Tänä vuonna valtionhallinnon organisaatiot raportoivat ensimmäistä kertaa yhtenäisesti työstään kestävän kehityksen edistämiseksi ja vastuullisuudestaan Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti. Raportoinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi organisaatioiden kestävää kehitystä edistävää työtä niin itselle kuin sidosryhmillekin. Tämä ajatus kiteytyy myös tunnisteeseen #vastuullisuusnäkyväksi. Pitkälle onkin tultu.
Vastuullisuusraportoinnin taival alkoi vuonna 2019. Valtiokonttori pilotoi raportointia viiden valtionhallinnon organisaation kanssa kevään 2020 aikana. Yhteisten kommenttien, työpajojen ja kehittämisen myötä valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin yhteinen viitekehys sai nykyisen muotonsa. Ensimmäinen yhtenäinen raportointikierros käsitteli vuotta 2021 ja raportointiin osallistui 55 organisaatiota, jotka julkaisivat raporttinsa vuoden 2022 aikana.
Yleensä siihen, mistä raportoidaan, kiinnitetään myös huomiota
On toki hyvä muistaa, että kyse ei ole vain yhdestä uudesta paperipinosta Valtiokonttorille lähetettäväksi ja seurattavaksi. Vastuullisuusraportoinnin tehtävä on aivan toinen. Raportti on työkalu oman organisaation toiminnan kehittämiseen ja seuraamiseen. Se on myös kertomus sidosryhmille siitä, miten organisaatio edistää kestävää kehitystä. Raportilla kuvattu edistyminen antaa lukijalle mahdollisuuden arvioida tarvittaessa kriittisestikin sitä, lunastaako organisaatio sille ja sen toiminnalle asetetut odotukset.
Selvää on, että kestävää kehitystä ei voida nykypäivänä enää sivuuttaa, joten siihen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Huomiota puolestaan kiinnitetään yleensä siihen, mistä raportoidaan.
Täällä Valtiokonttorissa koostimme tänä vuonna ensimmäisen yhteenvedon valtionhallinnon vastuullisuusraporteista. Luettavia sivuja kertyi yli tuhat ja oli ilahduttavaa huomata, kuinka laajasti raportointiin oli lähdetty mukaan ja tunnistettu oma vaikuttavuus kestävän kehityksen edistämiseen – sekä myös ne kipukohdat, joissa kehittämistä tarvitaan.
Tutustuminen vastuullisuusraportteihin avasi ovet valtionhallinnon maailmaan, kun toiminta tuli tutuksi ja lähestyttävämmäksi kestävän kehityksen teemojen, kuten terveyden edistämisen, hyvän hallinnon ja kestävän infrastruktuurin kehittämisen, kautta. Näihin raportteihin tutustuminen antaa hyvän kuvan siitä, millaisista toimijoista valtionhallinto koostuu, ja millaista työtä valtionhallinnossa tehdään.
Raportit myös antavat vastiketta organisaatioiden visioille kestävyydestä sekä kysyjille, jotka miettivät, onko valtionhallinnon toiminta vastuullista.
Vastuullisuusraportilla voidaan inhimillistää organisaation toimintaa
Vastuullisuusraportti voi vastata moniin eri kysymyksiin – ainakin, jos niitä raportista haluaa etsiä. Parhaimmassa tapauksessa valtionhallinnon vastuullisuusraportit tuovat raportoivia organisaatioita lähemmäs sidosryhmiä ja tarjoavat uutta ymmärrystä organisaatioiden toiminnasta.
Kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen avulla organisaatio voi tuoda esille, millaisia perustavanlaatuisia periaatteita organisaation toiminnalla itse asiassa on. Esimerkiksi Verohallinto on vastuullisuusraportillaan pystynyt tekemään näkyväksi sen, että verojen kerääminen itsessään ei ole toiminnan itseisarvo. Sen sijaan verotuksella voidaan tukea ihmisarvoista työtä, eriarvoisuuden vähentämistä, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa sekä yhteistyötä ja kumppanuutta.
Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat organisaatioille mahdollisuuden pohtia sitä, miksi niiden olemassaolo ja toiminta ovat yhteiskunnassamme tärkeitä. Vastuullisuusraportti puolestaan antaa mahdollisuuden todistaa tämän myös muille.
Sidosryhmät ovat kiistatta vastuullisuusraportin tärkein kohderyhmä. Vastuullisuusraportilla voidaan parhaimmillaan inhimillistää organisaation toimintaa ja siten tuoda myös sidosryhmiä lähemmäksi raportoivaa organisaatiota. Esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen vastuullisuusraporttia tarkastelemalla selviää, että organisaation toimintaan lukeutuu muun muassa kansainvälistä palvelutoimintaa, yritystoiminnan tukemista sekä säteilyyn liittyvien riskien viestintää. Vastuullisuusraportilla voidaan näin ollen korostaa sitä monialaisuutta, jolla organisaation ydintehtävää toteutetaan.
Vastuullisuus on organisaation eri elementtien summa
Siinä missä vastuullisuusraporttia ei tehdä Valtiokonttoria, vaan organisaatiota itseään ja sen sidosryhmiä varten, on raportin tekemisessä keskeistä uusien käytäntöjen vakiinnuttaminen ja ennen kaikkea oppiminen. Tämän työn tueksi Valtiokonttori järjestää organisaatioille työpajoja, Vastuulliset aamukahvit -tilaisuuksia ja verkostoyhteistyötä. Tavoitteena on tarjota organisaatioille työkaluja vastuullisuusraportoinnin eri osa-alueiden pohtimista varten: organisaation oman vaikuttavuuden tunnistamiseen, toiminnan jalanjäljen määrittämiseen, vastuullisuustyön jatkuvuuteen, mittareiden valitsemiseen ja niin edelleen. Vastuullisuus onkin eri elementtien summa.
Kirjoitus on osa Vastuullisuus näkyväksi -blogisarjaa, joka tarkastelee valtionhallinnon vastuullisuusraportointia erilaisista näkökulmista ja antaa äänen eri toimijoille.
