Miten tekoälystä voi saada ilon ja hyödyn irti? Se tiedetään Verohallinnossa, jossa tekoälystä on tulossa rohkean kokeilun ja ahkeran harjoittelun kautta työntekemisen apuri ja sparraaja. Kokeilu on tuonut esiin myös aivan uuden työelämätaidon.
Verohallinnolla on pitkät perinteet omasta verkkokurssituotannosta vuodesta 2001 alkaen. Verkko-oppimisen ympäristö ja kulttuuri ovat kehittyneet digimaailman kehittymisen myötä, ja nyt mukaan on tullut myös tekoäly. Toukokuussa 2024 asian äärellä käärittiin hihat ja käynnistettiin generatiivista tekoälyä hyödyntäviä kokeilu.
Eeva Hankajoella on yli 20 vuoden kokemus verkko-oppimisen tuotannosta ja osaamisen kehittämisestä.
”Tuotamme verkkokurssit omin voimin, sillä substanssiosaamisemme ei ole ostettavissa. Ja koska itseopiskeltavien verkkokurssien sisällöntuotanto vaatii tekijöiltämme paljon työaikaa, halusimme tehostaa tuotannon eri vaiheita testaamalla niissä tekoälyn hyödyntämistä”, henkilöstöasiantuntija Eeva Hankajoki kertoo.
”Lähdimme kokeilemaan, mihin tekoäly taipuu ja mitä hyötyjä siitä voidaan saada irti. Tavoitteenamme oli vähentää sisällöntuottajien kognitiivista kuormaa sekä varmistaa tulevan opiskelun vaikuttavuus. Oppijaystävällisyyden lisäksi kokeilussa korostuivat visuaalisuuteen, kieliversioihin, kielenhuoltoon ja kuvapankin rikastuttamiseen liittyvät asiat.”
”Joissakin asioissa tekoäly on aivan ylivoimainen”
Verohallinnon itseopiskeltavissa verkkokursseissa on vuosien varrella riittänyt haasteita, sillä olemassa olevat oppimateriaalit syventävine tietolinkkeineen ja veroalan erikoistermistöineen ovat jo sinänsä oma lukunsa. Tekoälykokeilun aikana esimerkiksi vero.fi -sivustolla julkaistuista syventävistä ohjeista tuotettiin oppimistavoitteiden mukaisia tiivistelmiä substanssiin perehtymisen tueksi.
”Aiheina olivat muun muassa luovutusvoittoverotuksen ja varainsiirtoverotuksen perusteet. Kokeilun aikana tehtyä toimintaa raportoitiin ja saavutettuja hyötyjä sekä haittoja todennettiin koko ajan. Hyödyt osoittautuivat kiistattomiksi”, tekoälyn kokeiluhankkeesta silminnähden innoissaan oleva Eeva summaa.
”Tekoälyn avulla opiskeltavasta tiedosta saatiin testauksen ja kokeilujen kautta huomattavasti helpommin omaksuttavaa ja opiskelijaystävällisempää. Haastavasta kapulakielestä tuli ymmärrettävämpää, visuaalinen ilme ja kuvamaailmaa rikastuivat sisältöjä tukevaksi ja kääntämisen läpimenoaika nopeutui. Joissakin asioissa, kuten kysymysten generoinnissa, tekoäly on aivan ylivoimainen.”
”Asiantuntijuus ei katoa tekoälyn myötä mihinkään”
Tekoäly vastasi kokeilun kautta odotuksiin tuoden assistenttina helpotusta moniin työtehtäviin. Esimerkiksi tiivistelmien tekemisessä, kielenhuollossa, käännöksissä, tekstin tuotannossa ja kuvitusten toteuttamisessa työaikasäästöiksi laskettiin kokemustiedon kautta jopa 50-80 prosenttia.
Eevan mukaan tekoäly sopii mainiosti oppimisprosessin suunnitteluun. Se helpottaa suuresti myös niin sanottua tyhjän paperin syndroomaa tekstin tuotannon sparrauskaverina. Säästetyn työajan ohella tekoäly vähentää parhaimmillaan merkittävästi kognitiivista kuormaa.
