Kuva ilmiölähtöisestä työskentelystä

Henkilökierron etuina uudet oivallukset ja verkostot

Aluehallintovirastossa oli oman työni osalta menossa hieman hiljaisempi vaihe. Iso LUOVA -viraston valmisteluhanke oli päättynyt ja vetämäni digitalisointihanke oli saavuttanut yhden ison välietapin. Tuntui, että kaipasin uutta haastavaa tekemistä ja oppia. Tässä mielenmaisemassa hoksasin ilmoituksen Valtiokonttorilla olevasta henkilökiertopaikasta.

Henkilökiertopaikan saaminen tuntuu aika sattumanvaraiselta. Tämän Valtiokonttorin paikan löysin Kaiku-kehittäjille lähetetystä viestistä. En tiedä, miten muut näitä paikkoja bongaavat. Jokin keskitetty paikka ilmoittaa ja markkinoida näitä paikkoja voisi olla aika hieno juttu. Sehän voisi olla vaikka täällä Valtiolla.fi -sivustolla Virtu -kirjautumisen takana, jos niistä ei täysin julkisesti haluta tiedottaa.

Aloitin henkilökiertoni kehityspäällikkönä 2019 keväällä Valtiokonttorissa. Ajatukseni oli tutustua työelämän kehittämiseen erityisesti työhyvinvoinnin ja tietojohtamisen näkökulmista. Perusvirassani kirjastotoimen ylitarkastajana Etelä-Suomen Aluehallintovirastossa tehtävissäni olivat nousussa erityisesti tietojohtamisen teemat, joista toivoin saavani uutta oppia. Myös verkostotyön kehittämisessä kaipasin lisää osaamista.

Henkilökiertoni taustalla Valtiokonttorissa oli sijaisuus. Varsinainen viranhaltija oli lähtenyt määräajaksi Patentti- ja rekisterihallitukseen ja tilalle tarvittiin tekijää. Tiimissä oli muutenkin tapahtunut muutoksia, joten meitä henkilökiertolaisia aloitti samalla kertaa kaksi henkeä. Perehdytys tehtäviin sujui aika nopeasti ja työn syrjään pääsin kiinni. Tekemistä riittikin, sillä resurssivajaus oli merkittävä.

Työtä tekemällä opin paljon. Tutustuin uusiin ihmisiin ja verkostoihin, opin uutta sekä itse kouluttamalla, että toisten koulutuksiin osallistumalla. Vaikeutena oli valita, mihin kaikkeen lähden mukaan ja mitä kaikkea työnkuvaani kuului. Samalla opin tiimini työn kokonaisuutta ja sen tavoitteita sekä arvoja.

Henkilökierron hieno puoli on osaamisen molemminpuolinen kasvu. Myös Valtiokonttori hyötyi kierrosta paitsi saamalla työvoimaa, myös uutta osaamista. Toin mukanani pedagogista ja tietoteknistä osaamista, jolle oli etenkin keväästä 2020 eteenpäin huutava tarve. Myös avustustoiminnan ja sen digitalisoinnin osaamiseni on auttanut Valtiokonttorissa mm. Kaiku-kehittämisrahaprosessin ja yleisemmin valtionavustustoiminnan kehittämisessä.

Kiertoni on ollut aika pitkä, yli kaksi vuotta, joten tässä ajassa ehtii jo tehdä monenlaista. Kierron kohta päättyessä olen joutunut kovasti pohtimaan, mitä työltäni haluan. Mitkä asiat ovat työssä minulle tärkeitä, ja missä pääsen tekemään itselleni ja muille hyödyllisintä työtä?

Työssä oppiminen työtä tekemällä on tehokas tapa oppia uutta. Sen voin todella allekirjoittaa! Vilpittömästi voin suositella henkilökiertoa kaikille. Rohkeutta se hieman vaatii ja osin epämukavuusalueelle menoa, mutta vaakakupissa vastapainona ovat lukuisat uudet oivallukset ja tuttavuudet.