Valtionavustushanke on tuottanut osana uutta toimintamallityötä tukun työkaluja, joilla virastot ja muut sidosryhmät voivat yhdessä työskennellä. Tavoitteena ensisijaisesti on toki tukea uutta strategisempaa ja ilmiölähtöisempää sekä vaikuttavampaa valtionavustustoimintaa, mutta samat työkalut tukevat hyvin myös muuta työtä.
Systeemisyyden periaatteiden mukaan huomio kiinnitetään kokonaisuuden osiin tai tekijöihin ja niiden välisten yhteyksien tarkasteluun. Siinä tunnistetaan eri näkökulmien tärkeys ja kannustetaan erilaisten toimijoiden yhteistyöhön, jotta tarkasteltavat ilmiöt ja niihin liittyvät tekijät ja kytkennät tunnistetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Systeemisestä näkökulmasta asioiden välillä on tosi paljon yhteyksiä, joten niiden hahmottaminen on olennaista, jotta löydetään ne kohdat, joihin vaikuttamalla kokonaisuuteen voi vaikuttaa.
Toinen olennainen näkökulma työkaluissa on vaikutusajattelun lisääminen kehittämisessä. Tähän liittyen olemme valinneet lähestymistavaksi IOOI -ketjun (input, output, outcome, impact) ja soveltaneet siitä oman versiomme eli vaikutusketjun. Sen ideana on tehdä näkyväksi tavoiteltuihin vaikutuksiin tarvittavat resurssit, toiminta, tuotokset ja tulokset. Toki voi ajatella toisinkin päin eli mitä resursseja meillä on ja mitä toimintaa sitä kautta mahdollista toteuttaa ja siten mitä tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia siitä pitäisi syntyä.
Vaikutusketjut auttavat tuomaan järjestystä toiminnan suunnitteluun systeemisessä ympäristössä. Ketjujen tunnistaminen ja hyväksi käyttäminen onnistuu paremmin, kun taustalla on ensin tarkasteltu todellisuutta systeemisesti ja tunnistettu yhdessä haluttuja päämääriä toiminnalle. Esimerkiksi valtionavustustoiminnassa viranomaisella ja hakijoilla olisi hyvä olla jonkinlainen yhteinen käsitys ilmiöistä ja päämääristä, joihin avustuksilla halutaan vaikuttaa. Myös hakija voi silloin oman vaikutusketjunsa avulla kytkeytyä yhteisiin päämääriin.
Systeeminen tapa ajatella haastaa perinteistä tapaa hahmottaa todellisuutta sektoreittain. Toimialat eivät pysty yksinään määrittelemään todellisuutta enää siilojen kautta vaan tarvitaan laajempaa vuorovaikutusta yhteisen ymmärryksen synnyttämiseksi. Tieteenalat tekevät yhteistyötä ja hallinto pyristelee irti siilomaisesta ajattelusta. Jotta uudenlainen ajattelu pääsisi käyntiin ja saisi tuulta purjeisiinsa, tarvitaan hieman tukea ja siihen uudet työkalut ovat oivia välineitä.
Työkaluja voi soveltaa paitsi läsnätilaisuuksissa, myös virtuaalisesti tai hybridisti, kunhan vain käytössä on jokin virtuaalinen valkotaulutyökalu esim. Miro tai Mural. Niitä on testattu kevään aikana yhdessä hankkeen pilottiorganisaatioiden asiantuntijoiden kanssa. Palaute tähän mennessä on ollut positiivista. Uudet työkalut mahdollistavat yhteistoiminnallisempia tapoja kehittää yhdessä.
Tässä vielä linkit Innokylän sivustolta löytyviin versioihin työkaluista. Ne löytyvät myös hankkeen verkkosivuilta.
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/ilmion-ja-verkoston-analyysin-toteuttaminen-ilmio-ja-verkostokartta
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/vaikutusketju
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/verkostomaisema-toimijoiden-tunnistaminen
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/nakokulmia-tavoitteen-asettamiseen
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/tavoitteiden-uudistavuuden-strategisuuden-ja-mitattavuuden-arviointi
https://innokyla.fi/fi/tyokalut/vaikuttava-toiminnan-suunnittelu
