ylipäänsä työskennellään tulevaisuudessa”, Tähtinen jatkaa.
Verkoston monet hyödyt
Käytänteiden jakamisen lisäksi verkoston kautta voidaan edistää tekijöiden osaamisen kehittymistä. ”Foorumin toiminnassa pääsee todella kehittämään omaa osaamistaan. Me opimme koko ajan uutta toisiltamme ja pinnalla olevista teemoista”, Tähtinen toteaa. Verkoston tapaamisissa järjestetään esimerkiksi valmennuksia sen jäsenistölle.
Yksi foorumin tärkeimmistä hyödyistä liittyy työhyvinvointiin ja työkavereiden tukemiseen. ”Tämä on ehdottomasti myös työhyvinvointia edistävä verkosto. Verkoston kautta saamme apua ja tukea kollegoilta, mikä on todella tärkeää”, Tähtinen toteaa.
Tähtisen mukaan kollegiaalinen tuki on verkoston parhaita puolia. ”On todella tärkeää saada tukea kollegoilta. Tuen tärkeyttä ei kannata yhtään vähätellä. Sen kautta monet saavat myös varmuutta omaan tekemiseensä ja tullaan tietoisiksi siitä, että linjataan oikein ja yhtenäisesti”, Tähtinen kertoo.
Poikkeusolot ovat tuoneet mukanaan myös hyvää
Viime aikoina foorumin työskentelyä on määrittänyt koronaepidemia. Sen myötä myös perinteiset työskentelytavat ovat muuttuneet, ja aamukahvitkin järjestyvät tällä hetkellä virtuaalisesti. Poikkeustilanne on aiheuttamistaan muutoksista huolimatta ollut foorumin työskentelylle pääasiassa positiivinen asia. Se on Tähtisen mukaan tiivistänyt foorumin yhteistyötä.
”Jäsenistöllä on ollut paljon kysyttävää esimerkiksi siitä, millaisia linjauksia tehdään tai miten etätyö hoidetaan. On ollut paljon keskustelua päätöksistä, ohjauksista ja linjauksista”, Tähtinen sanoo. Tätä varten foorumi on järjestänyt lähes viikoittain keskustelutilaisuuden koronaan liittyvistä asioista. Foorumin jäsenistöllä on käytössään myös WhatsApp-ryhmä, jossa käydään säännöllisesti keskustelua askarruttavista kysymyksistä.
Yhtenäisiä käytäntöjä luomassa
Henkilöstövastaavilla on ollut selkeä tarve käydä keskustelua ja saada tukea, sekä miettiä linjauksia yhdessä ja yhtenäisesti. ”Tarvetta yhteiselle pohdinnalle on, ja keskustelu on todella aktivoitunut. Tietysti läsnäolo puuttuu, mutta meidän virtuaaliset valmiutemme on nyt todettu todella hyviksi. Tilaisuuksia on järjestetty verkossa ketterästi”, Tähtinen kertoo.
Keskustelun kautta saadaan luotua yhtenäisiä linjauksia. Näin on pystytty toimimaan samassa linjassa ja tunne yhtenäisyydestä on lisääntynyt. ”Tavoitteena on tietysti myös se, että lisääntyisi käsitys siitä, että me olemme kaikki töissä valtiolla, vaikka olemmekin yksittäisiä virastoja”, Tähtinen toteaa.
Verkoston toiminnassa pyritään ottamaan myös mahdolliset tulevaisuuden haasteet huomioon. ”Kyllä tässä mietitään tulevaa koko ajan. Akuutit asiat pitää toki hoitaa, mutta pitää pystyä katsomaan myös tulevaisuuteen. Näistä poikkeusoloistakin pystymme varmasti viemään asioita tulevaisuuteen”, Tähtinen toteaa.
