Talouden vaisu kehitys, luonnonvarojen rajallisuus ja uudenlaiset hyvinvoinnin haasteet koettelevat yhteiskuntien vakautta kaikkialla maailmassa. Nopean yhteiskunnallisen muutoksen ja yleisen valveutumisen myötä vastuullisuusraportoinnista on viime vuosina kehittynyt organisaatioille tärkeä maineen- ja riskienhallinnan työkalu, jonka huomiotta jättäminen ei ole enää vaihtoehto.
Epävarmuutta lisäävät globaalit muutosvoimat ja voimakkaasti kilpaillut markkinat haastavat kohti strategista ketteryyttä, jossa kestävyys on tärkeä osa organisaatioiden toiminnan suunnittelua, tekemistä ja vaikutuksia. Suomessa hallitus on ensimmäisten EU-maiden joukossa ottanut vakavasti monet yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät vastuullisuusteemat ja kansainväliset sitoumukset, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. Seuraava askel kohti valtion kestävää tulevaisuutta on vastuullisuusraportointi, jolle hahmotellaan yhtenäisiä raportointikäytäntöjä Valtiokonttorin tukemana.
Muutoksen aallonharjalla
Globaalien haasteiden ratkomisen kasvava kysyntä ja jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö haastavat valtion ydintehtävien toteuttamisen tapoja ja prosesseja. Vastuullisuuden ytimessä on kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan. Luottamusta, kuten myös kestävää kehitystä, tulisikin edistää kokonaisvaltaisesti huomioimalla taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen ulottuvuus tasapuolisesti.
Vastuullisuus osana hyvää hallintoa on sisäänrakennettu kaikkien valtion organisaatioiden toimintaan. Julkisen talouden tietojen, kuten erilaisten rekistereiden ja tilastotiedon, avoin jakaminen on osa hyvään hallintoon kuuluvaa tilivelvollisuutta. Vastuullisuusraportin avulla organisaatio viestii sidosryhmilleen, kuten kansalaisille, jo olemassa olevan toimintansa lisäksi siitä, miten organisaatio aikoo kehittää toimintaansa entistä kestävämpään suuntaan. Yhteiskunta- ja yritysvastuussa onkin pohjimmiltaan kysymys siitä, millaisen vaikutuksen yritykset, julkinen hallinto tai muut yhteisöt jättävät ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin.
Valtiotasoinen raportointi ja vertailtavuus edellyttävät yhtenäisiä raportointikäytäntöjä
Erilaisten hankkeiden vaikuttavuuden ja hyötyjen tavoittelua tukee konkreettisten tavoitteiden muotoilu kvantitatiiviseen muotoon ja tavoitteiden toteutumisen seuraaminen – niin myös vastuullisuuden viitekehyksessä. Jotta valtion virastojen vastuullisuustyötä voitaisiin vertailla yli virasto- ja hallinnonalarajojen, vastuullisuusraportoinnille tarvitaan riittävän yhtenäinen raportointikehys, joka huomioi toimijoiden vaihtelevat substanssialat ja toimintaympäristöt.
Kevään 2020 aikana Valtiokonttori suunnittelee yhdessä pilottiryhmän virastojen kanssa raportointimenetelmää, joka perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteille (SDG) ja Global Reporting Initiative -säätiön GRI-standardeille. Pilottivirastot tulevat laatimaan vastuullisuusraportin jo vuoden 2019 osalta, kun muut valtion virastot laativat vastuullisuusraportoinnin vuodesta 2020 alkaen.
Vastuullisuus – miksi siitä pitää raportoida?
Valtion vastuullisuusraportoinnin tarkoituksena on suunnata katseet kohti tulevaisuuden hallintomaisemaa sekä tukea kestävämpää ja vastuullisempaa virastoarkea. Vastuullisuus on organisaatioille strateginen väline lisätä ja kehittää toimintansa avoimuutta ja kestävyyttä. Raportoinnin hyödyt riippuvat monesti kuitenkin siitä, tarkastellaanko vastuullisuuden kannalta olennaisia asioita ja asetetaanko raportoinnille tavoitteet, joihin organisaatio on sitoutunut. Hyötyihin vaikuttaa merkittävästi myös se, seurataanko tavoitteita muuttujilla, jotka todella mittaavat tavoitteiden toteutumista.
Vastuullisuusraportointia tulisikin tarkastella polkuna, jonka alussa virastot jakavat tietoa vastuullisesta toiminnastaan ja suunnitelmistaan kasvattaa toimintansa vastuullisuutta, eli tekevät toimintansa vastuullisuuden näkyväksi ja kehittävät sitä suunnitelmallisesti. Raportoinnin tavoitteena on, että ajan myötä vuosittain julkaistavasta vastuullisuusraportista muodostuu valtion virastoille yhteinen seurantaväline, jossa arvioidaan objektiivisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista. Muuttuva työelämä ja uusien sukupolvien työelämään liittyvät arvot johtanevat siihen, että vastuullisuusraportoinnista muodostuu myös keino houkutella osaajia valtion tehtävien toteuttamiseen ja kehittämiseen myös tulevaisuudessa.
Tutustu tarkemmin valtion vastuullisuusraportointiin >
Kirjoittajat: Henni Purtonen ja Katri Kanerva, Valtiokonttori
VTM Henni Purtonen työskentelee Valtiokonttorissa Talous, tieto ja työelämä -toimialan viestintäasiantuntijana ja vastuullisuusraportointihankkeen koordinaattorina. Hän uskoo, että vastuullisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kysyntä kasvaa tulevina vuosina ja muuttaa organisaatioiden, sijoittajien ja kansalaisten tapoja suunnitella, kehittää, hankkia ja toimia.
KTM VTM Katri Kanerva työskentelee Valtiokonttorissa Talous, tieto ja työelämä -toimialalla taloushallintoasiantuntijana ja vastuullisuusraportointihankkeen koordinaattorina. Hän on innoissaan vastuullisuusraportoinnin laajenemisesta valtiolla erityisesti siksi, että sen avulla paitsi tuodaan olemassa oleva vastuullisuustyö näkyväksi, myös mahdollisesti löydetään uusia näkökulmia valtion ydintehtävien toteuttamiseen.
