On olemassa tilanteita, joissa edustuksellinen demokratia ei riitä, tai niukan enemmistön saavuttaminen synnyttää kitkaa, koska vähemmistöön jääneet kokevat tulleensa syrjäytetyiksi. Tällaisissa tilanteissa apu saattaa löytyä deliberatiivisesta eli puntaroivasta demokratiasta, jossa eri osapuolet etsivät yhteisen keskustelun avulla ratkaisuja käsillä olevaan teemaan.
Suomessa ja maailmalla on kehitetty deliberatiivisen demokratian mukaisia kansalaisfoorumeita, joiden avulla voidaan saattaa yhteen eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Yksi kiinnostava esimerkki on Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka -tutkimusraportissa esitelty kansalaisfoorumi, jossa deliberatiivisen metodin avulla saatettiin keskusteluyhteyteen hyvin eri tavoin turvapaikkapolitiikasta ajattelevia ihmisiä.
– Maailmalla on kehitetty useita deliberatiivisen kansalaiskeskustelun malleja, kansalaisraateja, deliberatiivisia mielipidemittauksia, monenlaisia keskustelutapoja. Myös Suomessa on opittu käyttämään deliberatiivista metodia erilaisten asioiden käsittelyssä, yliopistonlehtori Harri Raisio Vaasan yliopistosta sanoo.
Ihmisiä ollaan ja asioita voidaan nähdä eri tavoin.
– Turvapaikkapolitiikkaa käsitelleissä kansalaisfoorumeissa nämä eri tavalla ajattelevat keskustelijat alkoivat löytää toisiaan, huomata, että kyllähän tässä ihmisiä ollaan ja asioita voidaan nähdä eri tavoin, Pelastusopiston erikoistutkija Alisa Puustinen sanoo.
Alisa Puustinen on kokenut deliberatiivisten keskustelujen järjestäjä, eikä hän vielä ole törmännyt tilanteeseen, jossa metodi ei toimisi.
Puustinen pitää keskustelua turvapaikkapolitiikasta deliberatiivisen metodin tulikokeena, koska turvapaikanhakijakysymys on yksi kaikkein jyrkimmin ihmisiä jakava asia. Kun näinkin etäällä toisistaan olevat ihmiset voivat päästä keskusteluyhteyteen, ei ole epäilystä, eikö myös muissa, vähemmän intohimoja herättävissä kysymyksissä voitaisi löytää yhteistä näkemystä.
– Tämä toimii mikrotasolla erinomaisesti. Ongelma on siinä, kuinka se saataisiin toimimaan myös makrotasolla. Ehkä hienoin esimerkki tästä on Irlannista, jossa parlamentti ei kyennyt tekemään päätöstä siitä, miten aborttilainsäädännön suhteen tulisi edetä. Päätettiin perustaa kansalaiskokous, joka usean viikonlopun ajan kävi aiheesta deliberatiivista keskustelua. Keskustelun lopputulos oli odotettua liberaalimpi. Sitten järjestettiin kansanäänestys, jossa aborttioikeus voitti. Tämä esimerkki osoittaa deliberatiivisen toimintatavan voiman, Harri Raisio sanoo.
Sosiaalinen media usein syventää poteroita.
– Jos minä saisin päättää, sulkisin sosiaalisen median tässä mielessä kokonaan, sillä se vain kärjistää mielipide-eroja. Sosiaalinen media valitettavan usein syventää poteroita, sillä kotisohvalta on helppo lähetellä tulikivenkatkuisia viestejä ja suoltaa loukkauksia. Kun ihmiset keskustelevat kasvokkain, tilanne on aivan toinen, Alisa Puustinen sanoo.
Sisäministeriö innostui
Deliberatiivisia keskusteluja on käyty erityisesti Puolustusvoimien ja sisäministeriön piirissä, siis siellä, missä organisaatiot ovat poikkeuksellisen hierarkkisia, kuten armeija, poliisi ja pelastustoimi. Syynä innostukseen saattaa olla myös se, että tutkija Alisa Puustinen työskenteli Maanpuolustuskorkeakoulussa ennen siirtymistään Pelastusopistoon kotiseudulleen Kuopioon.
– Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Deliberatiivista keskustelua tarvitaan riippumatta siitä, miten organisaatio on rakennettu. Toisaalta se kertoo siitä, että Suomessa myös univormussa oleva viranomainen on luonnollinen osa yhteiskuntaa, eikä ajattele olevansa jotenkin demokratian ulkopuolella. Ja kansalaiskeskustelua tarvitaan myös viranomaisten toimintaa arvioitaessa.
Turvallisuus perustuu luottamukseen.
– Yhteiskunnan turvallisuus perustuu luottamukseen ja sen rakentaminen edellyttää vuoropuhelua, johon deliberatiivinen keskustelu tarjoaa menetelmän, sanoo Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen.
Tutkimusraportti Kansan pulssilla tarkastelee kolmea deliberatiivista turvallisuuskahvilaa, jotka järjestettiin Torniossa, Seinäjoella ja Helsingissä. Keskustelut toteutettiin yhden illan mittaisina. Kahvila-nimitys liittyy siihen, että tilaisuudet pyritään järjestämään viihtyisissä, epävirallisissa tiloissa, joissa ihmisten on hyvä olla.
– Se, että keskustelun yhteydessä tarjotaan kahvit, on merkityksellistä osallistujien kokemuksen kannalta, ilmapiiri rentoutuu yllättävästi kahvikuppi kädessä, Puustinen tähdentää.
– Kansalainen on osallinen ja turvallisuustoimija, Vesa Valtonen sanoo. Kuva: Turvallisuuskomitea.
Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen sanoo, että deliberatiivinen keskustelu heijastelee suomalaista kokonaisuusturvallisuusajattelua, jossa kansalainen on turvallisuustoimija ja voi osallistua yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiseen. Yksilöiden roolia korostettiin viimeksi päivitetyssä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS), joka on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2017.
– Turvallisuuskahvilat ovat tässä mielessä YTS:n toimeenpanoa ja loistava esimerkki kansalaisten osallistamisesta. Näitä on ollut aikaisemminkin, kuten kansalaisten turvallisuuskävelyt osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, Vesa Valtonen sanoo.
Puustinen näkee, että metodista olisi hyötyä esimerkiksi tarkasteltaessa sosiaalipolitiikkaa tai rokottamista, joissa myös on jyrkkiä näkemyseroja.
Saman tyyppistä metodia käytettiin myös valtioneuvoston kanslian Toimi-hankkeessa, jossa parlamentaarisella tasolla tarkasteltiin Suomen sosiaaliturvan tulevaisuutta. Asia on niin merkityksellinen ja vaikea, että jokainen puolue oli asettanut oman puolueensa johtavia poliitikkoja pohtimaan kysymyksiä. Nyt tätä pohjatyötä käytetään, kun hallitus pohtii, miten sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa.
Ei mitä tahansa keskustelua
Deliberatiivisella keskustelulla on tarkka rakenne.
– Ihanne on se, että tehdään ensin satunnaisotanta väestöpohjasta, jota tavoitellaan. Sen jälkeen lähetetään kirje, jossa kerrotaan, että vastaanottaja on tullut tilastollisesti valituksi ja tiedustellaan halukkuutta osallistua kansalaisfoorumiin. Näiden joukosta tehdään sitten lopullinen valinta niin, että joukko on mahdollisimman edustava ja heterogeeninen, jotta kaikki näkemykset saadaan kuuluviin. Meillä Suomessa on tyydytty usein hieman halvempaan tapaan. Kun tällainen deliberatiivinen keskustelu järjestetään, ihmisiä lähestytään monia kanavia pitkin, jotta tieto leviää ja pyydetään ilmoittautumaan, Harri Raisio sanoo. Näistä ilmoittautuneista sitten valitaan mahdollisimman monipuolinen joukko osallistujia.
Deliberatiiviset kansalaisfoorumit alkavat usein asiantuntija-alustuksilla. Ne pyritään saamaan mahdollisimman faktapohjaisiksi, neutraaleiksi ja tasapuolisiksi. Monesti, esimerkiksi kansalaisraadeissa, esitetään myös eri näkemykset, puolesta ja vastaan. Keskustelun järjestäjillä ei saa olla valmista agendaa siitä, mihin keskustelulla pyritään. Turvallisuuskahvilamenetelmässä alustajat ovat asiantuntijoina paikalla koko illan ja keskusteluryhmien käytettävissä, jos joitakin tietoja pitää tarkistaa.
