Kun työpaikalla väkivallan uhka on aina läsnä, työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus ovat arkea. Pyhäselän vankilassa hälyttäväksi kehittynyt tilanne rauhoittui, kun asia nostettiin pöydälle ja siitä ryhdyttiin puhumaan avoimesti. Kehitystyö tuottaa nyt tulosta.
Pyhäselän vankila osallistui Kaiku-palkinto 2024 -hakuun hankkeella
Pyhäselän vankilan työhyvinvoinnin kehittäminen (jatkohanke)
Riitta Korpelainen (vas.) ja Sanna Tahvanainen, Pyhäselän vankila
Joensuussa sijaitsevassa Pyhäselän vankilassa on 87 vankipaikkaa. Laitoksen noin 60 työntekijälle työpaikka on riskialtis ja kuormittava, sillä jatkuva väkivallan uhka ja negatiiviset asiat ovat vallalla 24/7. Vuonna 2020 henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista lähdettiin selvittämään ensimmäisellä Kaiku-hankkeella.
”Tuolloin yhdessä koko henkilöstön kanssa toteutettu hanke paljasti, että vallitseva tilanne työyhteisössämme oli jopa hälyttävä. Sairaspoissoolojen määrä ja työpahoinvointi olivat kasvaneet huolestuttavan paljon”, yksikönpäällikkö Riitta Korpelainen kertoo.
”Lähdimme miettimään, mistä kaikesta tulokset johtuvat. Vankilan johdon ja esimiesten kanssa ymmärsimme, että tarvitsemme rohkeita ja nopeita toimenpiteitä. Vuoden 2022 lopulla lähdimme toteuttamaan muutosta yhdessä yhteiskumppaniksi saadun Mentoritiimin kanssa”, apulaisjohtaja Sanna Tahvanainen lisää.
”Anonyymi kysely osoitti, mitä arkemme on”
Samaan aikaan käynnissä ollut Rikosseuraamuslaitoksen laaja organisaatiomuutos on vaatinut – niin kuin muutokset aina – uuden opettelua ja omaksumista sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa.
”Jatkuva oppiminen ja uuden omaksuminen voi myös uuvuttaa, vaikka muutos on hyvä ja tarkoituksenmukainen. On ollut tärkeää sanoa tämä ääneen sekä miettiä keinoja, miten pidämme huolta työntekijöistämme ja itsestämme kaiken muutoksen keskellä”, Tahvanainen sanoo.
Avoimuus, asioiden näkyväksi tekeminen ja rehellinen puhuminen johtamisesta, esimiestyöstä, työn riskeistä, väkivallasta sekä fyysisestä ja psyykkisestä kuormittumisesta ovat Pyhäselän vankilan työhyvinvoinnin kehittämisen ja sen jatkohankkeen kulmakiviä. Merkitykselliseksi työkaluksi osoittautui henkilöstölle toteutettu anonyymi kysely, jossa kartoitettiin johtamis- ja esimiestyötä, työssäjaksamista ja työilmapiiriä.
”Kysely tuotti hyviä, osuvia ja totuudenmukaisia havaintoja siitä, mitä arkipäivämme vankilassa on. Kun oivalletaan kysyä, henkilöstö kyllä osaa kertoa, mitä haasteita he työssään kokevat sekä tuoda esiin hyviä ajatuksia siitä, miten haasteet olisivat ratkaistavissa. Kyselyn tulosten purkaminen oli kuin olisi peiliin katsonut”, Korpelainen kertoo.
”Halusimme katkaista negatiivisuuden kierteen”
Pyhäselän vankilan työhyvinvoinnin kehittämisen jatko Kaiku-hankkeena kohdennettiin erityisesti henkilöstön työtä ja jaksamista tukevan esimies- ja johtamistyön vahvistamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin konkreettisten ja pitkäkestoisten johtamisvalmiuksien lisääminen työhyvinvoinnin parantamiseksi. Hankkeen aikana kokeiltiin esimerkiksi muutoksessa työskentelyyn ja stressinhallintaan liittyvä valmennusta.
”Halusimme katkaista negatiivisuuden kierteen. Hankkeen aikana tarkasteluun nousi vahvasti myös laitoksen organisaatiokulttuuri: mitä haluamme säilyttää ja mitä muuttaa. Kyse on myös ammattitaidosta ja oman työn arvostamisesta – ammattiylpeydestä”, Tahvanainen korostaa.
Tahvanainen ja Korpelainen nostavat esiin asian äärelle pysähtymistä, jolloin oma tilanne nähdään paremmin ja ollaan valmiita tunnustamaan, että jotain on tehtävä. Jos Pyhäselän vankilassa aiemmin käytettiin liikaa energiaa muutoksesta huolehtimiseen, nykyään keskitytään siihen, mitä tehdään ja millä tavalla.
”Muutos vie aikansa, mutta olemme matkalla kohti parempaa. Hyvien asioiden ylläpitäminen on nyt tärkeää”, Korpelainen vahvistaa.
”Olemme kehittäneet myös alan veto- ja pitovoimaa”
Tehty työ tuottaa tulosta. Nykyään johdon ja esimiesten toimintamalli pohjautuu avoimuuteen, yhteisöllisyyteen, itseohjautuvaan organisoitumiseen, oppimiseen ja valmentavaan johtamiseen. Johto ja esimiehet muodostavat aiempaa vahvemman toiminnallisen tiimin.
Niin ikään mittarit puhuvat puolestaan. Sisäisen kyselyn perusteella henkilöstön arviot työilmapiiristä ja työssäjaksamisesta sekä tyytyväisyydestä laitoksen johtoa kohtaan ovat kehittyneet toivottuun suuntaan. Tahvanainen ja Korpelainen haluavat kiittää koko henkilöstä kehitystyöhön heittäytymisestä.
”Olemme myös tehostaneet yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sekä varhaisen tuen mallin käyttöä. Hankkeen myötä laitoksen runsaat sairaspoissaolot ovat lähteneet hiljaiseen, mutta tasaiseen laskuun”, Tahvanainen iloitsee.
Kehittämistyön kautta Pyhäselän vankilassa on parannettu myös alan veto- ja pitovoimaa. Laitoksella on esimerkiksi tehotettu oppilaitosyhteistyötä, jolla on useita tulevaisuuteen katsovia tavoitteita alan tunnettuuden lisäämisestä rikoksettoman elämäntavan vahvistamiseen. Ilonaiheisiin kuuluu sekin, että alan kiinnostavuus alueella on lisääntynyt.
”Ehkä yllättävintä hankkeessa on ollut se, kuinka paljon voimme saada yhdessä aikaan pienilläkin resursseilla ja toimenpiteillä, kunhan meillä on yhteinen tahtotila ja päämäärä eli hyvinvoiva henkilöstö ja turvallinen ilmapiiri”, Tahvanainen ja Korpelainen summaavat.
