Julkisen hallinnon strategialla tarvittavia uudistuksia

Julkisen hallinnon strategia on Sanna Marinin hallituksen antaman hallitusohjelman käynnistämä hanke. Projektilla pyritään uudistamaan suomalaisen julkisen hallinnon toimintatapoja vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Strategiahankkeen tarkoituksena on uudistaa julkista hallintoa ja palveluja tukemaan valtion viranomaisten, kuntien sekä tulevien itsehallinnollisten maakuntien välistä toimivaa yhteistyötä.’

Strategialla haetaan vastauksia uudenlaisiin haasteisiin

2020-luvun yhteiskunta on keskellä voimakasta murrosta. Väestörakenteen muutokset, muuttoliikenne sekä digitalisaatio muokkaavat koko yhteiskuntaa. Kaiken tämän lisäksi vuosikymmenen alkuun on saatu ratkottavaksi maailmanlaajuinen virusepidemia jälkiseurauksineen. Muutoksen vauhti etenkin teknologian saralla on nopeaa, ja julkiselta hallinnolta tarvitaan tähän yhdenmukaista sekä riittävää reagointia. Julkisella hallinnolla tulee hyvin todennäköisesti olemaan ratkaiseva vaikutus siihen, millaiseen suuntaan suomalainen yhteiskunta ja toimintaympäristö muuttuu. Strategialla pyritään luomaan julkiselle hallinnolle sekä palveluille yhteinen strategia, joka määrittelee toiminnan tueksi tarvittavia jaettuja arvoja ja toiminnan raameja.

Hallitusohjelman mukaan julkisen hallinnon strategialla tavoitellaan hallinnolta vahvempaa läsnäoloa, digitaalista esteettömyyttä sekä selkeyttä. Päämääränä on turvata entistä vahvemmin kansalaisten perusoikeuksia, edistää tuottavuutta sekä hyödyntää uutta teknologiaa myös julkisen hallinnon saralla. Uudistustyön keskiöön hallitusohjelma asettaa julkishallinnon vuorovaikutteisuuden sekä kansalaisille tarjottavien palveluiden saatavuuden, laadun ja sujuvuuden. Strategiatyön ensimmäinen vaihe on käynnistynyt vuoden 2019 marraskuussa. Ensimmäisessä vaiheessa on suunnitelman mukaisesti tarkoituksena valmistella periaatteet, linjaukset sekä toimeenpanosuunnitelma siihen kuntoon, että strategiahankkeen toisessa osassa voidaan käynnistää toimeenpanoon liittyvä koordinointi.

Vuorovaikutus ja osallistaminen vaikeuksissa

Projektin ensimmäisen vaiheen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan määrä olla valmiina kesäkuuhun 2020 mennessä. Covid-19 viruksen, tuttavallisemmin koronaviruksen, aiheuttaman poikkeustilan vuoksi tilanne on kuitenkin muuttunut ja uusi määräaika on asetettu kuluvan vuoden loppuun. ”Julkisen hallinnon strategian valmisteluprosessi on vahvasti osallistava, ja suunnitteilla on ollut laajojakin läsnäoloa vaativia tilaisuuksia”, hankkeen projektipäällikkö Eeva Kaunismaa kertoo. Vastaavanlaiset tilaisuudet onkin siirretty pidettäväksi alkuperäistä suunnitelmaa pienimuotoisempana toimintana nyt keväällä ja laajemmat vasta syksyllä.

Valmistelutyö on kaikesta huolimatta tällä hetkellä hyvässä vaiheessa, pohjustava työ on saatu valmiiksi syksyllä ja vuodenvaihteessa mukaan saatiin nykyinen johtoryhmä sekä konsulttituki. ”Tällä hetkellä keräämme hankkeeseen erilaisia näkemyksiä eri tahoilta, tulevana kesänä on tarkoitus edetä kohti periaatelinjausta”, Kaunismaa jatkaa.

