Tärkeimmät osaamisen kohteet tulevaisuuden työelämässä liittyvät viestintä-, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoihin, digitaalisuuden luovaan hyödyntämiseen sekä valmentavaan johtamiseen. Myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämisellä on suuri merkitys jatkuvasti nopealla tahdilla muuttuvassa maailmassa.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen vuoden 2019 kehityskohteeksi valikoitui viestintä ja vuorovaikutus, sillä näiden teemojen tärkeys korostuu ihmisläheisen vastuualueen toiminnassa. Kehityshankkeen myötä huomattiin, kuinka viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla voidaan parantaa vastuualueen tunnettavuutta, mainetta sekä työn sujuvuutta.
Jokavuotisen työtyytyväisyyskyselyn perusteella vastuualue arvioi, mitkä ovat teemoja, joita olisi syytä lähteä kehittämään vastuualueen toiminnassa. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen nousivat teemoiksi, joiden kehittämisellä vastuualueen toimintaa voitaisiin viedä eteenpäin. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen keskittyi sekä sisäiseen että ulkoiseen toimintaan. Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen johtaja Veijo Kosolan mukaan kehityshankkeen myötä on pystytty parantamaan oman työyhteisön sisäistä ilmapiiriä, sekä työskentelyä ulkoisten asiakkaiden kanssa.
– Mitä paremmin voimme olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa, sitä paremmin asiat hoituvat, Kosola kommentoi.
Kohti digitaalisuutta ja parempaa viestintää
Kehityshanke viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamiseksi koostui opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueella kolmesta osa-alueesta. Ensin uudistettiin vastuualueen vuosittainen kehittämispäivä, jossa haluttiin korostaa yhteenkuuluvuutta, yhteistyöhenkeä sekä toisten arvostamista. Päivä nimettiin tähtikiertueeksi ja sen teema ”jokainen on tähti” toi esille jokaisen vastuualueen työntekijän tärkeyttä.
Toisena kehityksen osa-alueena toimi eOppivan hyödyntäminen työyhteisössä. Perinteisessä kehittämispäivässä eOppivan kautta tehtiin koulutus Läsnäoleva vuorovaikutus. Koulutuksen sisällyttäminen osaksi perinteistä koulutuspäivää oli vastuualueelle täysin uudenlainen kokeilu, joka tuki sekä vastuualueen omia kehitystavoitteita että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston laajempia tavoitteita oppimisen vuodesta. E-oppimisen hyödyntäminen on osa uudenlaisten menetelmien käyttöönottoa, jolla vastuualue on pyrkinyt kehittämään digitaalisuuden hyödyntämistä työssään.
Kolmas, ja kenties näkyvin vaihe, kehityshankkeessa oli vastuualueen esittelyvideon tekeminen. Videolla pyrittiin tuomaan vastuualueen toimintaa näkyvämmäksi sekä helposti lähestyttävämmäksi. Videon hyödyntäminen oli uudenlainen, hieman rohkeakin kokeilu, josta vastuualue on saanut runsaasti hyvää palautetta, Kosola kertoo. Videon avulla luotiin positiivinen kuva vastuualueesta, jonka kanssa on mukava olla vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä.
Kehityshanke opetti uudenlaisista tapaa viestiä
Opetus- ja kulttuuritoimen kehityshanke opetti paljon uudenlaisten viestintämahdollisuuksien, kuten sosiaalisen median, hyödyntämisestä työssä. Esittelyvideon tekeminen oli mielekäs projekti, joka avasi silmiä uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotosta. Videon myötä onnistuttiin tuomaan vastuualueen toimintaa helposti lähestyttäväksi.
– Vaikka aluehallintovirasto on valvova viranomainen, meihin tulee voida ottaa rohkeasti yhteyttä. Videon avulla pystyimme tuomaan vastuualuetta tunnetummaksi sekä häivyttämään viraston ehkä hieman pelottavaakin mainetta, Kosola analysoi.
Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen opetti myös vastuualueen sisäisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. Pienillä asioilla voidaan vaikuttaa positiivisen fiiliksen luomiseen sekä työn sujuvuuteen. Myös työstä saatu hyvä palaute ja uuden oppiminen heijastuvat henkilöstön työhyvinvointiin.
Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue järjestää paljon erilaisia koulutuksia, joiden järjestämisessä on nyt hyödynnetty webinaareja sekä monipuolista verkkoviestintää. Vaikka webinaarit ja sosiaalinen media ovat hyödyllisiä työvälineitä etenkin poikkeusoloissa, ei niihin täysin siirtyminen ole Kosolan mukaan toivottavaa. Sähköiset toimintatavat voivat kuitenkin tukea koulutuksia usealla tapaa. Uudenlaisten vuorovaikutuskeinojen tuominen perinteisten keinojen rinnalle rikastuttaa työskentelyä ja tuo uusia mahdollisuuksia. Siitä huolimatta Kosola korostaa myös koulutustilaisuuksien mahdollistaman fyysisen läsnäolon tärkeyttä.
Rohkeutta tarttua kokeiluihin
Vuoden 2019 kehityshanke viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisestä oli Kosolan mukaan positiivinen kokemus. Sen vuoksi viestintä ja vuorovaikutus valikoituivat myös vuoden 2020 kehitysteemoiksi, joita täydentää yhdessä tekeminen. Edellisen vuoden opit uudenlaisesta digitaalisesta vuorovaikutuksesta ottivat suuren harppauksen eteenpäin poikkeusolojen myötä, kun henkilöstö siirtyi etätöihin.
Kokeilu oli monella tapaa positiivinen ja mahdollisti uuden oppimisen sekä työnteon kehittämisen.
Kosola rohkaiseekin virastoja kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja ja miettimään, miten omaa toimintaa voidaan parantaa.
– Suuria virheitä kehittämisen aikana tuskin tulee. Jos todetaan, ettei kehittäminen onnistunut tai vienyt toimintaa haluttuun suuntaan, on tulos sekin. Kokeilujen myötä kuitenkin oppii uutta ja löytää uusia toimintatapoja. Sitä mikä ei toimi, voidaan kehittää taas eteenpäin, Kosola rohkaisee.
Hanke asetettiin ehdolle Kaiku-palkinnon saajaksi. Kaikki 11 ehdokasta esitellään Valtiolla.fi-sivustolla ennen voittajan valintaa. Kaiku-palkinto julkaistaan 20.toukokuuta kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa.
