Valtion työnantajakuva on laaja käsite. Siitä, onko valtiolla ylipäänsä yhtenäistä työnantajakuvaa, voidaan olla montaa mieltä. Valtion työpaikat ja eri virastojen toiminta voivat poiketa toisistaan merkittävästikin. Tästä huolimatta valtio haluaa luonnollisesti olla hyvä ja kilpailukykyinen työnantaja, joka on houkutteleva työpaikka niin uusille kuin jo valtiolla työskenteleville osaajille.
Työnantajakuvalla tarkoitetaan mielikuvaa organisaatiosta työnantajana. Siihen liittyy esimerkiksi potentiaalisen työnhakijan oletus ja ennakkokuva organisaatiosta kokonaisuutena – miten kiinnostavana työpaikka koetaan ja millaista siellä olisi työskennellä?
Työntekijäkokemus sen sijaan on jo organisaatiossa työskentelevien työntekijöiden tuntemus työpaikastaan. Tämä luonnollisesti vaikuttaa työnantajakuvaan mitä suurimmassa määrin, sillä työntekijät välittävät tehokkaasti eteenpäin kuvaa omasta työpaikastaan.
Työnantajakuva on nostettu yhteiseksi kehittämiskohteeksi
Marjaana Laine valtionhallinnon kehittämisosastolta valtiovarainministeriöstä korostaa, kuinka tärkeää on, että valtion työnantajakuva on positiivinen. Hänen tehtävänsä liittyvät henkilöstöjohtamiseen, etenkin henkilöstön osaamiseen. Työnantajakuvan kehittäminen on yksi henkilöstöjohtamiseen liittyvistä yläteemoista, jotka valtiolla on nyt nostettu kehittämiskohteiksi. Muita kehitettäviä teemoja ovat osaamisen kehittäminen ja liikkuvuus.
Yhteisen ohjauksen kautta työnantajakuva on nyt niin sanotusti tapetilla jokaisessa virastossa.
– Jokainen virasto kehittää näitä omasta näkökulmastaan lähtökohtanaan viraston omat tarpeet, Laine sanoo.
”Haluamme välittää viestiä etenkin siitä, että valtiolla on hyvä tehdä töitä.”
Valtiolla ei olla määritelty varsinaista yhteistä ohjenuoraa sille, millaista työnantajakuvaa tavoitellaan. Yhteinen tavoite kuitenkin on, että työnhakumarkkinoilla olisi tiedossa, kuinka kiinnostavia ja tärkeitä tehtäviä valtiolla tehdään.
– Haluamme välittää viestiä etenkin siitä, että meillä on hyvä tehdä töitä ja että meillä on mahdollista kehittyä työtä tehdessään, kertoo Laine.
Tärkeää on etenkin arjesta viestiminen.
– Valtiolla tehdään merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä, koko ajan. Meillä ei sammaloiduta, vaan työyhteisöt ja työskentely on modernia ja esimerkiksi johtamiseen panostetaan, Laine kuvailee.
Valtion virastoilla on vahvoja näkemyksiä omasta työnantajakuvastaan. Ja ne toimivat aktiivisesti ja pitkäjänteisesti sitä vahvistaakseen.
– On tärkeää, että omaa työnantajakuvaa vahvistaessaan virastot muistaisivat rakentaa myös valtion yhteistä työnantajakuvaa. Tärkeää on, ettei oma toiminta ole ristiriidassa isomman kokonaisuuden kanssa ja päinvastoin, Laine toteaa.
Merkityksellinen arki vaikuttaa myös työntekijäkokemukseen
Laineen mukaan sekä työnantajakokemus että työntekijäkokemus koostuvat nimenomaan hyvin arkisistakin asioista.
– Eihän näistä asioista aina puhuta työnantajakuva- tai työntekijäkokemus-termeillä. Ytimessä on kuitenkin se hyvä arki, jota työpaikalla eletään, Laine valottaa.
Kun arki työpaikalla on hyvää, työntekijät voivat hyvin ja viestivät työpaikastaan positiivisesti.
