På svenska nedan
Valtionhallinnon organisaatiot ovat laatineet yhteisen ohjeistuksen viitoittamia vastuullisuusraportteja nyt kahdelta toimintakaudelta. Valtionhallinnon vastuullisuustyön kehitystä voidaan siis tarkastella jo kahden vuoden tunnuslukujen valossa. Tarkastelu osoittaa, että organisaatio- ja kirjanpitoyksikkönäkökulmasta raportointiaktiivisuus on kasvussa, mutta henkilötyövuosien trendi ei ole yhtä yksiselitteinen.
Vastuullisuusraporttien yhteenveto kertoo osan totuudesta
Valtionhallinnon yhteinen vastuullisuusraportoinnin ohjeistus julkaistiin syksyllä 2021. Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa tarjoaa raportoinnille yhtenäisen viitekehyksen. Ohjeistuksen perusteella laadittujen raporttien tunnusluvuista on saatavilla jo kahden raportointikauden kattava aikasarja. Valtionhallinnon organisaatioiden sitoutuminen kestävään ja vastuulliseen toimintaan heijastuukin selkeästi vastuullisuusraportoinnin tunnuslukuihin: kahden vuoden tarkastelujaksolla raportointiaktiivisuus on kasvanut monilla mittareilla.
Valtiokonttori laatii vuosittain vastuullisuusraporteista valtionhallinnon tasoisen yhteenvedon, joka kokoaa yhteen edellisen raportointivuoden pääviestit. Yhteenveto ei kuitenkaan kerro aivan koko totuutta raportointikauden tunnusluvuista. Raportointiohjeistuksessa suositellaan, että vastuullisuusraportit julkaistaisiin raportointivuotta seuraavan kevään aikana. Suositus perustuu muun muassa siihen, että myös yhteenvedon kokoaminen vaatii aikaa: aikataulun takia yhteenvetoon sisällytetään siis vain ne raportit, jotka on julkaistu viimeistään kuluvan vuoden alkukesään mennessä. Tässä kirjoituksessa sukelletaan kahden ensimmäisen raportointivuoden tunnuslukuihin kokonaisuudessaan ja tarkastelu laajennetaan kattamaan myös ne raportit, jotka eivät ehtineet mukaan aiempien vuosien virallisiin yhteenvetoihin.
Raportointiaktiivisuus nousussa organisaatio- ja kirjanpitoyksikkötasolla
Vuonna 2023 julkaistiin kaiken kaikkiaan 58 vastuullisuusraporttia, jotka käsittelevät raportointikauden 2022 vastuullisuustyötä. Näistä raporteista 56 (52 kpl valtionhallinnosta, 4 kpl muualta julkishallinnosta) sisällytettiin Valtiokonttorin koostamaan yhteenvetoon. Raportointikauden 2021 vastuullisuustekoja esitteleviä raportteja julkaistiin vuoden 2022 aikana yhteensä 55 kappaletta: vuoden 2021 yhteenvetoon ehti 49 vastuullisuusraporttia (46 kpl valtionhallinnosta, 3 kpl muualta julkishallinnosta).
Vastuullisuusraporttien jakaumaa ja kattavuutta voi tarkastella myös kirjanpitoyksikkötasolla. Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaan raportti on mahdollista laatia hallinnonala-, virasto- tai kirjanpitoyksikkötasolla. Valtiokonttorin yhteenvedoissa kirjanpitoyksikkö on valikoitunut tarkastelutasoksi siksi, että useimmiten raportti kootaan kirjanpitoyksiköiden mukaisesti. Raportointivuoden 2022 vastuullisuusraportteja julkaistiin kaikkiaan 50 kirjanpitoyksiköstä: kirjanpitoyksikkökattavuus on siis 78 prosenttia. Raportointivuoden 2021 osalta vastaava luku on 49 kirjanpitoyksikköä, mikä tarkoittaa sitä, että 77 prosenttia kaikista valtionhallinnon kirjanpitoyksiköistä julkaisi ensimmäisellä raportointikaudella vastuullisuusraportin. Uusien raportoivien organisaatioiden lisäksi raportointiaktiivisuuden hienoinen kasvu näkyy siis myös kirjanpitoyksikkötasolla.
