Taloudellinen ja hallinnollinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa eri asiaa yksilölle, yritykselle, yksittäiselle maalle tai kaikille maailman maille, mutta kyse on aina silti siitä, miten turvata nykyihmisten mahdollisuudet heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Talous, joka ei pysty vastaamaan nykyisten sukupolvien tarpeisiin, on todennäköisesti epävakaa ja altis erilaisille kriiseille. On kuitenkin tärkeää erottaa, mitkä tarpeet ovat välttämättömiä perustarpeita, kuten asuminen, ruoka, vesi ja vaatteet, ja mitkä eivät.

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei pitkällä aikavälillä johda velkaantumiseen tai ekologisen ja sosiaalisen toimintaympäristön heikkenemiseen. Talous kestää erilaisia haasteita romahtamatta, kuten esimerkiksi koronapandemiasta selviäminen.

Agenda2030-toimintaohjelman tavoite 8 ”edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja” luo hyvät raamit taloudellisen kestävyyden keskeisille sisällöille. Niitä ovat kaikkia koskevan talouskasvun varmistaminen, ympäristön pilaantumisen ja talouskasvun erottaminen toisistaan, pakkotyön, orjuuden, lapsityön ja ihmiskaupan kitkeminen sekä säällisen, turvallisen ja ekologisesti kestävän työn varmistaminen kaikille.

Kestävä talouskasvu nyt ja tulevaisuudessa

Kestävä talous vaatii ajattelun, toimintatapojen ja yhteiskunnan rakenteiden konkreettisia muutoksia: puhtaan ja päästöttömän energian käyttöä, resurssitehokkuutta, kiertotalouden vahvempaa hyödyntämistä ja kulutustottumuksien muutosta. Globaalisti kestävä talouskasvu voi tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että kasvua ei kaikkialla aina tapahdu ja hyvä elämä koostuu muusta kuin kuluttamisesta.  

Teollistumisen myötä koettu kasvu perustui muun muassa halpaan energiaan fossiilisista polttoaineista, joiden käyttöä on edelleen vähennettävä. John Ikerd (2012) arvioi, että tulevaisuudessa globaalisti kestävä talouskasvu tarkoittaa sitä, että kasvua ei aina tapahdu ja maiden välillä voi olla eroja siinä, milloin talous kasvaa tai supistuu. Tulevaisuudessa taloudellinen kestävyys saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että talouden koko pysyy vuosien saatossa suhteellisen samana siten, että yksilöiden perustarpeisiin pystytään vastaamaan.

Kestävä talous sisältää jossain määrin yhteisymmärryksen hyvästä ja laadukkaasta elämästä. Perustarpeet täyttyvät, mutta hyvää elämää ei enää takaa esimerkiksi kuluttaminen vaan muut asiat, kuten tärkeät ihmissuhteet ja elämän merkityksellisyys.

Taloudellinen oikeudenmukaisuus

Taloudelliseen kestävyyteen liittyy vahvasti oikeudenmukaisuus. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (2025) arvioidaan, että kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä on kasvanut. Kuilu kasvaa myös maiden sisällä.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä kääntyi vuonna 2020 kasvuun. Lähes kaikkeen huono-osaisuuteen liittyy ylisukupolvisuutta niin Suomessa kuin globaalisti tarkastellen. Luonnonvarojen jakautuminen ja käyttö jakavat maailman maita.

Eteläiset maat ovat luonnonvaroiltaan rikkaita, mutta eivät välttämättä taloudellisesti. Taloudellisesti rikkaat valtiot puolestaan hyödyntävät paljon luonnonvaroja. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikeuttavat entisestään taloudellisen oikeudenmukaisuuden saavuttamista globaalilla tasolla: taloudellisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt ovat alttiimpia kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Globaalit kriisit, kuten pandemiat ja konfliktit, voimistavat eriarvoistumista.

Maailmassa on edelleen paljon maita, jotka eivät pysty takaamaan kansalaistensa perustarpeita ja riittävää hyvinvointia. Näissä maissa talouden on kasvettava, mutta olisi syytä kasvattaa talous suoraan kestäväksi eli tasapainottaa talouskasvu sosiaalisen hyvinvoinnin ekologisten rajojen sisään. Tämä on kuitenkin vaikeampi toteuttaa kuin teollinen vallankumous oli aikoinaan.

Säällinen työ kaikille

Säällisen työn varmistaminen kaikille vahvistaisi taloudellista oikeudenmukaisuutta. Kestävässä taloudessa ei ole pakkotyötä tai modernia orjuutta, mutta säällistäkään työtä ei voi mahdollistaa niin, että aiheutuu luontokatoa tai suuria päästöjä. 

John Ikerdin (2012) mukaan taloudellinen kestävyys voisi tarkoittaa myös sitä, että yksilöt tekisivät nykyiseen verrattuna vähemmän töitä. Tällöin työt jakautuisivat tasaisemmin ja kaikille jäisi enemmän aikaa toteuttaa sosiaalisesti merkityksellisiä asioita. Lisääntynyt vapaa-aika ei lisäisi kuluttamista vaan hyvinvointia.

Hallinnollinen kestävyys

Hallinnolliselle kestävyydelle raamit hahmottelee kestävän kehityksen tavoite 16: Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla. Kestävän kehityksen mukaiset julkiset toimijat ja instituutiot noudattavat ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintoa ja läpinäkyvyyttä.

Demokraattiset, rauhanomaiset ja hallinnollisesti läpinäkyvät valtiot voivat edistää kestävää kehitystä ja ylläpitää sitä, joten hallinnollinen kestävyys ei ole ainoastaan tavoiteltava päämäärä vaan väline muiden kestävyyden osa-alueiden saavuttamiseksi.

Yhteiskunnalliset instituutiot toimivat yhteiskunnan jokaisella osa-alueella ja vaikuttavat laajasti muihin kestävän kehityksen osa-alueisiin, minkä vuoksi hallinnollisen kestävyyden vaaliminen sen kaikissa muodoissa on ratkaisevan tärkeää. Erityisesti rauhan merkitys korostuu.

Hallinnollisen kestävyyden vaaliminen ja edistäminen tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:

• hyvän hallinnon periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen täysivaltainen toteuttaminen
• perus- ja ihmisoikeuksien huomioiminen ja kunnioittaminen kaikissa yhteyksissä
• kestävän kehityksen huomioiminen ja johtaminen julkisissa organisaatioissa
• toiminnan läpinäkyvyyden varmistaminen
• korruption ja lahjonnan torjunta kaikilla hallinnon tasoilla, ja
• verovarojen vastuullinen ja läpinäkyvä käyttö julkisissa organisaatioissa.

Osiossa käytetyt keskeiset lähteet ja lisämateriaalia aiheeseen liittyen

Ikerd, J. E. (2012). The essentials of economic sustainability (1st ed.). Sterling, Va: Kumarian Press.

Sachs, J.D., Lafortune, G., Fuller, G., Iablonovski, G. (2025). Financing Sustainable Development to 2030 and Mid-Century. Sustainable Development Report 2025. Paris: SDSN, Dublin: Dublin University Press. DOI: https://doi.org/10.25546/111909.

Valtioneuvoston kanslia. Tulevaisuusselonteon 1. osan strateginen toimintaympäristöanalyysi. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:54. Helsinki, 2024.

Edellinen sivu: Sosiaalinen kestävyys
Seuraava sivu: Kulttuurinen kestävyys