Tästä osiosta löydät Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston kauppakorkeakoulussa kehitetyn työkalun, jonka avulla voitte tutkia, mitata ja tulkita resilienssiä yhdessä työyhteisönne kesken tai koko organisaationne tasolla. Kyseessä on 21 väittämää sisältävä kysely, jolla tutkitaan sekä yksilö-, tiimi- että organisaatiotasonkin resilienssiä.
Mittaaminen on tapa hahmottaa ilmiöiden vahvuutta ja suuntaa. Se soveltuu organisaation kehittämistoimenpiteiden työkaluksi silloin, kun halutaan tarkastella suuremman joukon keskimääräisiä käsityksiä ja mielipiteitä tai näihin käsityksiin liittyvää hajontaa.
Kyselyn taustalla on proaktiivisen työresilienssin käsite. Sillä kuvataan yksilöllistä ja yhteisöllistä kykyä uudistua ja uudistaa, toimia muutosjoustavasti. Se korostaa oppimista ja uuden tiedon luomisen kykyä ja ottaa näin etunojan tulevaan sen sijaan, että korostettaisiin voimakkaasti kriisivalmiuksia. Näkemyksen pohjalla on rikastava vuorovaikutus sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen ajattelu. Nämä ruokkivat halua oman tietämyksen aktiiviseen jakamiseen, kokeiluihin ja innovointiin. Jotta tätä työresilienssiä voisi kehittää, täytyy ensin ymmärtää, mistä on kyse sekä kartoittaa, mikä on organisaation nykytila. Kehittämisideoita löydät lisää kohdasta Luo pohjaa.
Resilienssin itsearviointityökalun voitte viedä omaan järjestelmäänne, asettaa tarvittavaksi katsomanne taustatiedot (kuten esimerkiksi yksikkö, vastaajan ikä, sukupuoli, asema, työsuhteen vakinaisuus tai määräaikaisuus etc.) ja jakaa kyselyn oman kyselyjärjestelmänne kautta. Näin hallinnoitte itse sen tietoturvallisuutta ja sitä, ketkä pääsevät tietoihin käsiksi.
Kenelle työkalu soveltuu?
Kyselylomake soveltuu koko organisaatiolle tai joillekin sen osille. Se voidaan toteuttaa organisaatiossanne käytössä olevalla kyselytyökalulla, jolloin kukin otoksen jäsen vastaa itsenäisesti kaikkiin yksilö-, tiimi- ja organisaatiotason väittämiin sovitun ajanjakson puitteissa. Arviointiasteikko voi esimerkiksi olla 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä tai esimerkiksi 1 = selkeä kehittämiskohde, 3 = neutraali ja 5 = selkeä vahvuus.
Vaihtoehtoisesti kyselyväittämiä voidaan käyttää myös ryhmäkeskusteluissa käsiteltävien asioiden listana, vaikka osa kerrallaan. Tärkeintä on yhteinen pohtiva ja tutkiva keskustelu ja merkityksenanto tuloksille. Kun väittämiä tarkastellaan ryhmäkeskusteluissa, voidaan tunnistaa myös prosesseja, tekemisiä ja menettelyjä, joiden tulkitaan kertovan asian tilasta.
Ryhmäkeskustelussa väittämiin voidaan liittää esimerkiksi värejä. Mitä vihreämpi näkymä, sitä enemmän arvioidut resilienssin indikaattorit kertovat resilienssin vahvuuksista. Ryhmäkeskustelut voidaan toteuttaa myös esimerkiksi valkotaulun tai virtuaalisen valkotaulun äärellä niin, että kysymyksiä käsitellään janoina ja kukin piirtää puumerkkinsä haluamaansa kohtaan janaa aina käsiteltävä kysymys kerrallaan.
Jos toteutatte kyselyn verkkotyökalun avulla, muistattehan käyttää taustamuuttujia, jotka mahdollistavat organisaation eri toimijaryhmien välisten vastausten vertailun. Esimerkiksi taustamuuttuja, joka erottelee määräaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet voi olla relevantti varsinkin silloin, kun määräaikaisuuksia on runsaasti. Tässäkin tapauksessa tulosten yhteinen käsittely on tärkeää. Sen voi isommassa otoksessa toteuttaa esim. työryhmäkohtaisesti. Kiinnittäkää huomiota eritoten vastausten hajontaan eli erilaisiin käsityksiin organisaation sisällä.
Itsearviointityökalun tausta
Työkalun pohjana on laaja tieteellinen kirjallisuuskatsaus työresilienssistä, erityisesti sen proaktiivisesta eli ennakoivasta ulottuvuudesta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella on valittu erilaisia mittaristoja työresilienssin mittaamiseksi. Mittaristoa on lisäksi täydennetty kokonaan uusilla väittämillä. Tältä pohjalta rakennettiin 129 väittämää sisältänyt pilottikysely, jolla hankittiin aineisto seitsemästä virastosta yhteensä lähes tuhannelta vastaajalta. Nämä vastaukset analysoitiin tilastollisesti kaikista tärkeimpien väittämien tunnistamiseksi. Tämän jälkeen valittujen 21 väittämän sanamuotoja vielä hiottiin ja selkiytettiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi itsearviointimittaria varten. Työstä vastasi professori Aino Kianto tukenaan tutkijatohtori Ilona Toth.