Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella on toteutettu virkakoiraprojekti, jonka tarkoituksena oli kerätä käytännön kokemuksia ryhmänä toimimisesta sekä lisätä alueellista vankiloiden välistä liikkuvuutta. Toiminnalla pyrittiin lisäämään koirien näkyvyyttä päivittäistoiminnassa sekä tehostamaan huumekoirien toimintaa koko rikosseuraamusalueella.
Rikosseuraamuslaitoksen koiratoiminnan tarkoituksena on vähentää vankeuden täytäntöönpanoon liittyviä turvallisuusriskejä yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille. Projektin kautta lähdettiin pohjustamaan, minkälaisilla toimilla alueellisen koordinoinnin lisääminen olisi parhaiten toteutettavissa Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella. Tavoitteena oli selvittää, voisiko toimintamallia käyttää mahdollisin muutoksin myös muiden rikosseuraamusalueiden tarpeisiin.
Kokeilu toimii osana tällä hetkellä rakenteilla olevaa valtakunnallista ohjeistusta ja toteutettiin osana Keravan vankilassa työskentelevän vanginvartija sekä koiranohjaaja Jorma Tuomirannan ammattikorkeakoulututkintoa. Projektiin osallistui kymmenen viikon ajan useita Etelä-Suomen vankiloita ja näissä työskenteleviä virkakoiria ohjaajineen. Oman työnsä ohella he liikkuivat ennalta sovitun aikataulun sekä akuutin tarpeen mukaan myös muissa alueen vankiloissa. Yhteistoiminnan ansiosta projektissa kyettiin tarkastamaan yli neljäsataa erilaista kohdetta, jotka olisivat voineet ilman yhteistoimintaa jäädä tarkastamatta.
Lisämotivaatiota yhteisestä toiminnasta
Kokeilun aikana koirien liikkuvuutta lisättiin jaksottamalla niiden työskentelyä eri toimipisteiden välillä. Kierto vankiloiden välillä tapahtui yhdestä kolmeen kolmen viikon jaksossa, joiden aikana koirien työympäristö vaihteli eri vankiloiden välillä. Tuomirannan mukaan tarkastustoiminnasta tuli kierron ansiosta selkeästi kannattavampaa tietyissä toimipisteissä. ”Niin koirien, kuin niiden ohjaajienkin motivaatiota saatiin kasvatettua yhteistoiminnan kautta. Ohjaajat myös oppivat tunnistamaan muiden toimintatapoja, jolloin toimivia keinoja voitiin monistaa muihinkin toimipisteisiin”, Tuomiranta kertoo.
Ryhmänä toimimisen kautta pystytään Tuomirannan mukaan myös nopeammin tunnistamaan erilaisia ongelmatilanteita, jolloin apu on mahdollista saada paikalle ennen tilanteen paisumista liian suuriin mittoihin. Ryhmänä virkakoirat ohjaajineen suoriutuvat tehokkaasti myös vaikeammista ongelmista kuin yksilöt, kun erilaisille tehtäville syntyi mahdollisuus ohjata siihen kulloinkin parhaiten soveltuva koira.
”Ohjaajat myös oppivat tunnistamaan muiden toimintatapoja, jolloin toimivia keinoja voitiin monistaa muihinkin toimipisteisiin.”
Tuomirannan mukaan kokeilun myötä koiranohjaajien sekä alueellinen, että toimipisteiden välinen liikkuvuus parani. Useampien yksittäisten koirakoiden toiminnan johdonmukaisella yhdistämisellä saatiin aikaan merkittävä synergiaetu, jolloin ryhmän suorituskyky kasvoi suuremmaksi kuin yksittäisten koirien yhteinen. Työskentelystä tuli kokeilun aikana myös kustannustehokkaampaa, niin yksilöiden, kuin organisaationkin tasolla. Projektin kautta omaan työhön ja työnkuvaan vaikuttaminen lisääntyi, sekä ennen kaikkea toiminnan tuloksellisuus ja kokonaisvaltainen tehokkuus kasvoivat.
”Alueellinen liikkuvuus tuo toimintaan kustannustehokkuutta, osaamista ja uudenlaista liikkuvuutta. Toimiakseen liikkuvuuden edellytysten tulee kuitenkin olla kunnossa, etteivät koiranohjaajat ole sidottuina sellaisiin tehtäviin, jotka vaativat jatkuvaa paikalla oloa. Tällöin myös työn mielekkyys kohenee omien vaikutusmahdollisuuksien lisääntyessä”, Tuomiranta kuvailee. Kokeilun ansiosta uudella tavalla aktivoitunut toiminta työyhteisössä aktivoi myös muuta, projektiin kuulumatonta henkilöstöä.
Työskentelyn tehostuessa sekä uuden toimintamallin vakiintuessa, on Rikosseuraamuslaitoksella onnistuttu tehostamaan huumeiden salakuljettamista ennalta ehkäisevää toimintaa. Tämän ansiosta vankilaympäristön turvallisuus on parantunut ja vankien kuntouttamiselle on nähtävissä realistisemmat tulevaisuudennäkymät, kuin aikaisempaa toimintamallia noudattaessa. Näin vaikutus voi parhaimmillaan yltää myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen.
Osaksi pysyviä käytänteitä
Tällä hetkellä projektia on tarkoitus jatkaa, minkä lisäksi kokeilua hyödyntävä toimintaohje on valmisteilla valtakunnallisesti. ”Toimintamalli tultaneen ottamaan käyttöön maanlaajuisesti, mutta eri alueilla toimintamahdollisuudet vaihtelevat. Etelä-Suomessa mahdollisuudet liikkuvuuden koordinointiin ovat tällä hetkellä parhaat, sillä toimipisteiden välillä siirtyminen ei vie niin paljon aikaa”, Tuomiranta täsmentää. Etelä-Suomessa pisin etäisyys toimipisteiden välillä on ainoastaan 75 kilometriä. Malli olisi soveltuva otettavaksi käyttöön myös muilla toimialoilla varsinkin niissä tapauksissa, kun yksiköiden välimatkat eivät ole kohtuuttoman suuret.
Esimerkkinä potentiaalisesta alasta, jolla samankaltainen malli voidaan nähdä toimivaksi, Tuomiranta mainitsee asiantuntijatyön: ”Asiantuntijatyön ollessa sellaista, että eri toimipisteissä tai -yksiköissä työskentelee saman tyyppisiä osaajia, voidaan heidän osaamisensa yhdistämisen kautta saavuttaa kokonaisuutena laadukkaampi lopputulos.”
Tärkeimpänä projektin ydinelementtinä, jonka ansiosta se on koettu menestyksekkäänä, on ryhmätyöskentely. Ryhmänä työskentelyn kautta virkakoirat pystyivät suoriutumaan tehokkaammin ja laadukkaammin samasta työstä, kuin sama määrä koiria erillisinä toimijoina. Tuomiranta mukaan virkakoiratoiminnan työskentelyn laatua on saatu nostettua nimenomaan suunnitelmallisuuden kautta: ”toiminnalle on asetettu etukäteen tietty runko. Se ei ole kiveen hakattu, vaan sitä voidaan muokata tarpeen ilmetessä. Mallin kautta pyritään joustavaan toimintaan, jolla pystytään muokkaamaan toimintatapaa erilaisten haasteiden mukaan aina kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.”
Hanke asetettiin ehdolle Kaiku-palkinnon saajaksi. Kaikki 11 ehdokasta esitellään Valtiolla.fi-sivustolla ennen voittajan valintaa. Kaiku-palkinto julkaistaan 20.toukokuuta kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa.