Lähitulevaisuudessa suunnitellun mukaisesti luodaan projektille lisää pohjustusta ja määritellään suomalaisen julkisen hallinnon tavoitetilaa kohti vuotta 2030. Kuluvan vuoden syksyllä tavoitteena on saada periaatelinjaus kommentoitavaksi ja käsittelyyn, eikä aikataulua luultavasti tulla enää venyttämään. Kaunismaa arvioi, että mikäli tilanne epidemian osalta ei hellitä, tilanteeseen mukaudutaan siten että toteutus saadaan hoidettua esimerkiksi digitaalisilla menetelmillä.

 Epidemiasta haasteita ja kehitysideoita 

Koronaepidemian johdosta on valmisteluprosessissa herännyt myös uusia ajatuksia ja kehitysideoita julkisen hallinnon strategian osalta. Etätöiden korvatessa yhteisissä tiloissa tapahtuvan vuorovaikutteisen työn, on nopealla aikataululla jouduttu ottamaan käyttöön erilaisia sekä mahdollisesti entuudestaan tuntemattomia sähköisiä välineitä. Lyhyellä tähtäimellä katsottuna sekä osaaminen, henkinen kynnys että teknologian sallimat mahdollisuudet ovat tällä hetkellä Kaunismaan mukaan kohtuulliset, vaikka parannettavaa löytyy. ”Nähtävissä on, että iso loikka on tehty.

Moni asia voisi kuitenkin olla vielä paremmin –vuorovaikutusta parantaisi, jos voisimme myös valtiolla pitää laajemmin videokuvaa päällä, jos kapasiteettimme saataisiin sille tasolle. Myös käytännöt tietoturvan osalta tulisi saada sisäisesti yhteneviksi eri organisaatioiden välillä ja samalla turvata riittävät valmiudet kriteerit täyttävään välineistöön”, hän täsmentää.

Epidemia haastaa erityisesti kuntien osallistamisen suunnittelutyöhön, sillä ne ovat operatiivisesti vastuussa koulujen sekä terveydenhuoltopalveluiden toiminnasta. ”Kunnat ovat valtionhallinnon ohella tärkeä osa strategian valmistelutyötä, ja siellä ollaan vastuussa monista palveluista, joita suunnitteilla olevat uudistukset koskevat. Tällä hetkellä ymmärretään kuitenkin, että siellä ollaan kädet savessa. Haluamme kunnioittaa heidän työtaakkaansa, eikä nyt lähdetä painostamaan muilla töillä ennen kuin tilanne koetaan sopivana”, Kaunismaa toteaa.

”Strategiaa tehdään tässä poikkeuksellisessakin tilanteessa yhdessä”

Epidemian aiheuttama työtavan muutos pakotti ottamaan digitaalisten palveluiden saralla sellaisen loikan, josta on Kaunismaan mukaan ollut keskustelua jo pidemmän aikaa. ”Tarvittavia digitaalisia uudistuksia on osittain vastustettu aikaisemmin vedoten esimerkiksi osaamisen puutteeseen tai työn tehoon. Etätyön ja monipuolisempien työmuotojen lisäämisestä on kuitenkin ollut puhetta jo kauan.

Tällä hetkellä on vaikeaa arvioida, miten pysyviä saavutetut muutokset ovat. Tärkeää on pyrkiä pitämään kiinni hyvistä vaikutuksista ja tehdä töitä sen eteen, että minimoidaan negatiiviset henkiset ja taloudelliset vaikutukset”, hän jatkaa. Tärkeimmäksi huomioksi epidemian värittämässä valmistelutyössä Kaunismaa haluaa nostaa sen, että uudistusta rakennetaan yhdessä: ”Olennaista hankkeessa on avarakatseisuus ja toisilta oppiminen. Strategiaa tehdään tässä poikkeuksellisessakin tilanteessa yhdessä ja pyritään etsimään erilaisia osallistumisen keinoja. Aivan jokainen on tervetullut mukaan projektiin ja jokaisen näkemyksiä arvostetaan.”