Johtajuus verkostoissa

”Tilannekuvasta pitäisi tehdä kollektiivinen – avata uusia mahdollisuuksia organisoitumiseen ja myös johtamiseen. Jos toimintaympäristö, ihmisten välisen yhteistyön tarkoitus ja sitoutuminen siihen sen mahdollistavat, johtaminen voi jäädä hyvin pieneen rooliin organisoitumisessa.”
(O-P Heinonen & Hermanni Hyytiälä)

Myös perinteisesti ymmärretyn johtamisen painopiste siirtyy yksilösuorituksesta kohti verkostomaisen yhdessä tekemisen johtamista. Kysymys siitä, ”mikä on pienin mahdollinen pysyvä rakenne, jonka tarvitsemme?” pitäisi esittää nykyistä useammin. Verkostomainen toimintamalli haastaa perinteiset hierarkkiset organisoitumisen tavat. Aliisa Puustinen toteaa väitöskirjassaan, ettei verkostoituneessa toimintaympäristössä ole vain yhtä johtajaa, vaan johtaminen on vuorovaikutteista päätöksentekoa ja suhteiden rakentamista.

Onnistuminen edellyttää ennen kaikkea joustavuutta, tilannetajua ja dialogitaitoja sekä kykyä kutoa yhteen erilaisia näkökulmia ja kannatella epävarmuutta. Myös yhteisen tavoitteen sanoittaminen ja kirkastaminen pitkin matkaa on keskeistä. Direktiovallan käyttö ei sovi verkostomaiseen organisoitumiseen.

It’s either network or not work

”Talent wins games, but teamwork and intelligence win championships.”
(Michael Jordan)

Verkostoituminen hyödyttää myös yksilöä. Se tukee muun muassa sosiaalisen identiteetin kehittymistä, oman osaamisen brändäämistä ja selkeäksi tekemistä, best practice -kokemusten jakamista, oppimista toisten kokemuksista, oman oppimisen reflektointia, perspektiivin ja ymmärryksen laajentumista sekä tuottaa iloa ja merkityksellisyyttä erilaisista kohtaamisista.

Valtionhallinnon osaaminen on monimuotoista, laaja-alaista, mutta samalla pirstaloitunutta ja piilossa hallinnollisissa rakenteissa, työjärjestyksissä ja toimenkuvissa. Yhteistyö- ja verkostoitumistaidot, eli osaajien tietojen ja taitojen yhteensovittelu ovat olennaisessa osassa työelämässä. Siksi ne on otettava esille myös tulos- ja kehityskeskusteluissa.

Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja toisten kanssa ja toimia yhdessä. Olennaista on vastavuoroisuus, jolloin molemmat tai kaikki osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan. Empatia on sosiaalisten taitojen kulmakivi. Empatia on toisten ihmisten tunteiden, tarpeiden, viestien ja tavoitteiden tunnistamista ja huomioimista sekä niihin vastaamista. Empatia antaa valmiuksia lukea viestejä myös rivien välistä, eli ymmärtää tarvittaessa myös sanojen kanssa ristiriidassa olevia, sanattomia ja kehollisia eleiden ja ilmeiden viestejä.

Vuorovaikutustilanteissa muiden huomioimisen lisäksi on huomioitava myös itseään. On tärkeää olla myös jämäkkä. Jämäkkyys on kykyä

• arvostaa omia näkemyksiä,
• tuoda esiin mielipiteitä ja ajatuksia,
• puolustaa rohkeasti omaa näkökulmaa,
• viedä sitkeästi aloitteita eteenpäin,
• yrittää toistuvasti, ja
• jättää takaiskut taakse niiden käsittelyn jälkeen.

Verohallinnon vuoden 2018 kehityskeskusteluissa pyydettiin jokaista keskustelemaan esille nostetuista kyvykkyyksistä ensin ryhmänä ja sitten miettimään, mitkä kaksi osa-aluetta olisivat sellaisia, joille itse pyrkii tekemään jotakin vuoden aikana. Kyvykkyydet olivat: luova ongelmanratkaisu, jatkuva oppiminen, itsensä johtaminen, yhteistyö ja verkostoituminen, tiedonhallinta ja kokonaisuuksien hahmottaminen.

