Hypätään välillä laatikon ulkopuolelle tarkastelemaan ympäröivää maailmaa
Filosofi Immanuel Kant pohti, että ymmärrys vaatii käsityksen ajasta, paikasta ja syy-seuraussuhteesta eli kausaliteetista. Kausaalisuhteita on aina ja kaikkialla, ja ne liittyvät toinen toisiinsa ristiin rastiin. Ei ihme, jos ympäristön kannalta paras valinta tai paras tapa toimia eivät useinkaan ole selviöitä. Sama toimintatapa voi olla yhden ihmisen mielestä hyvä ja toisen mielestä huono, sillä tietomme, kulttuurimme, elämänkokemuksemme ja tapamme katsella maailmaa eivät ole yhteneväisiä. Nuorempana mietin, miksi australialaiset eivät elele pää alaspäin. Sitten ymmärsin, että maailmankaikkeudessa ei ole ylä- tai alapuolta. Suunta riippuu siitä, mistä suunnasta maailmankaikkeutta katsellaan. Ensimmäiset maapallon pyöreäksi tietäneet tähtikarttojen piirtäjät varmaankin elelivät hyvän matkaa päiväntasaajasta pohjoiseen, ja ajattelivat maailmankaikkeutta omasta näkökulmastaan ”normaalisti” – pää ylöspäin. Joskus on hyvä astua laatikon ulkopuolelle tarkastelemaan ympäröivää maailmaa kaikkine sen ilmiöineen eri näkökulmista.
Väistämättä törmäämme ristiriitaisuuksiin kestävää kehitystä toteutettaessa. Kestävän kehityksen ajatuksena on, että pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon inhimillistä hyvää mahdollisimman vähäisillä luonnonvaroilla. Tällöin tulee erityisen tärkeäksi hypätä laatikon ulkopuolelle tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Eri näkökulmien tarkastelu tuo meille myös mahdollisuuksia kääntää mahdolliset ristiriitaiset tavoitteet samansuuntaisiksi. Esimerkiksi elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun välillä voi nähdä ristiriitaisuuksia, mutta niitä voidaan kehittää myös rinnakkain kummankin eduksi, esimerkkinä kiertotalous. Tarkastelu mutkistuu entisestään, kun huomioimme myös sosiaaliset näkökohdat. Kuinka paljon laitamme rahaa ympäristönsuojeluun ja kuinka paljon vaikkapa vanhustenhoitoon? Toisaalta, ovatko nämäkään asiat loppujen lopuksi ristiriidassa keskenään niin paljoa kuin ehkä aluksi ajattelemme? Esimerkiksi vanhustenhoito on palvelulähtöinen ala, joka kuluttaa suhteellisen vähän luonnonvaroja ja joka tuo työtä. Työ ja sen myötä palkka mahdollistavat hieman kalliimmat, mutta ympäristöystävällisemmät ostokset ruoka- tai vaatekaupassa. Palaamme jälleen syy-seuraussuhteiden monimutkaiseen verkkoon.
Hämeen Ely-keskus toimimassa Kanta- ja Päijät-Hämeen hyväksi
Hämeen ELY-keskuksen tehtäväkenttä on laaja sisältäen niin ympäristön- ja luonnonsuojeluun kuin elinkeinoihin, rahoitukseen ja työvoimaankin liittyviä tehtäviä. Ovatko ELY:n elinkeino- ja ympäristöpuolen tehtävät ovat ristiriidassa keskenään? Tätä kysymystä voidaan tarkastella muun muassa Hämeen ympäristöstrategia -teemaisen uutiskirjeemme perusteella, johon yksiköidemme päälliköt kirjoittivat omat tekstinsä siitä, kuinka strategiaa toteutetaan heidän yksiköissään. Teksteistä on poimittu alle joitakin asioita lyhyesti tiivistäen. Ympäristönäkökulma otetaan vahvasti mukaan myös Hämeen ELY-keskuksen uuden strategiakauden valmistelussa, mikä tulee jatkossa ohjaamaan yksiköitämme.
ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu paljon erilaisia pohja- ja pintavesien hoitoon sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tehtäviä. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman toteuttaminen sekä Natura 2000 -alueiden suotuisan suojelun tason ylläpitäminen ovat myös ELY:n tehtäviä. Tärkeää on myös ympäristötiedon jakaminen ELY:n ulkopuolelle, sillä tieto vaikuttaa päätöksentekoon. Hämeen ympäristöstrategiaa toteuttavat myös ympäristönvaikutusten arviointiprosessit ja ympäristölupavelvollisiin laitoksiin kohdistuvat valvontatehtävät, jätesuunnitelmien tavoitteiden edistäminen, sekä useat maaperään, maankäyttöön tai vesistöihin liittyvät lausunto-, suunnittelu- ja ilmoitusten käsittelytehtävät.
Maaseutuyksikön tehtävät toimivat aasinsiltana selkeistä ympäristö- ja luonnonsuojelutöistä elinkeinopuolen tehtäviin, sillä maataloudessa elinkeino- ja ympäristöasiat sulautuvat tiiviisti toisiinsa. ELY-keskus toimii yhtenä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteuttajana muun muassa maatilojen investointien rahoittajan sekä ympäristösopimusten tekijän rooleissa. Maaseutuohjelmalla tähdätään maaseudun elinvoimaisena pitämiseen, ympäristön tilan parantamiseen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Nämä kaikki seikat toteuttavat Hämeen ympäristöstrategiaa.
ELY-keskus tekee Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yritystuki- ja toimintaympäristötukipäätökset sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituspäätökset. EAKR-rahoituksesta kohdistuu vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin Suomessa 25%. Myös ESR-hankehakemusten suunnitelmaan täytyy kirjata, mikä on hankkeen suhde vähähiilisyyteen. ESR-hankkeissa painottuvat sosiaaliset näkökohdat, jotka ovat tärkeä osa kestävää kehitystä, ja kuten yllä todettiin, sosiaalisilla näkökohdilla voi olla syy-seuraussuhteita myös selkeisiin ympäristönäkökohtiin.
Maksatus- ja tarkastusyksikössä hankkeiden tarkasteluun kuuluu kestävä kehitys sen kaikissa kolmessa ulottuvuudessa, joita ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Asiakas arvioi näitä asioita tukea hakiessaan, ja toteutumista seurataan koko hankkeen elinkaaren ajan. ELY-keskus tekee myös koulutushankintoja ja on mukana järjestämässä työvoimakoulutuksia, joihin sisältyy ympäristöosaamista, tai jotka keskittyvät siihen lähes yksinomaan. Esimerkkejä tällaisista koulutuksista ovat kiertotalouden asiantuntijakoulutus sekä energiatehokkaan rakentamisen koulutus.
Oma kotipesä kuntoon
Lukuisat viranomaistehtävämme ovat kytköksissä ympäristövastuullisuuteen, joten on selvää, että meidän tulee toimia myös itse vastuullisesti. Oman kotipesän kuntoon laittaminen vaikuttaa ympäristöön suoraan, mutta myös välillisesti sitä kautta, että se lisää uskottavuutta pyrkiessämme vaikuttamaan muiden organisaatioiden toimintakulttuuriin ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna. Omia toimintatapojemme olemme kehittäneet sisäisiin työskentelytapoihimme keskittyvän ympäristöohjelman laatimisella, sisäisen viestinnän keinoin sekä osaamistamme kehittämällä, johon muun muassa digiosaaminen kuuluu. Viestintä on tärkeässä roolissa sekä ulkoisessa että sisäisessä vaikuttamistyössä.