Keskustelu alkaa sillä, että jokainen mukanaolija saa muiden keskeyttämättä esitellä oman näkemyksensä. Keskustelua ohjaa fasilitaattori. Parhaimmillaan fasilitaattori jää taka-alalle ja keskustelijat käyvät suoraa ajatustenvaihtoa. Fasilitaattoria tarvitaan pitämään keskustelu kasassa, estämään päälle puhuminen, huolehtimaan siitä, että kaikki pääsevät ääneen, eikä keskustelua ryhdy dominoimaan muutama äänekkäin, ja estämään, ettei luisuta aiheen ulkopuolelle.
– Fasilitaattorin rooli on hyvin keskeinen, ja arkoja aiheita käsiteltäessä myös vaativa. Vetäjän pitää olla mahdollisimman puolueeton ja kyetä etsimään niitä signaaleja, joiden varassa keskustelu etenee ja keskinäinen ymmärrys kasvaa, Puustinen sanoo.
– Delibaratiivisessa keskustelussa kaikki osallistujat ovat tasavertaisia, Harri Raisio sanoo.
Keskustelussa ei aina pyritä täyteen yksimielisyyteen. Pikemminkin pyritään siihen, että eri osapuolet ymmärtävät toistensa kantoja ja niiden avulla pyritään löytämään asetelma, joka on kaikkien hyväksyttävissä.
– Keskusteluprosessissa näkemysten perusteluihin kiinnitetään erittäin suuri huomio. Tavoitteena on, että keskustelu voi muuttaa sitä käyvien kantoja, että ajattelu kehittyy. Deliberaatio osoittaakin parhaimmillaan sen, mitä kansalaiset ajattelevat käsiteltävästä teemasta sen jälkeen, kun he ovat saaneet siitä kattavasti tietoa ja keskustelleet siitä turvallisessa ympäristössä ajan kanssa muiden ihmisten kanssa. Näkemysten muutosta mitataan esimerkiksi deliberatiivisessa mielipidemittauksessa ennen ja jälkeen keskustelun tehtävällä kyselyllä, joka osoittaa kehityksen suunnan, Harri Raisio sanoo.
Tavoitteena vaikuttaminen
– Tosi tärkeää on se, mitä vaikutusta käydyllä keskustelulla on. Tämä osio on kaikkein haastavin. Tässä on kokeiltu mm. sitä, että päättävät viranomaiset antavat deliberatiiviseen kansalaisfoorumiin osallistuneille virallisen vastauksen siitä, miten foorumin lopputuloksia voidaan hyödyntää käytännön toiminnassa. Vaikuttavuus riippuu hyvin paljon siitä, mistä asiasta keskustelu käydään. Usein deliberatiivisen keskustelun avulla pyritään ratkomaan ns. pirullisia ongelmia. Silloin etsitään polkua, jota pitkin kulkien ongelma alkaa ratketa, Puustinen sanoo.
Harri Raisio vertaa deliberatiivista, puntaroivaa keskustelua siihen, miten esimerkiksi tyypillinen kuntalaiskuuleminen pahimmassa tapauksessa järjestetään. Niissä asiantuntijat istuvat korokkeella pöydän takana ja kuntalaiset kuuntelevat alhaalla riveissä istuen heidän puhettaan.
– Deliberatiivisissa kansalaisfoorumeissa pyritään aitoon keskusteluun, jossa osallistujat ovat tasavertaisia. Ei ole merkitystä, kuka sanoo vaan mitä sanoo. Yksi keskustelujen päämäärä on vaikuttaa politiikkaan ja yhteiskuntaan. Ei näitä keskusteluja käydä vain keskustelun itsensä vuoksi, Harri Raisio summaa.
Aina nämä keskustelut ovat toimineet.
– Olen ollut mukana järjestämässä näitä keskusteluja jo usean vuoden ajan. Aina nämä ovat toimineet. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, että keskustelu olisi epäonnistunut. Se aivan aidosti ihmetyttää, että tämä menetelmä tuntuu toimivan niin hyvin ihan kaikissa ympäristöissä, Puustinen sanoo.
Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay
