Kaikkialla maailmassa yhteiskuntien vakautta ja muutoskestävyyttä koettelevat luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos, julkisen talouden kasvava kestävyysvaje, työttömyys, muuttoliike ja uudenlaiset hyvinvoinnin haasteet. Tällaisia monimutkaisia ja kompleksisia ongelmia pyritään ratkaisemaan työskentelemällä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Nämä tavoitteet ovat laajoja ja kunnianhimoisia. Vaikuttavuuden aikaansaamiseen tarvitaankin useita eri toimijoita ja tekoja sekä useita samanaikaisia muutoksia. Yritysten tapaan valtionhallinnon organisaatioiden täytyy tunnistaa ja pystyä kertomaan sidosryhmilleen oman toimintansa vaikutukset ympäristöön sekä ekologisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tähän liittyy olennaisesti myös sen kuvaaminen, miten organisaation toiminta kytkeytyy isoihin strategisiin vaikuttavuustavoitteisiin, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Vaikuttavuuden aikaansaamiseen tarvitaan useita eri toimijoita ja tekoja sekä useita samanaikaisia muutoksia.
Kansainvälisen kehityksen tulevaisuuden tavoitetilaa kuvaavat 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on jaettu 169 alatavoitteeseen. Tavoitteen saavuttamista edistävien toimintamallien rinnalla on vähintään yhtä tärkeää tunnistaa, jos jokin asia omassa toiminnassa hidastaa jonkin kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista, ja mahdollisuuksien mukaan purkaa tällaisia esteitä. Oman toiminnan kannalta merkittäviksi tunnistettujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden välisten ristiinkytkentöjen tarkasteleminen voi kasvattaa organisaation ymmärrystä esimerkiksi talous- ja ympäristövastuun välisistä jännitteistä.
Vastuullisuusraportointi vahvistaa ymmärrystä oman työn vaikutuksista
Vastuullisuudesta raportoiminen saattaa helpottaa oman toiminnan vaikuttavuuden tunnistamista, sillä vastuullisuusraportti on tärkeä työkalu kestävän kehityksen tavoitteiden jäsentämisessä ja niiden toteutumisen seurannassa. Yhteiskunnallisen ja ympäristöllisen hyödyn tuottamista voidaan havainnollistaa vaikuttavuusketjun avulla. Siinä kuvataan, miten esimerkiksi viraston toiminta tai palvelu muuttaa ihmisten elämää tai ympäristöä, ja miten muutokset kertautuvat laajemmin koko yhteiskuntaan edesauttaen laajemman mittakaavan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Vastuullisuusraportoinnin perusta rakentuu, kun valtionhallinnossa tunnistetaan oman toiminnan tavoitteet, esitetään tulokset ja arvioidaan, miten tulokset osaltaan vaikuttavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Yksittäisen toimijan ei siis tarvitse pystyä osoittamaan, että sen toiminta ratkaisee monimutkaisen ongelman. Organisaation on kuitenkin kyettävä kertomaan, miten sen toiminta tuottaa sellaisen muutoksen, joka osaltaan saattaa edistää vaikuttavuustavoitteen saavuttamista.
Kun omalle toiminnalle asetetaan tavoitteita, joiden avulla edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, on hyvä muistaa, että tavoitteet täytyy muovata mitattavaan muotoon. Silloin niiden saavuttaminen voidaan todentaa. Yhteisen tavoitteen, kuten esimerkiksi jonkin YK:n kestävän kehityksen tavoitteen, ympärille rakennetussa ekosysteemissä eri toimijoiden vaikuttavuusketjut kietoutuvat toisiinsa. Kokonaiskuvan saavuttamisen kannalta jokaisen ministeriön, viraston ja laitoksen vaikutusten raportoiminen onkin erityisen tärkeää.
