Ilmastonmuutokseen liittyvä sivupolku toiminnassamme on, että useat siviilikriisinhallinnan asiantuntijat työskentelevät alueilla, joihin ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat voimakkaimmin, ja operaatiot tuottavat lisää päästöjä toimialueillaan. Nämä päästöt eivät näy Kriisinhallintakeskuksen hiili- tai vastuullisuusraportissa, mutta tämäkin haaste tiedostetaan, kirjoittaa Kriisinhallintakeskuksen tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Julia Evans.
Kriisinhallintakeskus CMC Finland aloitti monen muun organisaation tavoin vastuullisuusraportoinnin Valtiokonttorin ohjeistusten mukaisesti vuonna 2021. Keskuksessa oli jo aiemmin valmisteltu kestävän kehityksen strategiaa vastuullisuustyön avuksi YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden pohjalta, joten vastuullisuusraportointiin oli luontevaa valita samat tavoitteet, jotka oli jo strategiatyössä tunnistettu Kriisinhallintakeskukselle tärkeiksi.
Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kansainvälisestä luonteesta johtuen suurimmat päästömme muodostuvat lähettämiemme asiantuntijoidemme sekä henkilökunnan lennoista, joista ensin mainittuun on myös vaikea vaikuttaa. Tunnistimme kuitenkin jo olemassa olevia hyviä käytäntöjämme sekä mahdollisuuksia ilmastokestävämpään toimintaan.
Kriisinhallintakeskus kouluttaa, rekrytoi ja varustaa siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita ja vaalitarkkailijoita työskentelemään kansainvälisiin operaatioihin sekä tekee alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Keskuksen lähettämien asiantuntijoiden työ operaatioissa liittyy olennaisesti rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja hyvään hallintoon (SDG 16) sekä yhteistyöhön kumppanimaiden viranomaisten kanssa ja heidän kyvykkyyksiensä tukemiseen (SDG 17). Asiantuntijat edistävät työssään myös sukupuolten tasa-arvoa (SDG 5) sekä vähentävät eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä (SDG 10). Vuoden 2021 aikana Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskenteli yhteensä 168 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. He työskentelivät 42 eri operaatiossa 28 eri maassa. Asiantuntijoista naisia oli 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia. Keskuksessa työskentelee Suomessa kolmisenkymmentä henkilöä.
Vastuullisuusraporttia kootessa oli tärkeää aluksi hahmottaa ja sanoittaa, mitä Kriisinhallintakeskus tekee Suomessa ja mihin toisaalta vaikutamme välillisesti kohdemaissa kriisinhallintaoperaatioihin lähettämiemme asiantuntijoiden kautta.
Raportoimme ensimmäisessä vastuullisuusraportissamme myös vastuullisesta kuluttamisesta (SDG 12) ja ilmastoteoista (SDG 13). Näihin tavoitteisiin Kriisinhallintakeskus voi enimmäkseen vaikuttaa omassa toiminnassaan Suomessa pienentämällä jalanjälkeään. Hankintojen osalta vastuullisuusraportointi toi organisaatiomme sisällä jo olemassa olleita kestäviä käytäntöjä näkyviksi, kun niitä listattiin yhdessä raporttiin. Esimerkiksi koulutuksissa ja logistiikassa meillä on jo pitkään tehty ekologisia valintoja. Tänä vuonna henkilökuntamme keskusteli myös ilmastokestävistä tarjoiluista ja päätimme tarjota tilaisuuksissa aina kasvisruokaa ja mahdollisuuksien mukaan Reilun kaupan tuotteita sekä lähiruokaa. Tarjoilut koettiin tärkeäksi viestiksi näyttää esimerkkiä omalta osaltamme ja tukea kestävää ruoantuotantoa.
Ilmastotekojen suhteen olemme sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä puoleen vuoden 2018 lähtötasosta vuoteen 2027 mennessä ja 75% vuoteen 2035 mennessä, kuten koko muukin sisäministeriön hallinnonala. Tavoite on kunnianhimoinen.
