Valtionvelka oli maaliskuun lopussa 128 372 miljoonaa euroa. Valtiontalouden kuukausitiedotteesta käy ilmi, että vuoden alusta velka on kasvanut 3 539 miljoonaa euroa. Valtion likvidit varat eli lyhytaikaiset sijoitukset, pankkitilit ja käteiskassat ovat kasvaneet vuoden alusta 1 488 miljoonalla eurolla.
Lyhytaikaista lainaa valtio hankkii laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia. Valtion velkasitoumusten enimmäismaturiteetti on yksi vuosi. Valtiokonttori laskee velkasitoumuksia liikkeeseen huutokaupoissa sekä sijoittajakysynnästä ja likviditeettitarpeestaan riippuen myös muina aikoina.
Pitkäaikaisessa varainhankinnassaan Suomen valtio noudattaa viitelainastrategiaa, jonka pääpaino on euromääräisillä viitelainoilla.
Velka kasvaa, mutta kuten Valtiokonttorin Anu Sammallahti blogikirjoituksessaan kuvaa, budjetin mukainen reilu 10 miljardin euron lisäys on hyvin hallittavissa olemassa olevien varainhankinnan välinein. Tämä tukee hinnoittelua velkamarkkinoilla, kun strategiassa säilyy ennustettavuus, vaikka yksittäisten instrumenttien liikkeeseenlaskumäärät kasvavatkin.
Valtiontalouden kuukausitiedote uudistui
Valtiokonttori julkaisee Valtiontalouden kuukausitiedotetta, jolla raportoidaan valtion talousarvion toteutumisesta, valtion tuotoista, kuluista, varoista ja veloista sekä rahavirroista. Se sisältää mm. valtion talousarviotalouden tasapainolaskelman, valtion tuotto- ja kululaskelman, valtion taseen sekä valtiontalouden rahavirtalaskelman.
Valtiontalouden kuukausitiedote on uudistunut. Se julkaistaan jatkossa Tutkihallintoa.fi-sivustolla Power BI -raporttina.
Tutustu uudistuneeseen Valtiontalouden kuukausitiedotteeseen >
Lähteet
– Valtiontalouden kuukausitiedote
– Valtionvelka.fi: Valtion lainanoton strategia
– Valtionvelka nyt -blogi: Lainanotto kulkee tuttuja latuja vuonna 2021