Hyppää sisältöön

Esimiestyön perusteet

Arvot ja asenteet

Lähiesimiehellä on keskeinen rooli työyhteisönsä työhyvinvoinnin luojana ja ylläpitäjänä. Hän ei toki tee sitä yksin, mutta hänen asenteellaan ja toimillaan on esimerkinomainen vaikutus, jota seurataan. Hän edustaa johtoa ja peilaa sitä työyhteisöönsä. Johdolla on taas suuremmat mahdollisuudet ja valta vaikuttaa erilaisiin työtä ohjaaviin rakenteisiin – prosesseihin, järjestelmiin, toimintakulttuuriin ja –sääntöihin – ja vallan mukana kulkee vastuu sen varmistamisesta, että rakenteet edesauttavat ja sujuvoittavat erilaisten ihmisten erilaista työtä. Avoin, reilu peli ja oikeudenmukaisuus ovat esimiestyössä – ja koko johtamiskulttuurissa ja kaikissa sen käytänteissä, missä se heijastuu – avainasemassa.

Lähiesimiestyö lähtee valtioyhteisön ja organisaation yhteisestä arvopohjasta, jonka tulisi näkyä kaikessa hänen toiminnassaan. Esimies itse on työnsä tärkein instrumentti, jonka arvot, asenteet ja toimintatavat puhuvat selkeämmin kuin mitkään suunnitelmat ja juhlapuheet.

Omia arvojaan ja asenteitaan voi peilata alkajaisiksi seuraaviin Urpo Jalavan väittämiin:

  1. Ihmiset pyrkivät tekemään työnsä hyvin.
  2. Ihmiset ovat rehellisiä ja heihin voi luottaa.
  3. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi kunnioittavasti.
  4. Ihmiset sitoutuvat, kun he pääsevät mukaan asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon.
  5. Ne, jotka tekevät työn, tuntevat sen parhaiten.
  6. Ihmisillä on tarve kasvaa ja kehittyä. Mikäli niin ei ole, jotkut ulkoiset tekijät estävät kasvutarpeen ilmaantumisen.
    Jalava, Urpo (2002): Esimiestyö – valmentautuminen ja uudistuminen

Mitä mieltä sinä näistä olet? Yleisesti ja yksittäisten ihmisten kohdalla?

Mitä mieltä sitten oletkin, johdettavasi aistivat ja näkevät sen. Mikäli puheesi on toista kuin asenteesi, on jälkimmäinen se, joka vaikuttaa vahvemmin.

Kun tuntuu siltä, että jotakuta työyhteisössä on hankalampi arvostaa kuin jotakuta toista, antaa v. 2010 julkaistu kirja Arvostus muutamia johtolankoja arvostuksen tunteen lähteille:

  1. Mitä tässä henkilössä, hänen persoonassaan tai toiminnassaan voit aidosti arvostaa?
  2. Miten voisit välittää tätä arvostusta hänelle?
  3. Kun et jossain asiassa ymmärrä hänen käytöstään, mikä voisi hänen omasta näkökulmastaan olla alkuperäinen hyvä tarkoitus?
  4. Mitkä asiat yhdistävät sinua ja häntä? Asemassa, roolissa, henkilökohtaisessa elämässä?
  5. Mikä yhteinen tavoite teitä yhdistää?
  6. Mitä hyötyä tämän tavoitteen saavuttamisesta olisi teille kummallekin?
  7. Mitä toivoisit hänen tekevän tavoitteen hyväksi? Mitä voisit itse tehdä?
  8. Miten voisit välittää toiveesi hänelle välittäen samalla arvostusta?
  9. Mitä se saisi aikaan vuorovaikutuksessanne ja yhteistyössänne?
  10. Mikä olisi seuraava pieni askel, jonka voisit ottaa huomenna siihen suuntaan?

Valtiovarainministeriön johdolla on pohdittu paljonkin valtioyhteisön yhteisiä, valtiolla työn tekemistä ohjaavia arvoja. v. 2001 kirjattiin Valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta. Sen tavoitteena on vahvistaa valtion toimintayksiköiden yhteistä toimintakulttuuria ja luoda niille kehittämistavoitteet. Lähtökohtana on näkemys valtionhallinnon laajasta ja moninaisesta tehtäväkentästä sekä niiden hyvästä hoitamisesta muuttuvissa olosuhteissa.

Arjet arjessa -virkamiesetiikan käsikirjassa vuodelta 2005 todetaan mm. seuraavaa:

”… Eettisesti korkeatasoisen valtionhallintomme ylläpitäminen edellyttää, että arvot näkyvät päätöksinä ja tekoina jokapäiväisessä työssä ja muuttuvat näin valtionhallinnon hyviksi toimintatavoiksi…”

”.. Periaatepäätöksessä määriteltyjen arvojen avulla vahvistetaan yhtenäistä toimintakulttuuria valtion eri yksiköissä. Valtionhallinto muodostaa yhteisön, jolla on yhteiset eettiset periaatteet sekä kansalaisia palveltaessa että toimittaessa työyhteisöinä. Yhteisille arvoille rakentuva toiminta on kulttuurin rakentamisessa olennainen tekijä ja se toteutuu jokaisen toimintayksikön työn kautta. Tähän kuuluu myös yhteisen arvoperustan kanssa linjassa olevien, toimintayksikön omien, arvojen saattaminen osaksi jokapäiväistä työtä.”

Käsikirja on siis tarkoitettu sekä ulkoisen että sisäinen toiminnan ohjenuoraksi.

Valtioyhteisen yhteisiä arvoja ovat:

  1. toiminnan tuloksellisuus
  2. avoimuus
  3. laatu ja vahva asiantuntemus
  4. luottamus
  5. palveluperiaate
  6. puolueettomuus ja riippumattomuus
  7. tasa-arvo
  8. vastuullisuus

Nämä kaikki on avattu myös organisaation ja työyhteisöjen sisäisestä näkökulmasta.

Arvokirjoja on useampikin ja ne on tarkoitettu sekä johdon että kaikkien valtiolla työskentelevien toiminnan ohjenuoriksi. Ne löytyvät sivustolta www.vm.fi, Valtio työnantajana, Henkilöstövoimavarojen johtaminen (linjaukset) ja Arvot ja etiikka.