– Silloin työntekijä nauttii työstään ja voi sanoa eteenpäin, että meille oikeasti kannattaa tulla töihin ja tämä on hyvä työpaikka. Toiveenamme on myös se, että henkilöstömme liikkuisi valtion sisällä, Laine toteaa.
Liikkuminen on yksi vaikuttavimmista tavoista oppia ja kehittyä. Liikkuvuuden kautta henkilöstö voi myös saada uutta näkemystä omaan työntekijäkokemukseensa.
Hyvä työnantajakuva houkuttelee työntekijöitä
Positiivisen työnantajakuvan kautta vaikutetaan työvoiman löytymiseen. Rekrytointiprosessien ja erityisesti hakijaviestinnän kehittäminen on tärkeää ja juuri työn alla yhteisestikin.
– Tarvitsemme koko ajan uusia työntekijöitä. Yksittäinen rekrytointitilanne on työnantajillekin todellinen näytön paikka. Sen takia rekrytointiprosessia kannattaa pysähtyä arvioimaan myös hakijan näkökulmasta, Laine muistuttaa.
Valtion työnantajakuvan isoimmaksi viestinnälliseksi lippulaivaksi Laine nimeää Valtiolle.fi-sivuston.
– Sieltä löytyy ison sateenvarjon alta esimerkiksi kaikki meidän työpaikkamme ja tietoa valtiosta työpaikkana, hän kertoo.
Välillä työnantajakuvasta viestitään myös esimerkiksi erilaisilla messuilla ja pienemmissä tapahtumissa.
– Myös Valtiolla.fi-sivusto tulee olemaan tärkeä palikka, sanoo Laine.
Uudella sivustolla päästään kertomaan tarkemmin, millaista valtiolla on olla töissä. Sen kautta halutaan tavoittaa potentiaalisia työnhakijoita sekä valtiolla jo työskentelevää henkilöstöä, jonka toivotaan myös kirjoittavan sivustolle.
Tarvetta uusille työntekijöille on nyt ja jatkossa
Laine kertoo, että valtiolla on paljon avoimia työpaikkoja. Keväällä 2020 avoimissa paikoissa nähtiin suuri piikki, kun avoinna oli lisäksi suuri määrä harjoittelijapaikkoja. Tarvetta työntekijöille on nyt ja myös jatkossa.
– Meidän näkökulmastamme se on tietysti kriittinen kysymys, että saamme hyviä työntekijöitä osaksi porukkaamme, Laine sanoo.
Tästä syystä valtio myös yrittää näkyä ja viestiä yhä enemmän tarjolla olevista työtehtävistä. Koska valtion toiminta on hyvin laajaa, tarvitaan myös työntekijöitä laidasta laitaan. Laineen mukaan suuri osa valtiolle tulevista työntekijöistä on edelleen korkeakoulutaustaisia, mutta muistakin taustoista tulevia osaajia tarvitaan.
– Osa työntekijöistä myös koulutetaan itse, esimerkiksi poliisissa, hän sanoo.
”Me haluamme mahdollistaa sen, että uusi työntekijä pääsee parhaalla tavalla työnsä kimppuun.”
Haasteena on pysyä kiinnostavana, kilpailukykyisenä tekijänä ja työnantajana, sillä tarve hyvälle henkilöstölle tulee tulevaisuudessakin olemaan suuri. Tärkeää on myös pystyä ottamaan uudet työntekijät hyvin vastaan.
– Meidän näkökulmastamme on tärkeää pystyä perehdyttämään ja ottamaan ihmiset hyvin vastaan siinä kohdassa, jossa vaihtuvuutta tapahtuu. Näin mahdollistetaan se, että uusi työntekijä pääsee parhaalla tavalla työn kimppuun. Digitaalisen oppimisympäristömme, eOppiva.fi-palvelun, tarjoamaa yhteistä kanavaa ei voi korostaa tarpeeksi, Laine kuvailee.
3 kommenttia
Tärkeä aihe, työstämme täällä parhaillaan asiaa virastomme kannalta katsottuna.