Kriisinhallintakeskukselle kaikkein suurin päästölähde ovat asiantuntijoiden lennot toimialueille. Meno- ja paluumatkojen lisäksi asiantuntijoilla on oikeus edestakaisiin huoltolentoihin Suomeen puolivuosittain Kriisinhallintakeskuksen järjestämänä. Marraskuussa 2022 Kriisinhallintakeskuksen lähettämänä työskenteli 113 asiantuntijaa, mutta määrää pyritään lisäämään tulevaisuudessa 150:een, joka on Suomen määrällinen tavoite siviilikriisinhallintaosallistumiselle.
Asiantuntijoiden lennoista syntyy merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, joita ei tällä hetkellä ole mahdollista kompensoida mitenkään. Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa pakollisten lentojen päästöt saataisiin kompensoitua myös valtionhallinnossa.
Vuonna 2021 Kriisinhallintakeskuksen oman henkilökunnan virkamatkat olivat vielä koronarajoitusten vuoksi minimissä, mutta seuraavassa vastuullisuusraportissa nämä matkat todettaneen toiseksi merkittäväksi päästölähteeksi. Korona-ajan jälkeen osallistutaan taas kansainvälisiin lähitapahtumiin, ja kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset koetaan vaikuttavimmiksi ja arvokkaammiksi kuin etäosallistuminen. Hiilidioksidipäästöjä pitäisi kuitenkin vähentää suunnitelmallisesti, joten jostakin on karsittava.
Ajatuksia herättävä ilmastonmuutokseen liittyvä sivupolku toiminnassamme on, että useat siviilikriisinhallinnan asiantuntijat työskentelevät alueilla, joihin ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat voimakkaimmin, esimerkiksi Afrikan sarvessa ja Sahelin alueella. Kriisinhallintaoperaatiot tuottavat lisää päästöjä toimialueillaan, jotka jo muutenkin kärsivät ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Nämä päästöt eivät näy Kriisinhallintakeskuksen hiili- tai vastuullisuusraportissa, mutta tämäkin haaste tiedostetaan. Voimme ainakin kannustaa Kriisinhallintakeskuksen palveluksessa olevia asiantuntijoita toimimaan kestävästi asemapaikoissaan. Kansainvälisillä organisaatioilla on omat ohjelmansa operaatioiden päästöjen rajoittamiseksi. Kriisinhallintakeskus seuraa tätä kehitystä ja tuemme organisaatioita esimerkiksi avaamalla suomalaisten haettavaksi ympäristöasiantuntijoiden tehtäviä operaatioissa.
Prosessina ensimmäisen vastuullisuusraportin koostaminen oli hyvä keino kartoittaa työyhteisössä, miten kestävä kehitys liittyy omaan työhömme ja missä asioissa voimme edistää sitä itse. Vastuullisuusteemoista keskustelu teki oman työmme yhteyden kestävän kehityksen tavoitteisiin näkyväksi. Vastuullisuusraportoinnin haasteena on kuitenkin mielestäni se, että on helppoa kehua tehtyä hyvää kädenjälkeä ja sitten jättää toiminnan negatiiviset vaikutukset pieneen rooliin. Ilmastokriisissä on kuitenkin kaikkein kiireellisintä vähentää hiilidioksidipäästöjä kestävälle tasolle. Seuraavaa vastuullisuusraporttia varten meidän on asetettava päästöille selkeät vähennystavoitteet ja kehittää tavoitteiden seurantamittareita, joilla todennetaan saavutetut tulokset.
Lue Kriisinhallintakeskuksen vastuullisuusraportti 2021 täältä.
Kirjoitus on osa Vastuullisuus näkyväksi -blogisarjaa, joka tarkastelee valtionhallinnon vastuullisuusraportointia erilaisista näkökulmista ja antaa äänen eri toimijoille.