Henkilötyövuosikattavuus tarjoaa täydentävän näkökulman
Vastuullisuusraporttien lukumäärän ja kirjanpitoyksikkötasoisen tarkastelun ohella on mahdollista haarukoida, millaista valtionhallinnon joukkoa vastuullisuusraportit edustavat henkilötyövuosien tasolla. Henkilötyövuosien näkökulmasta tarkastellaan sitä, kuinka suuri osa valtionhallinnon henkilöstöstä työskentelee sellaisessa organisaatiossa, joka on laatinut toiminnastaan vastuullisuusraportin. Näin saadaan parhaimmillaan kirjanpitoyksikkö- tai organisaatiotasoa monipuolisempi kuva raportoinnin kattavuudesta. Raportointijaksoa 2021 käsittelevien vastuullisuusraporttien henkilötyövuosikattavuus on 90 prosenttia eli 68 564 henkilötyövuotta. Vastaavasti raportointivuonna 2022 kattavuus on 79 prosenttia eli 61 747 henkilötyövuotta. Kattavuuden lasku selittyy pääosin sellaisten organisaatioiden poisjäännillä, joilla on palveluksessaan suuri joukko henkilöstöä.
Mitä vastuullisuusraportoinnin luvut kertovat?
Tarkastelemalla raportointia sekä henkilötyövuosi- että kirjanpitoyksikkötasolla saamme melko kattavan kuvan siitä, kuinka laajalle vastuullisuusraportointi on valtionhallinnossa levinnyt. Kokonaisvaltaisemman tarkastelun myötä voimme ymmärtää paremmin, kuinka monen valtionhallinnon virkamiehen arkeen kestävyys- ja vastuullisuustyö heijastuu.
Vastuullisuusraporttien tunnuslukujen takana piilee tarina valtionhallinnon vastuullisuustyön trendeistä. Takana on vasta kaksi raportointikautta, joten tarinasta on kerrottu vasta ensimmäiset luvut. Kun raportointi jatkuu yhdenmukaisena myös tulevina vuosina, voimme jatkossa hahmottaa tunnuslukujen kautta, miten valtionhallinto vastaa osaltaan kestävän kehityksen haasteisiin ja muokkaa toimintatapojaan vastuullisemmiksi.
Åren för ansvarsrapporteringen i siffror
Organisationer inom statsförvaltningen har nu för två verksamhetsperioder utarbetat ansvarsrapporter enligt de gemensamma anvisningarna. Utvecklingen av statsförvaltningens ansvarsarbete kan redan granskas i ljuset av två års nyckeltal. Granskningen visar att rapporteringsaktiviteten ökar ur organisations- och bokföringsperspektiv, men att trenden för årsverken inte är lika entydig.
Sammanfattningen av ansvarsrapporterna berättar en del av sanningen
Statsförvaltningens gemensamma anvisningar för ansvarsrapporteringen publicerades hösten 2021. Ansvarsrapporteringen inom statsförvaltningen ger en enhetlig referensram för rapporteringen. Av nyckeltalen för de rapporter som utarbetats utifrån anvisningarna finns redan en tidsserie som omfattar två rapporteringsperioder. Engagemanget för hållbar och ansvarsfull verksamhet vid organisationerna inom statsförvaltningen återspeglas tydligt i nyckeltalen för ansvarsrapporteringen: under en granskningsperiod på två år har rapporteringsaktiviteten ökat med många indikatorer.
