Moniammatillinen osallistaminen kertoo siitä, että jokainen mielipide ja ajatus ovat tärkeitä. Kun asioista on sovittu yhdessä, niihin on helppo sitoutua ja sanat voi siirtää arjen toimintaan. Vanhan Vaasan sairaala kertoo, miten homma heillä hoidettiin.
Vanhan Vaasan sairaala on vanha ja perinteinen organisaatio, jolla on erityinen tehtävä hoitaa maan haasteellisimpia, moniongelmaisia ja usein myös väkivaltariskin omaavia psykoosisairaita henkilöitä.
– Työskentely valtion mielisairaalassa on työn luoteen ja siinä käsiteltävien asioiden vuoksi henkisesti ja fyysisestikin raskasta. Työ on erittäin vastuullista, paljon eettisiä kysymyksiä sisältävää, pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista, moniulotteista, moniammatillista osaamista vaativaa ja oman persoonallisuuden likoon laittamista, sairaalan Kaiku-työryhmää edustava ylilääkäri Pirjo Takala kuvailee.
– Vaativassa toimintaympäristössä tehtävä työ vaatii vahvan ja eettisesti kestävän arvopohjan, johon hoito- ja organisaatiokulttuuri nojaa ja jonka suojassa se voi kehittyä. Arvojen on noustava arjestamme ja meistä itsestämme siten, että ne lisäävät hyvinvointia sekä mahdollistavat keskustelevan ja kehittymismyönteisen ilmapiirin.
Vanhan Vaasan sairaala on perinteinen organisaatio, jossa hoidetaan maan haasteellisimpia ja moniongelmaisia psykoosisairaita henkilöitä.
Ei ylhäältä alaspäin, vaan yhdessä
Vanhan Vaasan sairaalassa toimii aktiivinen KAIKU-työryhmä, jota kautta eri yksiköiden ja ammattiryhmien äänet pääsevät tasavertaisesti kuuluville. Kaiku-työryhmä toimi myös arvotyöskentelyssä aktiivisena ”työrukkasena”, jonka avulla lähdettiin yhdessä edistämään moniammatillista ja vankalla pohjalla olevaa virasto- ja hoitokulttuuria.
– Paino on sanalla yhdessä, sillä kokemus on osoittanut, että arvot istuvat organisaatioon harvoin ylhäältä alaspäin annettuina, Takala korostaa.
Kaikki pääsivät halutessaan osallistumaan arvosuunnitukseen.
Ideana oli selkeyttää, jalkauttaa ja konkretisoida asiat siten, että jokaisella henkilökunnan jäsenellä oli aito mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua prosessiin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaikki työntekijät pääsivät halutessaan osallistumaan työajalla arvosuunnistuksen workshopeihin. Koska sairaalassa työskennellään 24/7, vuorotyö otettiin huomioon parin-kolmen tunnin suunnistuksia järjestettäessä.
Jalostusta ja jatkojalostusta
Ensimmäinen suunnistus toteutettiin 2007–2008, ja työskentelyn satoa jatkojalostettiin 2012. Molemmilla kerroilla tilaisuuksiin osallistui yli sata työntekijää. Eri ammattiryhmien edustajat osallistuivat työryhmiin yli yksikkörajojen, jotta erilaiset näkemykset kohtaisivat hedelmällisesti ja työntekijöillä olisi mahdollisuus tutustua toisiinsa uudella tavalla.
– Tarkoituksena on ollut edistää henkilökunnan työhyvinvointia sekä tuoda esille jokaisen työtekijän vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta yhteisten päämäärien ja laatutason saavuttamisessa, Takala sanoo.
Työskentelyn tuloksena syntyi Vaasan Vanhan sairaalan arvokirjanen, jota jaettiin työntekijöille, opiskelijoille, vierailijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Kirjanen kasvoi tärkeäksi työn konkreettiseksi ilmentymäksi.
Sairaalan palvelujen kysyntä on alkanut ylittää tarjontamahdollisuudet, mikä kertoo siitä, että jotain on tehty oikein.
Mitä tästä opittiin?
– Opimme, että henkilöstö on motivoitunutta ja innostunutta osallistumaan. Mahdollisuus vaikuttaa organisaation ja työyhteisön arvojen ja toimintatapojen määrittelyyn on ollut palkitsevaa, Takala vastaa.
– Se, että henkilöstömme on tutustunut toisiinsa, helpottaa yhteydenottoja ja lisää yhteisöllisyyttä. Kun ihmiset tuntevat paremmin toistensa vastuualueet, ymmärrys kasvaa eikä tule haukuttua niin sanotusti väärää puuta. Osallistava prosessi opetti senkin, että työ vaatii aikaa, valmistelua ja sitoutumista.
Harvoin olemme saaneet henkilöstöltä niin paljon myönteistä palautetta kuin arvosuunnistuksesta.
Arvosuunnistuksen tuottama palaute on ollut Takalan mukaan erittäin myönteistä. Moniammatillinen osallistaminen on koettu tärkeäksi ja mielekkääksi. Monissa tilanteissa ja keskusteluissa onkin vedottu yhdessä päätettyihin asioihin ja niihin sitoutumiseen erilaisissa arkipäivän haasteissa ja tilanteissa.
Yhteistyö, osallistaminen, vahva arvopohja ja työhyvinvointia kehittävät käytännöt ovat myös työnantajakuvan ja rekrytoinnin kannalta avainasioita. Sairaalan palvelujen kysyntä on alkanut ylittää tarjontamahdollisuudet, mikä sekin kertoo siitä, että jotain on tehty oikein.
Vanhan Vaasan sairaalan arvokirjasesta kasvoi kehitystyön näkyvä ja konkreettinen tuotos.
Arvot ovat aina mielessä
Takala muistuttaa, että keskustelu arvopohjasta ja hyvistä käytännöistä on pitkä ja jatkuva prosessi, joka ei tule koskaan valmiiksi. Arvoihin ja hyviin käytäntöihin liittyviä asioita tulee palauttaa mieleen, tehdä näkyviksi ja kehittää vastaamaan niin nykyisiin kuin tuleviin haasteisiin.
Vanhan Vaasan sairaalassa työ jatkuu. Syksyllä 2019 suunnistetaan jälleen. Nyt tarkoituksena on määritellä työpaikan hyvät toimintatavat.
– Aiomme jatkaa hyväksi havaitulla linjalla, jota tukevat niin sairaalan johto kuin henkilöstö. Vietimme sairaalan 250-vuotijuhlavuotta 2018, jolloin Kaiku-ryhmä otti työhyvinvointisuunnitelmassa puolittain leikkimielellä, mutta myös vakavissaan tavoitteeksi kehittää työhyvinvointia seuraavatkin 250 vuotta, Takala hymyilee.
Mikä Vanhan Vaasan sairaala?
- Vanhan Vaasan sairaala on toinen valtion mielisairaaloista.
- Valtakunnallisen sairaalan tehtävänä on antaa mielentila- ja muita oikeuden tarvitsemia lausuntoja, tuottaa erityistason oikeuspsykiatrisia palveluja sekä hoitaa sairaanhoitopiirien aloitteesta ns. vaarallisia ja vaikeahoitoisia potilaita.
- Tehtäviin kuuluvat myös tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä kouluttaminen.
- Sairaalassa on 263 virkaa, 35 eri ammattinimikettä, 9 osastoa ja 155 sairaansijaa. Käyttöaste on 93,38 % ja budjetti 20,4 miljoonaa euroa.
Teksti: Sari Okko | Kuvat: Vanhan Vaasan sairaala