Yksityinen pääoma apuun vaikutusten aikaansaamiseen
Julkinen sektori ei voi yksin ratkaista globaaleja kestävyyshaasteita. Yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilla on keskeinen rooli ratkaisujen luomisessa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Vaikuttavuusinvestoiminen, jossa taloudellisen tuoton lisäksi tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä, kasvattaa suosiotaan. Monet haluavat sijoittaa hankkeisiin ja yrityksiin, jotka ovat osa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua.
Kun julkisten lisäksi yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat saadaan suuntaamaan toimintansa ja rahoituksensa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, voidaan ratkaista isojakin haasteita.
Julkisen sektorin tehtävä on asettaa mitattavat tavoitteet ja siten mahdollistaa ekosysteemien syntyminen tavoitteiden ympärille. Kun julkisten lisäksi yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat saadaan suuntaamaan toimintansa ja rahoituksensa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen, voidaan ratkaista isojakin haasteita. Jokaisen toimijan on pystyttävä osoittamaan oman toimintansa vaikutukset kokonaisuuteen ja tunnistettava tahot, joiden kanssa on tehtävä yhteistyötä. Ekosysteemien rakentamisessa yhteiskehittäminen eri sektoreiden kesken on olennaista.
Toimintamalleja rahoitusekosysteemien rakentamiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ympärille kehitetään parhaillaan esimerkiksi TEM:n koordinoimassa Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi -hankkeessa. Pilottiekosysteemejä luodaan etenkin hiilineutraalin yhteiskunnan, kestävien vesiratkaisujen, tasa-arvoisen koulutuksen ja kestävän ruokajärjestelmän tavoitteiden ympärille.
Tulostavoitteita, tietoa ja ekosysteemejä
Ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä haasteita ratkotaan tulevaisuudessa yhä enemmän yksityisten ja julkisen toimijoiden ja rahoituksen yhteisvoimin. Tähän tarvitaan kirkkaita tulostavoitteita, tietoa eri toimintojen vaikuttavuudesta ja ekosysteemejä, joissa toimijat sitoutuvat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Tehtävää riittää, mutta tukea on saatavilla.
Vastuullisuusraportointi kokoaa tietoa jokaisen valtionhallinnon toimijan itse tunnistamasta roolistaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Raportti toimii paitsi tiedonvälittäjänä ulkoisille sidosryhmille tavoitteiden eteen tehtävästä työstä ja sen edistymisestä, se myös kannustaa toimijaa yhä kunnianhimoisempaan vastuullisuustyöhön. Valtiokonttori kehittää vastuullisuusraportointia valtiolla, jotta raportointi olisi mahdollisimman yhteismitallista. Työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus puolestaan auttaa julkishallinnon toimijoita hankkimaan haluttuja vaikutuksia ja hyödyntämään yksityistä pääomaa vaikutusten aikaan saamisessa.
Mikä on Agenda2030?
YK:n Agenda 2030 on globaali kestävän kehityksen ohjelma, joka vaatii kunnianhimoisia toimia oikeudenmukaisuuden, ympäristön ja talouden kestävyyden puolesta. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat joukko tavoitteita, joiden päämääränä on antaa suunta kansainvälisen kehityksen tulevaisuudelle. Tavoitteiden avulla pyritään turvaamaan nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka raportoivat heinäkuussa 2016 YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisella foorumilla suunnitelmistaan Agenda2030 toimeenpanon suhteen.
Valmistautuminen valtionhallinnon yhtenäiseen vastuullisuusraportointiin >
Mitä on vaikuttavuusinvestoiminen?
Vaikuttavuusinvestoimisessa on kyse yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisesta uudella tavalla. Keskeistä on se, että yksityinen pääoma ei tavoittele pelkästään taloudellista tuottoa vaan myös mitattavissa olevaa yhteiskunnallista hyötyä. Vaikuttavuussijoittamisen maailmanmarkkina on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja on nykyisin noin 500 miljardia US dollaria. Työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus auttaa julkishallinnon toimijoita vaikuttavuusinvestoimisen työkalujen käytössä.
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (työ- ja elinkeinoministeriö) >