Statskontoret utarbetar varje år en sammanfattning av ansvarsrapporterna på statsförvaltningsnivå. De sammanställer huvudbudskapen från föregående rapporteringsår. Sammanfattningen berättar dock inte hela sanningen om rapporteringsperiodens nyckeltal. I rapporteringsanvisningarna rekommenderas att ansvarsrapporterna publiceras våren efter rapporteringsåret. Rekommendationen grundar sig bland annat på att det också tar tid att sammanställa sammanfattningen, på grund av tidsschemat inkluderas alltså endast de rapporter som har publicerats senast i början av innevarande år. I texten fördjupar man sig i nyckeltalen för de två första rapporteringsåren i sin helhet och granskningen utvidgas till att omfatta även de rapporter som inte hunnit med i de officiella sammanfattningarna från tidigare år.
Rapporteringsaktiviteten ökar på organisations- och bokföringsenhetsnivå
År 2023 publicerades sammanlagt 58 ansvarsrapporter som behandlar ansvarsarbetet under rapporteringsperioden 2022. Av dessa rapporter inkluderades 56 (52 från statsförvaltningen, 4 från den offentliga förvaltningen) i en sammanfattning som sammanställdes av Statskontoret. Under 2022 publicerades sammanlagt 55 rapporter som presenterar ansvarsåtgärder under rapporteringsperioden 2021: 49 ansvarsrapporter (46 från statsförvaltningen, 3 från andra håll inom den offentliga förvaltningen) kom med i sammanfattningen 2021.
Ansvarsrapporternas fördelning och omfattning kan också granskas på bokföringsenhetsnivå. Enligt Statskontorets anvisningar är det möjligt att utarbeta rapporten på förvaltningsområdes-, ämbetsverks- eller bokföringsenhetsnivå. I Statskontorets sammanfattning har bokföringsenheten valts till granskningsnivå eftersom rapporten oftast sammanställs enligt bokföringsenheterna. Ansvarsrapporter för rapporteringsåret 2022 publicerades av sammanlagt 50 bokföringsenheter: bokföringsenheternas omfattning är alltså 78 procent. För rapporteringsåret 2021 är motsvarande siffra 49 bokföringsenheter, vilket innebär att 77 procent av alla bokföringsenheter inom statsförvaltningen publicerade en ansvarsrapport under den första rapporteringsperioden. Utöver de nya rapporterande organisationerna syns en liten ökning i rapporteringsaktiviteten alltså också på bokföringsenhetsnivå.
Omfattningen av årsverken ger ett kompletterande perspektiv
Vid sidan av antalet ansvarsrapporter och granskningen på bokföringsenhetsnivå är det möjligt att avgöra vilken statsförvaltningsgrupp ansvarsrapporterna representerar i fråga om årsverken. Ur årsverkenas perspektiv granskas hur stor del av statsförvaltningens anställda som arbetar i en organisation som har utarbetat en ansvarsrapport i sin verksamhet. På så sätt får man i bästa fall en mångsidigare bild av rapporteringens omfattning än på endast bokföringsenhets- eller organisationsnivå. Ansvarsrapporterna för rapporteringsperioden 2021 har en årsverksomfattning på 90 procent, dvs 68 564 årsverken. På motsvarande sätt är omfattningen under rapporteringsåret 2022 79 procent, dvs. 61 747 årsverken. Den minskade omfattningen förklaras i huvudsak av att organisationer med en stor personalstyrka uteblir.
Vad berättar talen i ansvarsrapporteringen?
Genom att granska rapporteringen på både årsverkesnivå och bokföringsenhetsnivå får vi en tämligen heltäckande bild av hur omfattande ansvarsrapporteringen har spridit sig inom statsförvaltningen. I och med en mer övergripande granskning kan vi bättre förstå hur hållbarhets- och ansvarsarbetet återspeglas i statsförvaltningens tjänstemäns vardag.
Bakom nyckeltalen i ansvarsrapporterna döljer sig en beskrivning om trenderna i statsförvaltningens ansvarsarbete. Vi har bara två rapporteringsperioder bakom oss, så det är endast de första talen som har beskrivits i berättelsen. När rapporteringen fortsätter enhetlig även under de kommande åren kan vi i fortsättningen med hjälp av nyckeltal gestalta hur statsförvaltningen svarar på utmaningarna inom hållbar utveckling och omformar sina verksamhetssätt så att de blir mer ansvarsfulla.