Työllisyyden nelivuotinen kuntakokeilu on päättynyt ja työvoimapalvelut siirtyneet valtiolta kunnille. Kokeiluun osallistuneen Helsingin näkökulmasta kyseessä oli kaikkien aikojen pilotti ja supermuutosprojekti, joka vedettiin läpi kumppanuusajattelulla ja yhteistyötahdolla.
Maaliskuussa 2021 valtakunnallisena hankkeena startanneiden työllisyyden kuntakokeilujen tavoitteena oli edistää aiempaa tehokkaammin työttömien työntekijöiden työllistymistä ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saavutettavuuteen. Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa. Uudeltamaalta mukana oli viisi kuntakokeilua: Helsinki, Espoo, Vantaa-Kerava, Porvoo ja Raasepori-Hanko.
”Merkittävin muutos työvoimapalveluissa vuosikymmeniin”
Helsingin kuntakokeilun TE-henkilöstöstä oli vastuussa projektikoordinaattorina ja hallinnollisena esihenkilönä Maija Heinonen Uudenmaan TE-toimistosta. Käytännön johtaminen hoidettiin yhdessä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäälliköiden, Tuomas Järvisen ja Katja Rajaniemen, kanssa.
Tuomas Järvinen ja Maija Heinonen veivät yhteistyössä työvoimapalveluja uuteen aikakauteen.
”Projektikoordinaatio oli eräänlainen väliaikainen johtamisprojekti kuntakokeilun ajaksi. Helsingin kuntakokeilu tarkoitti käytännössä sitä, että Uudenmaan TE-toimistosta eli valtiolta siirtyi vaiheittain yli 300 työntekijää kaupungin työllisyyspalveluiden työnjohdon alaisuuteen, vaikka heidän virkasuhteensa säilyi kokeilun aikana valtiolla”, Heinonen kertoo.
Kahden hallinnon malli ei käynnistynyt haasteitta, mitä osattiin odottaakin: kuntien työnjohdon alle tuli iso joukko valtion työntekijöitä, joilla oli eri työehdot ja eri palkat kuin kunnan työntekijöille. Tämä oli etenkin alkuun kuormittavaa ja ilmassa oli sekä vastustusta että epäarvoisuuden tuntua ja epäluuloakin sen suhteen, miten homma lähtisi toimimaan.
”Valtiolla ja kunnilla on vahva yhteinen intressi työllisyyden edistämiseen ja voimavarojen yhdistämiseen, mutta muutos ei ollut mutkatonta. Iso laiva kääntyy hitaasti – onhan kyseessä merkittävin muutos työvoimapalveluissa vuosikymmeniin. Haasteita riitti, sillä samaan aikaan työllisyyden kuntakokeilun kanssa pidettiin peruspalvelut pyörimässä ja toteutettiin mittavaa sote-uudistusta”, Järvinen lisää.
”Työllisyyden kuntakokeilussa mentiin pintaa syvemmälle”
Työllisyyden kuntakokeilut 2021-2024 käynnistettiin Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Kokeilulla haettiin muun muassa tietoa valtion ja kuntien rahoituksen, osaamisen ja asiakaspalvelun yhdistämisen vaikuttavuudesta. Asiakaslähtöisyyttä haluttiin tehostaa integroimalla työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut entistä tiiviimmin yhteen.
Palvelumallia ei rajattu tiukasti, vaan kunnat lähtivät kehittämään palveluja oman alueen työnhakijoiden ja työnantajien tarpeista käsin. Kokeilussa pilotoitiin kuntien erilaisia tapoja tarjota työllisyyspalveluja ja haettiin parhaita käytäntöjä palvelurakenteiden uudistamiseksi. Valtio ja kunnat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä, mutta tässä hankkeessa mentiin pintaa syvemmälle.
”Pääsimme oppimaan toisiltamme ja katsomaan tekemistä uusista näkökulmista molempien organisaatioiden osaamista hyödyntäen ja toimintakulttuurit yhdistäen. Tavoitteena on ollut, että uudistuksen myötä paikalliset tarpeet, olosuhteet ja asiakkaat sekä kuntien ja kaupunkien elinvoima pystytään huomioiden entistä paremmin”, Heinonen ja Järvinen korostavat.
”Opimme hankkeen aikana paljon yhteisjohtamisesta”
Yhteistyö Uudenmaan TE-toimiston ja Helsingin kaupungin välillä oli tiivistä ja haasteista huolimatta hedelmällistä. Lähes neljää vuotta voi Heinosen ja Järvisen mukaan pitää riittävän pitkänä harjoittelujaksona valmistauduttaessa palvelujen siirtoon valtiolta kunnille. Kahden hallinnon mallista tuli realiteetti, joka otettiin avoimesti vastaan ja johon yhdessä sopeuduttiin.
”Kyseessä on julkisen sektorin näkökulmasta uniikki kokeilu ja supermuutosprojekti, joka etsii vertaistaan. Opimme hankkeen aikana paljon yhteisjohtamisesta ja verkostomaisesta työskentelystä. Saimme kokeilun käyntiin ja toimimaan yhteistyötahdolla ja kumppanuusajattelulla”, Heinonen korostaa.
”Kokeilu on vahvistanut molemminpuolista tuntemusta, kun on päästy tutustumaan toisiimme, toistemme työskentelytapoihin ja organisaatioihin. Nelivuotisesta kokeilusta ja harjoittelusta on ollut mukana olleille kunnille varmasti merkittävää hyötyä verrattuna niihin kuntiin, jotka siirtyivät suoraan uuteen toimintatapaan.”, Järvinen tuumii.
”Työ ja tekijät kohtaamaan parhaalla mahdollisella tavalla”
Kun työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät tammikuun alusta 2025 valtiolta kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle, TE-toimistot lakkautettiin. Heinonen on siirtynyt uusiin tehtäviin Kirkkonummi-Vihti-Siuntion työllisyysalueen kehittäjänä ja suunnittelijana.
”Kunnissa on tehty muutoksen eteen iso ja ensiluokkainen valmistelutyö, joten kaikki tuntuu toimivan siten kuin pitääkin: asiakastyöntekijät ovat päässeet vauhtiin ja kehittämisporukalle riittää tekemistä. Yksi aikakausi on nyt päättynyt ja uusi alkanut”, Heinonen toteaa.
”Muutos näkyy ensivaiheessa rakenteissa, kun asiakkaat ja henkilöstö ovat siirtyneet uusille työvoimaviranomaisille, kunnalle tai työllisyysalueille. Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on mahdollisimman jouheva muutos, joka tuottaa työllistymisen kannalta entistä parempia ja ketterämpiä palveluja. Kehitystyö jatkuu, jotta työ ja tekijät saadaan kohtaamaan parhaalla tavalla”, Järvinen summaa.
