Kun vuoden 2020 alusta toimintansa aloittanut Tuomioistuinvirasto aloitti strategiatyön, samalla käynnistyi organisaation elämän mittainen matka. ”Strategia ohjaa nyt aidosti toimintaamme arjessa”, hallinto-osaston johtaja Tiina Kukkonen-Suvivuo kertoo.
Tuomioistuinvirasto lähti toteuttamaan uuden viraston strategiatyötä poikkeuksellisessa koronatilanteessa ja pääosin etänä sekä verkon välityksellä. Kaiku-hankkeen avulla kehitettiin uutta, eri ryhmiä osallistavaa toimintakulttuuria ja tapaa työskennellä.
”Tavoitteenamme oli laatia innostava ja konkreettinen strategia, joka ohjaa ja suuntaa toimintaamme. Kyseessä ei ole mikään hyllylle laitettu muutaman vuoden paperi, jota kerran vuodessa pöyhäistään, vaan elävä, hengittävä ja jatkuvasti päivittyvä strategia. Sen avulla menemme eteenpäin ikään kuin kaukovalot päällä”, Kukkonen-Suvivuo hymyilee.
Huikea porukka tekemässä ja kehittämässä
Uutena virastona strategiatyössä oltiin herkullisessa tilanteessa, jossa päästiin alusta asti ja tyhjältä pöydältä rakentamaan uudenlaisia toimintatapoja ilman aiempaa painolastia.
”Strategiatyön käynnistäminen oli välttämätöntä viraston oman toiminnan ja johtamisen näkökulmasta, mutta samalla se tarjosi mahdollisuuden uuden osallistavan toimintakulttuurin kehittämiseen. Meillä on ollut todella huikea ja motivoinut porukka tekemässä ja kehittämässä”, Kukkonen-Suvivuo tuumii.
Strategiatyöhön osallistui toteutetun kyselyn sekä työpajatyöskentelyn kautta Tuomioistuinviraston operatiivisen johdon ja henkilöstön lisäksi myös viraston johtokunta, tuomioistuinten johtoa sekä muita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Fasilitoijaksi valittiin HAUS kehittämiskeskus Oy.
Strategiatyö toi viraston väen yhteen
Korona toi liki vastasyntyneelle, parin kuukauden ikäiselle virastolle ja sen organisaatiolle oman twistinsä.
”Strategiatyön yhteydessä tutustuimme toisiimme. Yllätyimme siitä, miten näin laajan joukon yhteistä osallistavaa työskentelyä on mahdollista toteuttaa tuloksellisesti verkon välityksellä ja HAUSin tarjoamaa Miro-osallistumisalustaa käyttäen”, Kukkonen-Suvivuo sanoo.
”Näimme yhteisen tekemisen ja vuorovaikutuksen tärkeänä strategisten tavoitteiden omaksumista ja niihin sitoutumista tukevana tekijänä. Kun tavoitteita on työstetty yhdessä, vaikutukset näkyvät myös käytännön toiminnassa.”
Komea henkinen digiloikka koronan aikana
Yksi hankkeen kehittämistavoitteista oli pilotoida tuomioistuimille soveltuvaa strategiatyöskentelymallia.
”Koska tuomioistuinlaitokseen kuuluvat virastot sijoittuvat eri puolille Suomea, verkon välityksellä tapahtuvalle osallistavalle strategiatyöskentelylle on selkeää tarvetta. Näin voidaan vähentää matkustamisen tarvetta, säästää työaikaa ja tukea kestävän kehityksen tavoitteita menettämättä tärkeää vuorovaikutusta”, Kukkonen-Suvivuo toteaa.
”Strategiantyön aikana ja koronan takia teimme kokonaisuudessaan komean henkisenkin digiloikan. Olen edelleenkin sitä mieltä, että fyysinen läsnäolo on tärkeää, mutta aina se ei ole työajan tai kustannusten kannalta järkevintä. Meillä etä- ja läsnätyö ei ole joko-tai, vaan sekä-että”, Kukkonen-Suvivuo toteaa.
Kukkonen-Suvivuo kannustaa rohkeuteen uusia toimintatapoja ja työvälineitä kokeiltaessa. ”Kehittämistyötä on hyvä pystyä muuttamaan ketterästi muuttuvien olosuhteiden tai yllättävien tilanteiden edellyttämällä tavalla.”
TOP 3
- Osallistaminen ja vuorovaikutus tuottavat sitoutumista ja motivaatiota.
- Merkityksen ja tarkoituksen luominen yhdessä: ”Me olemme tuomioistuimia varten”.
- Ihmiset keskiössä – yksikään organisaatio ei toimi ilman motivoituneita ihmisiä.
Tuomioistuinvirasto lyhyesti
- Tuomioistuinvirasto on itsenäinen keskusvirasto, joka palvelee koko tuomioistuinlaitosta. Virasto toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
- Viraston tehtävänä on huolehtia siitä, että tuomioistuimet kykenevät käyttämään tuomiovaltaa laadukkaasti ja että tuomioistuinten hallinto on tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty.
- Virastossa työskentelee noin 65 ja tuomioistuinlaitoksessa yli 3000 henkilöä.