Valtiolla ei todellisuudessa haluta olla kovin edistyksellisiä, esim. laajamittaisempi etätyöskentelymahdollisuus tuli vasta koronan – pakon – myötä. Nytkin taitaa olla jokin periaatelinjaus, että valtiolla ei etätöitä pääsääntöisesti tehdä, vaikka työtehtävät sen mahdollistaisivat. Poikkeusvirastoja toki on. Kun tulevaisuuden työntekijöistä ja osaajista kilpaillaan, niin yksi kilpailuvaltti on mahdollisuus tehdä töitä ulkomailla. Moni tekisi mielellään töitä EUn aluella, mutta valtiolla se ei ole mahdollista. On keksitty kaikenlaisia ongelmia; mahdolliset veroseuraamukset, tietoturva, ym ym, jonka vuoksi ei käy. Monissa organisaatioissa nämä ”ongelmat” on ratkaistu ja ihmiset tekevät oikeasti joustotyötä paikasta riippumatta. Tosiasiallinen syy taitaa olla pelko siitä, että jospa se Erkki tai Teija ei sitten teekkään töitä. Tulos ratkaisee, eikä Erkki toimistolla koneella istuessaankaan välttämättä saa mitään aikaan. Tai Teija mökillään etätöissä. Etätyöskentely ainakin EUn alueella pitäisi valtiolla pian mahdollistaa jo työhyvinvoinnin näkökulmasta – tätä toivotaan monessa organisaatiossa – sekä jotta valtio olisi jatkossa varteenotettava vaihtoehto työnantajana. Palkoillahan valtio ei pysty kilpailemaan.
Hei Viivi,
Kiitos kommentistasi. Ikävää, että etätyöhön liittyvät kokemuksesi ovat huonot. Etätyö etenee valtionhallinnossa eri tahtia, mutta etenee kyllä. Sehän ei ole meillä subjektiivinen oikeus, mutta kukin virasto voi hyödyntää sitä toimintansa mahdollistamissa rajoissa. Ennen koronaakin etätyö on ollut käytössä suhteellisen laajasti, tuolloin usein käytännössä esim. yksi päivä viikossa. Koronan aikana arvioidaan noin 50 % valtion henkilöstöstä työskennelleen etänä, usein kokoaikaisesti. Suurelta osin juuri etätyön ansiosta valtionhallinto on poikkeusaikana onnistunut säilyttämään toimintakykynsä. Mutta esim. suuressa osaa turvasektorin töistä (tulli, raja, poliisi, puolustus, vankeinhoito), joita valtiolla on ehkä 30% kaikista tehtävistä, ei etätyö tokikaan ole mahdollista edes koronan aikana.
Valtion yhteinen linjaus on, että etätyö on aivan yhtä mahdollista kuin työpaikalla tehtävä työkin. Mutta virastot ovat tosiaan itsenäisiä työnantajia ja järjestävät toimintaansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Meillä ei siis ole tehty etätyötä estävää periaatelinjausta, päinvastoin, kannustamme virastoja ottamaan kaiken hyvän irti etätyöstä, läsnätyöstä ja niiden yhdistelmästä (hybridityöstä). eOppiva.fi-palvelussa julkaistiin tähän liittyen juuri viime viikolla hyvin informatiivinen Hybridityö valtiolla –oppisisältö koko valtionhallinnon käyttöön.
Etätyötä ulkomailla ei kuitenkaan suositella eikä siihen tulla antamaan erillistä ohjeistusta, sillä sen järjestäminen ei ole helppoa, mm. nostamasi seikat ovat työnantajan vastuiden kannalta tärkeitä (vrt. esimerkiksi Varman artikkeli https://www.varma.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-artikkelit/artikkelit/2021-q4/etatyo-ulkomailla–mita-tyonantajan-pitaa-huomioida/)
Ystävällisin terveisin,
Juha Madetoja
yksikön päällikkö, valtionhallinnon kehittämisosasto, valtiovarainministeriö