”Tekoälyltä ei kuitenkaan pidä odottaa liikaa. Kokeilussamme sen käyttöön sisältyi aina asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia ja muokkauskierroksia. Kun tekoälyä käytetään, kannattaa jäsentää tarkasti, mitä siltä halutaan. Asiantuntijuus ei katoa tekoälyn myötä mihinkään”, Eeva muistuttaa.
”Promptaustaito on yksi tulevaisuuden työntekijätaidoista”
Merkittäväksi osaamisalueeksi nousi omien promptaustaitojen kehittäminen. Promptaamisella tarkoitetaan tekoälyn ohjaamista kohti haluttua lopputulosta antamalle sille syötteitä tai ohjeita.
”Promptaustaito on yksi tulevaisuuden työntekijätaidoista, jonka ansiosta tekoälystä voi saada kaiken ilon ja hyödyn irti. Jos tekoälyä käskyttää, se vastaa käskyttämällä. Tekoälyynkin saa tartutettua substantiivitaudin”, Eeva naurahtaa. Substantiivitaudissa ei esimerkiksi tehdä vaan toteutetaan tekemistä.
”Promptaamistaidon ohella myös kuvien tuottamisen opetteleminen vie oman aikansa, jotta kuvaan tulee vaikkapa toivottu tyylisuunta ja värimaailma. Työkaluna tekoäly kehittyy koko ajan ja se on tullut meille jäädäkseen. Kokeilu osoitti, ettemme halua luopua sen hyödyntämisestä”, Eeva tuumii.
”Ovatko tekoälytyökalut totta vai hypeä?”
Virpi Pikkarainen johtaa Tekoälyn hyödyntäminen Verohallinnossa-hanketta.
Samaa mieltä on hankejohtaja Virpi Pikkarainen, joka luotsaa nyt vuoteen 2027 asti ulottuvaa tekoälyn toteutushanketta. Verkkokurssituotannon lisäksi generatiivista tekoälyä kokeiltiin viime vuonna muun muassa käännöstyön, lain valmistelun ja tulkinnan, viestinnän ja chatbotin sisällöntuotannon tukena sekä helpottamassa tietojen löytymistä.
”Kokeilumme saivat vauhtia valtionhallinnon säästö- ja tehostamistarpeista. Lähdimme innokkaasti ja rohkeasti kokeilemaan sekä yhdessä katsomaan, ovatko tekoälytyökalut totta vai hypeä. Hyvä niin, sillä kokeilut osoittivat, että tekoäly on kehittynyt sille tasolle, että siitä on oikeasti hyötyä”, Virpi sanoo.
”On ollut iIahduttavaa nähdä, ettei tekoälyä käyttävän tarvitse olla teknologiaihminen. Kyse ei ole teknologisesta haasteesta, vaan muutosjohtamisen haasteesta ja uuden työelämätaidon oppimisesta. Tekoälyn opettelua voisi verrata aikaan, jolloin opettelimme kännykän käyttöä.”
”Tekoälyyn kannattaa suhtautua avoimesti ja uteliaasti”
Ilahduttavaa Virpin mukaan on sekin, että tekoälyn kanssa pääsee eteenpäin suhteellisen pienellä vaivalla ja investoinneilla – hyötyihin suhteutettuna.
”Usein pelätään sitä, että tekoäly korvaa ihmisen. Näin ei käy varmastikaan pitkään aikaan, mutta tekoäly muuttaa väistämättä työtämme ja koko työelämäämme. Tekoälyyn kannattaa suhtautua avoimesti ja uteliaasti. Kannustamme kaikkia valtionhallinnon toimijoita kokeilemaan”, Virpi innostaa.
“Tänä vuonna kasvatamme yleistä tekoälyosaamistamme ja tavoittelemme sitä, että tekoälystä tulee meille arjen työkaveri. Käynnistämme entistä haastavampia kokeiluja, jotta opimme hyödyntämisestä lisää. Siirrymme ChatGPT:stä Microsoft Copilotiin, johon kaikki tekoälyn käyttäjät saavat koulutuksen.”
Verohallinnossa tekoäly on osoittautunut hypen sijaan todeksi ja lopulta aika inhimilliseksikin apuriksi, jonka kanssa voi keskustella ja sparrailla.
Jutussa olevat kuvituskuvat on toteutettu Verohallinnossa ChatGPT:llä.
