Kestävän kehityksen eteneminen meillä ja maailmalla
YK:n Agenda2030-toimintaohjelma sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Tarkoituksena on, että kaikki maailman maat saavuttaisivat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, mutta nykytiedon valossa se ei onnistu. Maailman mittakaavassa Suomi etenee kestävän kehityksen kärkijoukoissa, mutta myös meillä on monta kestävyyshaastetta ratkottavana.
Valtioneuvoston asettama Kestävän kehityksen toimikunta edistää kestävän kehityksen ja Agenda2030-tavoitteiden toteutumista Suomessa. Työtä ohjaa toimikunnan vuosille 2022–2030 asettama strategia Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.
YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet
Lähde: Suomen YK-liitto
Agenda2030-ohjelman tavoitteet ovat laaja-alaisia ja toisiinsa kytkeytyneitä, minkä vuoksi niitä on edistettävä samanaikaisesti. Jokaisella tavoitteella on myös kokonaisuutta tarkentavia ja konkretisoivia alatavoitteita. Alatavoitteita on yhteensä 169. Nykytiedon valossa alle viidesosa tavoitteista etenee aikataulussa. Esimerkiksi tavoitteet 1 (ei köyhyyttä), 2 (ei nälkää) ja 13 (ilmastotoimet) etenevät liian hitaasti.
Maailman edistyminen kestävän kehityksen tavoitteissa, tilanne 2025
Lähde: Sustainable Development Report 2025, © Sachs et al. 2025, CC BY‑NC‑ND 4.0
Suomi raportoi YK:lle tavoitteissa etenemisestä, ja Suomen kolmannen vapaaehtoisen maaraportin (2025) mukaan vahvuuksiamme ovat korkea yhteiskunnallinen luottamus, toimiva demokratia, koulutus ja tasa-arvo. Eniten kehitettävää on ekologisessa kestävyydessä, erityisesti kulutus- ja tuotantomallien saamisessa kestävämmälle tasolle sekä tasa-arvon vahvistamisessa. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen huolestuttavalla tasolla.
Suomen edistyminen kestävän kehityksen tavoitteissa, tilanne 2025
Lähde: Sustainable Development Report 2025, © Sachs et al. 2025, CC BY‑NC‑ND 4.0
Kestävän kehityksen toimikunta
Kestävän kehityksen toimikunta on vaikuttajafoorumi, joka kokoaa yhteiskunnan keskeiset toimijat yhteen juurruttamaan kestävän kehityksen tavoitteet Suomen kansalliseen politiikkaan, hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Toimikunnan puheenjohtajana toimii useimmiten istuva pääministeri. Kestävän kehityksen toimikunta on pitkäikäinen yhteistyöelin, jonka valtioneuvosto asetti ensimmäisen kerran jo vuonna 1993.
Kestävän kehityksen toimikunnan strategia vuosille 2022-2030 ja sen kuusi muutosaluetta toimivat pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä. Muutosalueet ovat:
• hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
• sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
• hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
• kestävä energiajärjestelmä
• hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä, ja
• monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö.
Seuranta-artikkelit vuodelta 2024 arvioivat muutosalueita:
Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
Tarkastelussa kiertotalous, jonka kehitys on jäänyt jälkeen odotuksista. Keskeisiä haasteita ovat suuri materiaalinen jalanjälki, rakennus- ja teollisuussektoreiden neitseellisten raaka-aineiden voimakas käyttö, yhdyskuntajätteen kierrätyksen alhainen määrä ja keskittyminen materiaalien kierrättämiseen, joka on kiertotalouden alin muoto.
Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
Tarkastelussa kestävän kehityksen mukainen opetus ja oppiminen. Kestävyysosaaminen on monin paikoin yleistynyt koulutusjärjestelmässä, mutta kokonaisvaltainen muutos on vielä saavuttamatta ja arvojen ja tekojen välillä on kuilu. Nykyinen kestävyyskoulutustarjonta on paikoin pirstaleista eikä riittävän konkreettista.
Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
Tarkastelussa arjen liikkuminen. Hyvinvointi, terveys ja osallisuus vahvistuisivat pitkällä aikavälillä, mikäli kävelyä ja pyöräilyä edistettäisiin. Tämä vahvistaisi myös ekologista kestävyyttä. Suomessa ei laajasti tunnisteta kävelyn ja pyöräilyn taloudellisia hyötyjä.
Kestävä energiajärjestelmä
Tarkastelussa energiamurroksen oikeudenmukaisuus. Kuluttajilta odotetaan tulevaisuudessa yhä enemmän ymmärrystä ja osaamista energiaan liittyvistä asioista, niin kutsuttua energiakansalaisuutta. Ihmiset kohtaavat murroksen hyvin erilaisista taustoista käsin.
Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
Tarkastelussa kasviproteiinit. Suomi on vielä takamatkalla kestävän ruokavalion ja -tottumusten saavuttamisessa. Kokonaisvaltainen muutos ruokavalioissa edellyttää yhteistyötä, investointeja ja avointa keskustelukulttuuria.
Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö
Tarkastelussa metsien käyttöä koskevat näkemykset ja metsäkeskustelu. Metsiin kohdistuu jännitteitä, sillä ne edistävät taloudellista kasvua ja luovat työpaikkoja mutta toisaalta käyttö ei saa heikentää luonnon monimuotoisuutta tai hiilivarantoja. Metsät myös toimivat terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä ja kulttuurisena varantona. Eri käyttötarkoituksien ja suhteiden vahvempi ymmärrys voisi auttaa sovittamaan yhteen ristiriitaisiltakin vaikuttavia tavoitteita.
-
Osiossa käytetyt keskeiset lähteet ja lisämateriaalia aiheeseen liittyen
Airio, I., Furman, E., Hyrsky, K., Perko, S., Piironen, O. ja Tamminen, S. (2024). Kestävyysarvioinnin toimintamalli: keskustelualoite. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2024:8.
Finnish Government (2025). Progress towards shared wellbeing of people and planet. Voluntary National Review 2025 Finland, Report on the Implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development. Publications of the Finnish Government 2025:71.
Kestävän kehityksen toimikunnan strategian seuranta-artikkelit:
Kaskas (2024). Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus. Saatavilla: https://kestavakehitys.fi/documents/205289881/212129443/Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+seuranta+%E2%80%93+Hyvinvointia+edist.+talous,+ty%C3%B6+sek%C3%A4+kest%C3%A4v%C3%A4+kulutus.pdf
Kaskas (2024). Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat. Saatavilla: https://kestavakehitys.fi/documents/205289881/212129443/Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+seuranta+%E2%80%93+Sivistys,+osaaminen+ja+kest%C3%A4v%C3%A4t+el%C3%A4m%C3%A4ntavat.pdf
Kaskas (2024). Hyvinvointi, terveys, yhteiskunnallinen osallisuus. Saatavilla: https://kestavakehitys.fi/documents/205289881/212129443/Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+seuranta+%E2%80%93+Hyvinvointi,+terveys,+yhteiskunnallinen+osallisuus.pdf
Kaskas (2024). Kestävä energiajärjestelmä. Saaravilla: https://kestavakehitys.fi/documents/205289881/212129443/Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+seuranta+%E2%80%93+Kest%C3%A4v%C3%A4+energiaj%C3%A4rjestelm%C3%A4.pdf
Kaskas (2024). Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä. Saatavilla: https://kestavakehitys.fi/documents/205289881/212129443/Kest%C3%A4v%C3%A4n+kehityksen+seuranta+%E2%80%93+Hyvinvointia+edist%C3%A4v%C3%A4+ruokaj%C3%A4rjestelm%C3%A4.pdf.
Kaskas (2024). Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö. Saatavilla: https://kestavakehitys.fi/documents/205289881/212129443/Seuranta+%E2%80%93+Monimuotoisuutta+ja+hiilineutraaliutta+vahvistava+metsien,+vesien+ja+maan+k%C3%A4ytt%C3%B6.pdf.
Suomen kestävän kehityksen toimikunnan verkkosivut. Saatavilla: www.kestavakehitys.fi
Edellinen sivu: Kulttuurinen kestävyys
Seuraava sivu: Kestävyys osana organisaatioiden työtä