Digitalisaatio on vähentänyt oleellisesti paperitulostusta ja hyllymetrejä. Harva fyysisistä papereista sähköisiin versioihin siirtynyt haluaisi enää palata paperitulvaan. Yksiköiden tehtäviin liittyvien asiakirjojen arkistointi on nykyään pitkälti sähköistä. Myös henkilöstöasiat, kuten työajan seuranta, lomien ja poissaolojen kirjaus ja palkkalaskelmien henkilöstölle toimittaminen sujuvat sähköisesti. Meillä Hämeen ELY:läisillä on muuten työpisteissämme käytössä tuplanäytöt, jolloin voimme pitää lukukelpoisesti ruudulla näkyvillä jopa useita dokumentteja samanaikaisesti, mikä sekin vähentää tulostustarvetta.
Digitalisaatio mahdollistaa etätyön, joka usein vähentää työpaikan ja kodin välisistä työmatkoista aiheutuvia päästöjä, joskin osa kulkee työmatkansa lihasvoimin. Digitalisaation myötä virkamatkat ovat harventuneet, mikä vähentää paitsi päästöjä, myös tehostaa työaikaa. Silloin kun virkamatkoja tehdään, käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuvälineitä, mikä toki ei aina ole mahdollista. Kasvokkain tapaamisten väheneminen on aiheuttanut hieman huolta työn yhteisöllisyyden heikkenemistä. Vaikutukset ovat kuitenkin mielipide- ja tilannekohtaista, sillä löytyy myös niitä, joiden mielestä digitalisaatio on parantanut yhteyksiä kollegoihin. Kasvokkain tapaaminen silloin tällöin lienee paikallaan. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa kameran välityksellä tapaamiset eri paikoissa olevien ihmisten välillä koska tahansa ja tarvittaessa vaikka jokaisena työpäivänä.
Yritetään tulla juttuun planeettamme kanssa
Luonnonvarat asettavat rajat elämälle. Se on absoluuttinen fakta. Voimme ehkä valmistaa keinolihaa ravinnoksi bioreaktorissa, mutta silloinkaan se ei synny tyhjästä. Merivedestä on mahdollista tehdä juomavettä, vaan eipä onnistu sekään ilman energiaa sekä laitteistoa, jonka rakentamiseen tarvitaan luonnonvaroja.
Toiselle planeetalle emme voi muuttaa ja pysyä siellä hengissä, joten yritetään tulla juttuun tämän nykyisen planeettamme kanssa. Aina ei ole helppoa päätellä, miten tämä jutustelu kannattaisi toteuttaa, ja joskus voi mennä metsään. Voimme kuitenkin luottaa siihen, että jos pyrimme toimimaan pallomme kannalta hyvin, toimimme keskimäärin paremmin, kuin jos emme uhraisi ajatuksia planeettamme hyvinvoinnille. Kuten Hämeen ELY:llä tehtävä työ osoittaa, keinoja on monia. Ulkoavaruus pärjää ihan hyvin riippumatta valinnoistamme.
Kirjoittaja: Merjo Laine | Kuvat: Pixabay ja Hämeen ELY-keskus
FT Merjo Laine toimii suunnittelijana Hämeen ELY-keskuksella Lahdessa ympäristövastuullisuusasioiden parissa.
Resurssiviisas virasto -työpaja kestävän kehityksen viitekehyksen suunnittelemiseksi 28.8. klo 8:30 – 11:30
Kehityksen tulee olla kestävää paitsi taloudellisesti, myös ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Elokuun työpajassa rakennamme kestävän kehityksen viitekehystä valtion virastojen ja muidenkin kiinnostuneiden organisaatioiden käyttöön. Keskitymme erityisesti ekologiseen kestävyyteen ja siihen, miten virastot omassa toiminnassaan pystyvät vähentämään hiilijalanjälkeään työn laadusta saati yhteisöllisyydestä tinkimättä. Panoksesi on tervetullut ja osallistujajoukosta riippuen tarkastelemme kokonaisuutta myös noista muista näkökulmista.
Osoite: Sonckin Sali, Eteläesplanadi 16, Helsinki
Ilmoittautumislinkki: https://www.lyyti.in/resurssiviisasvirastotyopaja