Yhteistyöhön liittyvät kysymykset ryhmälle mietittäväksi:

• Miten voisitte lisätä ryhmäläisten luonnollisia kohtaamisia eri verkostojen kanssa?
• Millaista osaamista ryhmäläisillä on ja miten sitä voisi jakaa muille?
• Piirtäkää kuvaksi yhteistyötahot, joiden kanssa olette työssä tekemisissä. Millaista osaamista kuvassa näkyy? Millaisia verkostoja kuvassa on nähtävissä? Mitä oleellisia tahoja kuvasta puuttuu?
• Rakentakaa oma kohtaamismalli: ”erinomaisen kohtaamisen viisi askelta”.

Yhteistyöhön liittyvät aiheet työntekijälle mietittäväksi:

• Tunnista omat verkostosi.
• Monella on suurempi verkosto kuin tulee ajatelleeksi. Mieti, ketkä kuuluvat verkostoosi. Lista kannattaa koota jonnekin. Myös sosiaalisen median verkostot (esim. LinkedIn) lasketaan!
• Ammatilliseen verkostoon voi kuulua nykyisiä ja entisiä työkavereita sekä koulutuksissa ja työtilaisuuksissa tavattuja ihmisiä. Myös muut sosiaaliset suhteet ovat osa verkostoa. Siihen voivat kuulua myös vaikkapa lasten jalkapallotreeneissä kentän laidalla tavatut ihmiset.
• Näy, tutustu, ole esillä.
• Hankkiudu paikkoihin, joissa voi verkostoitua. Ole aktiivinen oman ammattikuntasi tapahtumissa. Ole läsnä.
• Jos small talk ei tunnu luontevalta, aloita puhuminen selkeästi ammattiasioista. Ei tarvitse rakentaa uutta ystäväpiiriä, vaan ammattiin liittyviä suhteita.
• Sosiaalisessa mediassa verkostoituminen voi olla joillekin luontevampaa, ja läsnäolo somessa on hyödyllistä. Myös työpaikan kahvihuoneissa on hyvä luoda verkostoja yli tiimirajojen.
• Osoita kiinnostusta. Älä rakenna verkostoa hampaat irvessä.
• Verkostoa ei voi pakolla rakentaa. Se syntyy niin, että on kiinnostunut ihmisistä ja asioista, joita he tekevät. Kaikkien kanssa kannattaa verkostoitua.
• Anna, äläkä vain ota.
• Verkostoituminen on molemminpuolista.
• Kun on itse auttanut tuttavaa, seuraavan kerran häneltä on helpompi mennä kysymään neuvoja.
• Jaa verkostosi muille.
• ”Minun verkostossani on joku ihminen, jonka sinä haluaisit tavata”. Jaa verkostoasi. Vinkkaa muille toisista ihmisistä.
• Oleellisia eivät usein ole omat kontaktit, vaan heidän kontaktinsa. Verkostosta voi kysyä vinkkejä, keneen kannattaisi olla yhteydessä.
• Ylläpidä suhteita.
• Verkostot eivät pysy yllä ilman, että niitä ylläpidetään. Verkostossasi voi olla vaikkapa joku entinen kollega, jonka kanssa haluaisit joskus tulevaisuudessa tehdä töitä. Kannattaa käydä vaikka lounaalla kerran vuodessa ja vaihtaa kuulumiset.
• Nauti verkostostasi.
• Verkostot voivat antaa älyttömän paljon uusia ammatillisia vinkkejä ja hirveän hyviä kohtaamisia samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.
• Sosiaalinen ja ammatillinen kiinnostus välittyy, ja sellaisesta syntyy usein jotain hyvää.

Lue lisää:

Filosofian akatemian blogi aiheesta.

UusiKaiku-sivustolla on julkaistu useampi artikkeli aiheesta. Tekstit löytyvät hakusanalla verkosto.